Maahanmuutto

Wikipedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun
Nettomuuttovirrat vuonna 2008. Positiivinen eli maahanmuutto maastamuuttoa suurempi (sininen), negatiivinen (oranssi), 0 tai ei tietoja (vihreä) ja ei tietoja (harmaa).

Maahanmuutto tarkoittaa muuttoa toiseen maahan tai toiselle alueella pysyvää asettumista varten[1] (myös immigraatio, engl. immigration). Se on johonkin maahan kohdistuvaa yksittäistä tai joukkona tapahtuvaa muuttoa ulkomailta. Maastamuutto taas tarkoittaa jostain maasta pois muutamista. Maassamuutto on maan sisäistä muuttoliikettä.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Siirtolaisuus

Maahanmuutto on ilmiönä hyvin vanha. Jo raamatussa kuvataan kansainvaellusta "luvattuun maahan". Se on motivoinut myös eurooppalaisten maahanmuuttoa ja siirtolaisuutta uutta väestöä vastaanottavaan maahan.

[muokkaa] Maahanmuuttaja

Maahanmuuttaja tarkoittaa kaikkia pysyvästi asumistarkoituksessa maahan muuttaneita henkilöitä. Toisinaan puhutaan myös ulkomaalaisista, uussuomalaisista ja etnisistä vähemmistöistä. Syynä maahanmuuttoon voi olla adoptio, pakolaisuus, paluumuutto ja siirtolaisuus. Maanmuutto voi tapahtua omasta aloitteesta, kuten puolison tai työn löytyminen muutajan maan ulkopuolelta, tai pakottavista syistä, kuten poliittinen vaino, sotatilanne tai luonnonolot. Tällöin on kyse pakolaisuudesta. Pakolaisuus on oman alueen tai kotimaan jättämistä kestämättömän tilanteen takia. Maassa asuvia maahamuuttajia, jotka ovat lähteneet pakolaisina maastaan, kutsutaan usein vielä uudessa kotimaassakin pakolaisiksi. Hakiessaan turvapaikkaa maasta pakolainen on turvapaikanhakija.

[muokkaa] Muuttoliike

Euroopan Unionissa vapaan liikkuvuuden myötä on alettu puhua Euroopan Unionin sisäisestä muuttoliikkeestä jäsenmaiden välillä tapahtuvan maahanmuuton tai maastamuuton yhteydessä. Maahanmuutosta syntyvää muuttoliikettä voidaan määritellä usealla eri tavalla riippuen sitä, pidetäänkö muuton kriteerinä muuton syytä, kestoa, muuttoaluetta tai muuttoetäisyyttä.[2][3]

[muokkaa] Maahanmuuton edut

Työperusteinen maahanmuutto on Suomen taloudelle tärkeä lisäresurssi.[4]

[muokkaa] Humanitaariset velvoitteet

Suomi huolehtii kansainvälisistä humanitaarisista velvoitteistaan tarjoamalla suojaa vainotuille.[4]

[muokkaa] Maahanmuuton syyt

Amnesty Internationalin Suomen-osaston toiminnajohtaja Frank Johanssonin mukaan pääsyyt siihen, että Irakista ja Somaliasta paetaan ovat näissä maissa käytävät sodat ja ihmisten kokema vaino.[5] Suojepoliisin ylipäällikkö Ilkka Salmen ja Maahanmuuttoviraston ylijohtaja Jorma Vuorion mukaan Suomeen ajaa maahanmuuttajia naapurimaiden kiristynyt maahanmuuttopolitiikka ja suomalaisen sosiaaliturvan hyvä taso.[4]

[muokkaa] Maahanmuuton ongelmat

Emeritusprofessori Tuomo Martikaisen mukaan maahanmuuttoon liittyy ihmisten mielissä paljon muita ratkaisemattomia ongelmia, esimerkiksi katujen turvattomuus, rikollisuus ja huoli työpaikoista. Ulkomaalais- ja maahanmuuttokysymys on ollut keskeinen tekijä oikeistopopulismin nousussa Norjassa ja Tanskassa. Tanskassa oikeistopopulistit ovat jo päässeet asemaan, jossa hallitus joutuu vastapalveluksena kiristämään maahanmuuttopolitiikkaa. [6]

[muokkaa] Rikollisuus

Turvallisuusviranomaisten mukaan maahanmuuton voimakkaaseen kasvuun sisältyy riskejä, joita ovat rikollisuuden, jengiytymisen, väkivallan ja järjestyshäiriöiden lisääntyminen. Sellaista on Euroopassa nähty muun muassa Ranskassa ja Ruotsissa. Vaarana on myös terroristien soluttautuminen maahanmuuttajavirtoihin, mikä sitoo huomattavasti turvallisuuspalveluiden resursseja. Humanitaarisista syistä vaarallisia turvapaikanhakijoita ei aina voida palauttaa lähtömaihin niiden heikon turvallisuustilanteen vuoksi.[4]

