Turvapaikanhakija

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Turvapaikanhakija on henkilö, joka pyytää suojelua ja oleskeluoikeutta vieraasta maasta. Jos hän on suojelun tarpeessa ja hänelle myönnetään turvapaikka, hän saa myös pakolaisaseman. Pakolaisaseman voi saada henkilö, jolla on perusteltua aihetta pelätä joutuvansa vainotuksi rodun, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen tai poliittisen mielipiteen vuoksi. Pakolaisaseman saa henkilö, jolle jokin valtio antaa turvapaikan tai jonka YK:n pakolaisjärjestö UNHCR toteaa olevan pakolainen. [1]

Suomessa turvapaikkahakemuksia käsittelee Maahanmuuttovirasto. Hakemuksen käsittelyaikana hakija oleskelee vastaanottokeskuksessa siinä maassa, jossa hakee turvapaikkaa. Vuonna 2013 turvapaikkahakemuksen käsittely Suomessa kesti keskimäärin 190 päivää.[2] Suuri osa turvapaikkahakemuksista hylätään, mutta usein myönnetään oleskelulupa toissijaisen suojelun, humanitaarisen suojelun ja yksilöllisen inhimillisen syyn perusteella.[3] Vuonna 2013 Suomesta haki turvapaikkaa 3 238 henkilöä. Turvapaikkapäätöksiä tehtiin 4 055, joista myönteisiä päätöksiä oli 1 827 (45 %).[2]

Turvapaikan saanut henkilö voi palata omaan maahansa, kun maan olosuhteet ovat tulleet taas turvallisiksi.

Sosiaalietuudet Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Turvapaikanhakijoille maksetaan toimeentulotuen perusosaa rahana 30 % vähemmän kuin muille Suomessa asuville, sillä he saavat osan tuesta hyödykkeinä (esim. voivat katsella televisiota, käyttää internetiä ja saavat siivousvälineitä ja -tarvikkeita vastaanottokeskuksessa). Esimerkiksi aikuisen, yksinasuvan turvapaikanhakijan toimeentulotuki on 292,22 euroa kuussa. Perusosalla turvapaikanhakija hankkii ruokansa ja vaatteensa sekä maksaa vähäiset terveydenhoitomenonsa ja muut kulunsa. Jos turvapaikanhakija saa vastaanottokeskuksessa kaikki päivän ateriat, hänen perusosansa vähenee 79 %. Jos hän kieltäytyy kielenopetuksesta ja muusta toiminnasta, voidaan tukea vähentää 20 % väliaikaisesti. Turvapaikanhakija ei saa sairausvakuutusta, lapsilisää eikä muitakaan asumiseen perustuvia sosiaalietuuksia. [4]

Suomi pitää kaikkia EU-maita turvallisina ja EU-kansalaisten turvapaikkahakemuksia ilmeisen perusteettomina. EU-lainsäädäntö turvaa kuitenkin EU-kansalaisten oikeuden vapaaseen liikkuvuuteen EU:n alueella ja rajoittaa mahdollisuutta EU-kansalaisten maasta poistamiseen. Ulkomaalaislain mukaan EU-kansalaiselle pitää antaa 30 päivää aikaa poistua maasta kielteisen päätöksen jälkeen. [5]

YK:n pakolaissopimus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

YK:n pakolaissopimus on Suomessa, pakolaispolitiikan kulmakivi, jonka suojelukseen kuuluvat pakolaiset, turvapaikanhakijat sekä kiintiöpakolaiset. Kansainvälinen siirtolaisjärjestö ja YK:n Kansainvälinen yleissopimus siirtotyöläisten ja heidän perheenjäsentensä oikeuksista pyrkivät säätelemään ja tukemaan maahanmuuttoa hallitusten välisin sopimuksin maahanmuuton syistä riippumatta.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Mikä ero on turvapaikanhakijalla ja pakolaisella? Sisäasiainministeriö. Viitattu 16.2.2011.
  2. a b Vuonna 2013 turvapaikkaa haki Suomesta 3 238 henkilöä 7.2.2014. Maahanmuuttovirasto. Viitattu 7.2.2014.
  3. Maahanmuuttoviraston tilasto turvapaikkapäätöksistä 2010 Maahanmuuttovirasto. Viitattu 16.2.2011.
  4. Usein kysyttyä, turvapaikanhakijat ja pakolaiset Sisäasiainministeriö. Viitattu 16.2.2011.
  5. Usein kysyttyä, turvapaikanhakijat ja pakolaiset Sisäasiainministeriö. Viitattu 16.2.2011.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä yhteiskuntaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.