Kansallissymboli

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Kansallissymboli on esimerkiksi lippu, vaakuna, kansallislaulu ja kansallispäivä. Niiden tehtävänä on korostaa valtion omaleimaisuutta ja eroavaisuutta muihin valtioihin, sekä luoda kansalaisilleen yhdenkuuluvuuden tunnetta yhteisin symbolein. Vanhimmat kansalliset symbolit ovat vaakuna, lippu ja kunniamerkit, niiden rinnalle ovat myöhemmin tulleet muut valtiolliset tunnusmerkit, kuten erilaiset kansalliskasvit ja -eläimet. Valtionpäämies on maansa korkein edustaja ja näin elävä kansallinen symboli.

Lippu kansallissymbolina[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alunperin liput olivat käytössä hallitsijasukujen symboleja. Kansa omaksui lippujen käytön Ranskan vallankumouksen myötä 1700-luvulla. Tällöin syntyivät kansallisliput ja lippujen kuviointi yksinkertaistui. Kolme neljäsosaa nykyisistä kansallislipuista on toisen maailmansodan jälkeiseltä ajalta ja vain 12 valtiolla on lippu, joka on otettu käyttöön ennen vuotta 1800. Vanhin kansallislippu on Tanskalla, joka on 1200-luvulta.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Miksi Pohjoismaissa heiluvat siniristiliput?. (Tiede vastaa-palsta) Tiede-lehti, , 32.. vsk, nro 6/2012, s. 65. Sanoma Magazines.
Tämä yhteiskuntaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.