[muokkaa] Maahanmuuttajakeskittymät

Helsingissä ja Turussa on lähiöitä, joissa maahanmuuttajien osuus kaikista asukkaista on noussut noin 30 prosenttiin. Joidenkin tutkimusten mukaan näin suuri maahanmuuttikeskittymä kiihdyttää asuinalueen etnistä eristäytymistä hallitsemattomasti. Keskittymisestä voi seurata vakavia turvallisuus ja järjestysongelmia.[4]

[muokkaa] Juurettomuus

Juurettomuus lisää maahanmuuttajien radikalisoitumisen riskiä. Juurettomuutta aiheuttavat ongelmat kotouttamisessa. Toisen sukupolven maahanmuuttajilla on usein vaikeuksia samaistua vanhempiensa kulttuuriin ja kotimaahan. Heiltä puuttuvat sellaiset elämän kiinnekohdat, jotka luovat turvallisuutta ja tasapainoa.[4]

[muokkaa] Radikalisoituminen

Kotouttamisen ja kotoutumisen epäonnistuminen luovat maaperää radikalismille, joka voi äärimmillään olla terrorismia. Samalla lisääntyy huoli kantaväestön ja maahanmuuttajien vastakkainasettelun kärsistymisestä ja demokratiaan kuuluvien arvojen häviämisestä. Seurauksena voi olla rasismin lisääntyminen ja toisilleen vihamielisten ryhmien määrän kasvu.[4]

[muokkaa] Terrorismin tukeminen

Supon tietojen mukaan on olemassa vahvoja viitteitä siitä, että muslimimaiden konflikteihin osallistuvia verkostoja ja ryhmiä tuetaan Suomesta käsin.[4]

[muokkaa] Kotouttamisen haasteet

Kotouttamista vaikeuttavat maahanmuuttajien suuri perhekoko, luku- ja kirjoitustaidottomuus ja tietämättömyys suomalaisesta yhteiskunnasta. Kotouttamisen haasteet lisääntyvät sitä mukaan kuin maahanmuuttajamäärät kasvavat. Kotouttamisen tehostaminen vaatii huomattavasti lisää henkilökuntaa sosiaali- ja terveystoimeen, tulkkipalveluihin, sekä opetustoimeen, jossa sitä tarvitaan erityisesti kielikoulutukseen. Myös vuokra-asuntojen määrää on lisättävä merkittävästi.[4]

[muokkaa] Ongelmien ratkaisu

Maahanmuuton riskien ehkäisy vaatii Suomelta huomattavia nykyistä suurempia panostuksia maahanmuuttajien kotouttamiseen. Kotouttamisen tehostamiseen on aikaa vuonna 2009 joitakin vuosia. Kotouttamisen onnistuminen on edellytys sille, että valtaväestö hyväksyy yhä kasvavan ulkomaalaisvähemmistön.[4]

[muokkaa] Katso myös

[muokkaa] Viitteet

  1. http://www.stop-discrimination.info/7489.0.html?&no_cache=1&mc_glossary[list]=1#m Maahanmuutto
  2. Ismo Söderling 1983. Maassamuuton ulottuvuudet. Yksilö-, alue- ja yhteiskuntatason tarkastelu Suomessa vuosina 1977–1978 maassamuuttaneista. Annales Universitatis Turkuensis. Sarja C, osa 65. Turun yliopisto, Turku
  3. Timo Aro 2007. Julkinen valta ja maassamuuttoa edistävät ja rajoittavat tekijät Suomessa 1880-luvulta 2000-luvulle. Turun yliopisto. Koulutussosiologian tutkimuskeskus, RUSE. Koulutussosiologian tutkimuskeskuksen raportti 69. Digipaino, Turku 2007
  4. 4,0 4,1 4,2 4,3 4,4 4,5 4,6 4,7 4,8 4,9 Ilkka Salmi, Jorma Vuorio: "Kotouttamisen etsikkoaika on loppumassa". Helsingin Sanomat, 7.6.2009, nro 154, s. D6.
  5. Johansson, Frank: "Uhkakuvien lietsonta ei edistä kotoutumista". Helsingin Sanomat, 7.6.2009, nro 154, s. D6.
  6. http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Professori+Martikainen+Oikeistopopulismi+teki+l%C3%A4pimurron+Suomeen/1135240578885

[muokkaa] Aiheesta muualla


Tämä yhteiskuntaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Henkilökohtaiset työkalut