Islamismi

Islamistien käyttämä "Jihadin musta lippu", jossa mustaa taustaa vasten lukee valkoisella uskontunnustus eli shahada. Toiminut sellaisenaan tai innoittajana useille islamistisille organisaatioille 1990-luvulta alkaen.

Islamismi on joukko poliittisia ideologioita, joiden mukaan islam ei ole ainoastaan uskonto, vaan valtioita tulisi hallita islamin uskonnollisten arvojen ja islamilaisen lain mukaan. Islamistisiksi kutsuttavien liikkeiden skaala on laaja ja ulottuu radikaalimilitanteista aina vanhoillisiin tai konservatiivisiin puolueisiin asti.

Joissakin maissa Koraanin ja sunnan tulkintaan perustuva šaria-laki on otettu osaksi oikeuskäytäntöä. Saudi-Arabiassa, Iranissa, Afganistanissa ja Sudanissa šaria on pitkälle lainkäytön perusta. Joissakin maissa kuten Indonesiassa, Bangladeshissa ja Pakistanissa perustuslaki ja lainkäyttö ovat pitkälle maallisia, mutta šariaa sovelletaan perheasioihin. Eri uskonnollisilla ryhmillä on oma lainsäädäntönsä muun muassa Intiassa ja Israelissa ja šaria on lainkäytön perustana muun muassa avioliiton solmimisessa ja perintöasioissa.

Historia

Modernin islamismin luoja oli intialainen, sittemmin pakistanilainen lakimies Sayyid Abul Ala Maududi (1903–1979), jonka kirjoituksista suuri osa käsitteli šariaa, hallintoa ja ihmisoikeuksia. Hän perusti Jamaat-e-Islami-puolueen 1941 ja oli sen johdossa vuoteen 1972 asti. Maududi kannatti islamilaisen Pakistanin muuttamista šura-tuomioistuinten tulkitseman šarian mukaan hallituksi. Hänen vaikutusvaltaisin teoksensa oli Risalat Diniyat.

Maududin ideat vaikuttivat Muslimiveljeskuntaan, joka perustettiin liberaalin islamilaisuuden kritiikiksi Egyptissä 1900-luvun alussa. Muslimiveljeskunta käytti mottonaan ”Koraani on perustuslakimme.”

Ensimmäiset merkittävät islamismin sovellukset olivat kenraali Muhammad Zia ul-Haqin uudistukset Pakistanissa ja Iranin islamilainen vallankumous 1979.

Vuonna 1991 Algerian Islamilainen pelastusrintama oli voittamassa vaalit, mutta armeija keskeytti ne, ja puolue kiellettiin. Tästä seurasi Algerian sisällissota. Vuonna 2011 Libyan sisällissodan voittanut osapuoli julisti maan hallinnon perustuvan šaria-lakiin.

Islamistiset puolueet ovat 2000-luvulla saavuttaneet menestystä vapaissa vaaleissa muun muassa Palestiinassa ja Irakissa ja ns. Arabikevään jälkeen myös Pohjois-Afrikassa ja muualla Lähi-idässä.

Poliittiset vastustajat syyttävät Turkkia hallitsevaa oikeistolaista AKP-puoluetta islamistiseksi, vaikka Turkin laki kieltää uskonnolliset puolueet. Vuoden 2007 vaalikamppailun aikana nousi kohu puolueen ministerien vaimojen käyttämistä huiveista. AKP itse pitää itseään konservatiivisena puolueena ja se kuuluukin tarkkailijana Euroopan kansanpuolueeseen.

Islamismi länsimaissa

Euroopassa on maahanmuuton myötä alkanut toimia useita liikkeitä, jotka pyrkivät šarian mukaiseen lakiin ainakin muslimivähemmistölle.

Britanniassa on toiminut šaria-lakia ajava Islam4UK, joka kiellettiin terroristisena tammikuussa 2010.

Islamismia edustavia liikkeitä

• Al-Qaida
• Dawa (Irak)
• Aseellinen islamilainen ryhmä GIA (Algeria)
• Hamas (Palestiina)
• Hizbollah (Libanon)
• Muslimiveljeskunta (Egypti)
• SCIRI (Irak)
• Sadristit (Irak)
• Taliban (Afganistan)
• Hizb al-Tahrir

Kirjallisuutta

• Linjakumpu, Aini: Poliittinen islam. Väitöskirja, Lapin yliopisto. Rauhantutkimus tänään 16. Helsinki: Like, 1999. ISBN 951-578-709-2.
• Panella, Carlo: Islamin musta kirja: 1914–2006: Sorto, fundamentalismi, terrori. (Il libro nero dei regimi islamici: 1914–2006 oppressione, fondamentalismo, terrore, 2006.) Suomentanut Leena Taavitsainen-Petäjä. Helsinki: WSOY, 2008. ISBN 978-951-0-33865-0.
• Saarelainen, Matti: Muhammedin pitkä varjo: Tutkimus poliittisen islamin Länsi-Euroopalle aiheuttamasta haasteesta. Ulkopolitiikan haasteita 3. Helsinki: Ulkopoliittinen instituutti, 1992. ISBN 951-769-041-X.
• Tucker-Jones, Anthony: Jihad: Taistelevan islamin taustat. (The rise of militant Islam: An insider's view of the failure to curb global jihad, 2010.) Suomentanut Juhani Nieminen. Helsinki: Minerva, 2011. ISBN 978-952-492-457-3.
• Ahmad al-Hussein, Lubna; Kareh Tager, Djenane: Olenko kirottu? Nainen, sharia ja Koraani. Suis-je maudite? La femme, la charia et le coran). Suomentanut Tommy Granholm.. Minerva, 2011.

Aiheesta muualla

• How Islam got political: Founding fathers, BBC (englanniksi)
• Roy Brown: Poliittista islamia vastaan. Vapaa ajattelija 1/2004.
• Islamismia kriittisesti käsittelevä sivusto: Islamopas.NET