Turvapaikanhakija
| Tämän artikkelin tai sen osan neutraalius on kyseenalaistettu. Asiasta keskustellaan keskustelusivulla. Voit auttaa Wikipediaa muokkaamalla artikkelin näkökulmaa neutraalimmaksi. Mallineen saa poistaa vasta kun asiasta on saavutettu konsensus keskustelusivulla. Tarkennus: Artikkeli on kirjoitettu poliittisesta näkökulmasta, josta käsin turvapaikanhakija nähdään ensisijaisesti kustannuksena. |
Turvapaikanhakija on henkilö, joka pyytää suojelua ja oleskeluoikeutta vieraasta maasta. Jos hän on suojelun tarpeessa ja hänelle myönnetään turvapaikka, hän saa myös pakolaisaseman. Pakolaisaseman voi saada henkilö, jolla on perusteltua aihetta pelätä joutuvansa vainotuksi rodun, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen tai poliittisen mielipiteen vuoksi. Pakolaisaseman saa henkilö, jolle jokin valtio antaa turvapaikan tai jonka YK:n pakolaisjärjestö UNHCR toteaa olevan pakolainen. [1]
Vuonna 2010 Suomeen jätettiin 4018 turvapaikkahakemusta. [2]. Turvapaikkapäätöksiä tehtiin 5837. Myönteisiä päätöksiä tehtiin 1784, kielteisiä 3428. [3]
Suomessa turvapaikkahakemuksia käsittelee Maahanmuuttovirasto. Hakemuksen käsittelyaikana hakija oleskelee vastaanottokeskuksessa siinä maassa, jossa hakee turvapaikkaa. Turvapaikkahakemuksen käsittely voi kestää jopa vuosia, Suomessa keskimäärin 304 päivää.[4] Suuri osa turvapaikkahakemuksista hylätään, mutta usein myönnetään oleskelulupa toissijaisen suojelun, humanitaarisen suojelun ja yksilöllisen inhimillisen syyn perusteella. [5]
Turvapaikan saanut henkilö voi palata omaan maahansa, kun maan olosuhteet ovat tulleet taas turvallisiksi.
Sisällysluettelo |
Sosiaalietuudet Suomessa [muokkaa]
Turvapaikanhakijoille maksetaan toimeentulotuen perusosaa rahana 30 % vähemmän kuin muille Suomessa asuville, sillä he saavat osan tuesta hyödykkeinä (esim. voivat katsella televisiota, käyttää internetiä ja saavat siivousvälineitä ja -tarvikkeita vastaanottokeskuksessa). Esimerkiksi aikuisen, yksinasuvan turvapaikanhakijan toimeentulotuki on 292,22 euroa kuussa. Perusosalla turvapaikanhakija hankkii ruokansa ja vaatteensa sekä maksaa vähäiset terveydenhoitomenonsa ja muut kulunsa. Jos turvapaikanhakija saa vastaanottokeskuksessa kaikki päivän ateriat, hänen perusosansa vähenee 79 %. Jos hän kieltäytyy kielenopetuksesta ja muusta toiminnasta, voidaan tukea vähentää 20 % väliaikaisesti. Turvapaikanhakija ei saa sairausvakuutusta, lapsilisää eikä muitakaan asumiseen perustuvia sosiaalietuuksia. [6]
Suomi pitää kaikkia EU-maita turvallisina ja EU-kansalaisten turvapaikkahakemuksia ilmeisen perusteettomina. EU-lainsäädäntö turvaa kuitenkin EU-kansalaisten oikeuden vapaaseen liikkuvuuteen EU:n alueella ja rajoittaa mahdollisuutta EU-kansalaisten maasta poistamiseen. Ulkomaalaislain mukaan EU-kansalaiselle pitää antaa 30 päivää aikaa poistua maasta kielteisen päätöksen jälkeen. [7]
YK:n pakolaissopimus [muokkaa]
YK:n pakolaissopimus on Suomessa, pakolaispolitiikan kulmakivi, jonka suojelukseen kuuluvat pakolaiset, turvapaikanhakijat sekä kiintiöpakolaiset. Kansainvälinen siirtolaisjärjestö ja YK:n Kansainvälinen yleissopimus siirtotyöläisten ja heidän perheenjäsentensä oikeuksista pyrkivät säätelemään ja tukemaan maahanmuuttoa hallitusten välisin sopimuksin maahanmuuton syistä riippumatta.
Katso myös [muokkaa]
- Ankkurilapsi
- Ihmisoikeudet
- Maahanmuuttaja
- Siirtolaisuus
- Maahanmuutto
- Maassamuutto
- Muuttoliike
- Pakolaisuus
Aiheesta muualla [muokkaa]
Lähteet [muokkaa]
- ↑ Mikä ero on turvapaikanhakijalla ja pakolaisella? Sisäasiainministeriö. Viitattu 16.2.2011.
- ↑ Maahanmuuttoviraston tilasto turvapaikanhakijoista 2010 Maahanmuuttovirasto. Viitattu 16.2.2011.
- ↑ Maahanmuuttoviraston tilasto turvapaikkapäätöksistä 2010 Maahanmuuttovirasto. Viitattu 16.2.2011.
- ↑ Maahanmuuttoviraston tilasto käsittelyajoista 2010 Maahanmuuttovirasto. Viitattu 16.2.2011.
- ↑ Maahanmuuttoviraston tilasto turvapaikkapäätöksistä 2010 Maahanmuuttovirasto. Viitattu 16.2.2011.
- ↑ Usein kysyttyä, turvapaikanhakijat ja pakolaiset Sisäasiainministeriö. Viitattu 16.2.2011.
- ↑ Usein kysyttyä, turvapaikanhakijat ja pakolaiset Sisäasiainministeriö. Viitattu 16.2.2011.
Sivulta puuttuu