Pakolainen

Wikipedia

Pakolainen on henkilö, joka joutuu pelkäämään joutuvansa kotimaassaan vainotuksi rodun, uskonnon, kansalaisuuden, sosiaalisen aseman tai poliittisen mielipiteen johdosta.^[1] Pakolaisuutta koskee ja sitä määrittelee Geneven pakolaissopimus vuodelta 1951 ja sen pöytäkirja vuodelta 1967.^[2]

Määritelmän mukaan eivät esimerkiksi sota, nälänhätä tai ympäristökatastrofi ole varsinaisesti pakolaiseksi oikeuttavia syitä. Yleissopimuksen mukaan pakolaista ei voida palauttaa maahan, jossa hänen henkeään tai vapauttaan uhataan.

[muokkaa] Pakolaiset Suomessa

Ensimmäiset varsinaiset pakolaiset tulivat Suomeen 1970-luvulla sotilasvallankaappauksen läpikäyneestä Chilestä, joskin jo aikaisemmin maahan oli tullut pakolaisina pidettäviä ihmisiä muukalaispassin turvin. ^[3]

Sittemmin pakolaisia on otettu maahan muun muassa Vietnamista, entisestä Jugoslaviasta ja Somaliasta.

Suurin osa Suomessa turvapaikanhakijoille annetuista oleskeluluvista annetaan "suojelun tarpeen vuoksi", tai "muista syistä" (paljolti perheenyhdistäminen). Varsinaisen pakolaisstatuksen saa vain kourallinen turvapaikanhakijoita vuosittain. "Suojelun tarpeen vuoksi" myönnetyn oleskeluluvan saajista suurella osalla on itse asiassa Geneven pakolaissopimuksen mukaiset syyt maahantuloon, toisiin taas pätee kielto palauttamisesta vaaralliseen maahan. Suomi on yksi noin viidestätoista maasta, jotka ottavat vastaan YK:n kiintiöpakolaisia.

Turvapaikkahakemusten määrä on Suomessa viimeisen kymmenen vuoden aikana vaihdellut 700:n ja 3 400:n välillä. Enemmistö hakemuksista hylätään.

2000-luvulla pakolaiseksi hakeutumisen syitä ovat poliittiset kriisit ja sisällissodat, ihmisoikeuksien loukkaukset, ympäristökatastrofit, ylikansoitus ja huono elintaso lähtömaassa.

[muokkaa] Kiintiöpakolainen

Kiintiöpakolaisena maahan muuttavalla on jo YK:n pakolaistoimiston myöntämä pakolaisasema, joten hänen pakolaisuuden syytä eivät enää Suomen tai Euroopan unionin viranomaiset tutki. Kiintiöpakolaisia vastaanottavat maat voivat myös hylätä hakemuksia, mikäli perheet kärsivät vakavista lääketieteellisistä ongelmista ja ehkä tarvitsevat kallista hoitoa ja yhteiskunnan tukea tai eivät ehkä kykene kotoutumaan nopeasti. Vaikka monet maat hyväksyvät henkilöitä, joilla on erilaisia vaikeuksia, useimmat vastaanottajamaat suosivat yleensä hyvin koulutettuja pakolaisia, joilla on vahvat sukulais- ja kulttuurisiteet, sekä perheitä, jotka eivät ole hajonneet ja jotka suurella todennäköisyydellä pystyvät sopeutumaan lyhyessä ajassa. Ne voimakkaan suojelun tarpeessa olevat ihmiset, joita UNHCR yrittää sijoittaa uudelleen, eivät aina ole tällaisia perheitä. Turvapaikanhakija sijoitetaan ensimmäiseksi jollekin pakolaisten vastaanottoasemalle, joita pyörittää Suomen punainen risti.

[muokkaa] Elintasopakolainen

Elintasopakolainen-nimitystä käytetään välillä sellaisista pakolaisista, joiden ei epäillä olevan turvapaikan tarpeessa vaan jotka saapuvat maahan sosiaaliturvan tai korkeamman elintason houkuttelemina.