1919

Tapahtumia

• 1. tammikuuta – Uusi Suometar ja Uusi Päivä -lehdet sulautuivat kokoomuslaiseen lehtiyritykseen, joka alkoi julkaista Uutta Suomea ja Iltalehteä.
• 1. tammikuuta – Keikyä erotettiin itsenäiseksi kunnaksi Huittisten kunnasta.
• 4. tammikuuta – Suomessa annettiin painovapauslaki ja yhdistyslaki.
• 5. tammikuuta – Saksan tasavallassa puhkesi Spartakistikapina, kommunistinen vallankumousyritys.
• 15. tammikuuta – Åbo Akademi aloitti toimintansa.
• 16. tammikuuta – Yhdysvalloissa annettiin perustuslain 18. lisäys alkoholijuomien kieltolaista.
• 17. tammikuuta – Maalaisliitto esitti Santeri Alkion johdolla hallitukselle välikysymyksen venäläisten pakolaisten oleskelusta Suomessa. Hallitus sai luottamuslauseen äänin 64–27.
• 18. tammikuuta – Versailles’n rauhankokous alkoi Pariisissa.
• 19. tammikuuta – Suomen Kansallisooppera aloitti toimintansa entisen Aleksanterin teatterin tiloissa Helsingin Bulevardilla. Avajaisnäytäntönä oli Giuseppe Verdin ooppera Aida.
• 25. tammikuuta – Kansainliitto perustettiin.
• 25. tammikuuta – Kadettikoulu aloitti toimintansa.
• 26. tammikuuta – Suomessa perustettiin Työväen Urheiluliitto (TUL).
• 28. tammikuuta – Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunta perustettiin.
• 3. helmikuuta – Puna-armeija miehitti Ukrainan.
• 11. helmikuuta – Friedrich Ebert valittiin Saksan presidentiksi.
• 14. helmikuuta – Puolan–Venäjän sota alkoi.
• 14. helmikuuta – Eduskunta sääti asetuksen suojeluskuntalaitoksesta.
• 23. helmikuuta – Itsenäisen Suomen ensimmäinen maaottelu kaikki urheilulajit huomioon ottaen: jääpallo-ottelu Suomi-Ruotsi 4–1 käytiin Töölön Pallokentällä.
• 1. maaliskuuta – Maaliskuun ensimmäisen päivän liike Koreassa Japanin siirtomaavaltaa vastaan.
• 1. maaliskuuta – Eduskuntavaalien ensimmäinen päivä.
• 2. maaliskuuta – Ensimmäinen kommunistinen internationaali alkoi Moskovassa.
• 5. maaliskuuta – Eliel Saarisen suunnittelema Helsingin uusi rautatieasema vihittiin käyttöön.
• 8. maaliskuuta – Tornion ja Haaparannan välinen rataosa valmistui.
• 15. maaliskuuta – Patentti- ja rekisterihallitukseen perustettiin yhdistysrekisteri.
• 21. maaliskuuta – Béla Kun perusti Unkariin kommunistisen hallituksen.
• 21. maaliskuuta – Sisäministeriön alaisuuteen perustettiin rajavartiolaitos.
• 21. maaliskuuta – Määräykset venäjän kielen käytöstä tuomioistuimissa ja muissa virastoissa kumottiin.
• 23. maaliskuuta – Benito Mussolini perusti fasistipuolueen Italiassa.
• 31. maaliskuuta – Yleislakko alkoi Ruhrin alueella.
• 3. maaliskuuta – Itävallan kansalliskokous päätti ottaa Habsburgin suvun omaisuuden valtion omistukseen.

• 1. huhtikuuta – Eduskunta kokoontui täysilukuisena ensimmäisen kerran sisällissodan jälkeen.
• 6. huhtikuuta – München julistettiin neuvostotasavallaksi. Vallankumous murskattiin 3. toukokuuta mennessä.
• 13. huhtikuuta – Britit ja gurkhat surmasivat 389 intialaista Amritsarissa.
• 15. huhtikuuta – Hallitus teki päätöksen Suomenlinnaan kuuluvien Kustaanmiekan ja Susisaaren säilyttämisestä historiallisina muistomerkkeinä.
• 21. huhtikuuta – Suomalaisten aktivistien Aunuksen retkikunta ylitti Suomen itärajan ja valtasi Rajakonnun kylän Laatokan koillisrannalla.
• 25. huhtikuuta – Saksalainen arkkitehti Walter Gropius perusti Bauhaus-taideoppilaitoksen Weimariin.
• 1. toukokuuta – Väkivaltaisia mielenosoituksia Ranskassa ja Yhdysvalloissa.
• 4. toukokuuta – Toukokuun neljännen päivän liike Kiinassa ulkomaista kolonialismia vastaan.
• 6. toukokuuta – Iso-Britannia tunnusti Suomen itsenäisyyden.
• 8. toukokuuta – Yhdysvallat tunnusti Suomen.
• 23. toukokuuta – Japani tunnusti Suomen.
• 29. toukokuuta – Arthur Eddington vahvisti havainnoillaan Einsteinin yleisen suhteellisuusteorian auringonpimennyksen aikana.
• 1. kesäkuuta – Alkoholijuomien kieltolaki astui voimaan Suomessa (se kumottiin 9. helmikuuta 1932).
• 14. kesäkuuta – Englantilaiset John Alcock ja Arthur Brown lensivät ensimmäisinä Pohjois-Atlantin yli Kanadan St. John'sista Irlantiin. Daily Mail -lehti oli luvannut lennosta 10 000 punnan palkkion. Lento tehtiin kaksitasoisella Vickers Vimy -koneella.
• 21. kesäkuuta – Amiraali Ludvig von Reuter määräsi Saksan keisarikunnan keisarillisen laivaston (Kaiserliche Marine) alukset upotettaviksi Scapa Flow'ssa estääkseen niiden jäämisen brittien käsiin. 51 alusta upotettiin. Operaatiossa kuolleet yhdeksän merimiestä olivat ensimmäisen maailmansodan viimeiset uhrit.
• 27. kesäkuuta – Italia tunnusti Suomen.
• 28. kesäkuuta – Versailles’n rauhansopimus allekirjoittiin Saksan osalta.

• 4. heinäkuuta – Jack Dempsey voitti nyrkkeilyn raskaansarjan maailmanmestaruuden Toledossa.
• 17. heinäkuuta – Valtionhoitaja, kenraali C. G. E. Mannerheim vahvisti Suomen tasavaltaisen hallitusmuodon.
• 31. heinäkuuta – Lontoon ja Liverpoolin poliisimiehet lakkoilivat ammattiliiton tunnustamiseksi. Yli 2 000 erotettiin.
• 25. heinäkuuta – Kaarlo Juho Ståhlberg valittiin ensimmäiseksi Suomen presidentiksi.
• 11. elokuuta – Weimarin tasavallan perustuslaki allekirjoitettiin.
• 13. elokuuta – Suojelupoliisin edeltäjä Etsivä keskuspoliisi perustettiin.
• 16. elokuuta – Ensimmäinen Sleesian kansannousu: puolalaiset kapinoivat saksalaisia vastaan.
• 16. elokuuta – Saksan syrjäytetty keisari Vilhelm II osti Alankomaista talon, jossa hän vietti koko loppuelämänsä.
• 19. elokuuta – Afganistan sai itsenäisyyden Britti-imperiumista.
• 30. elokuuta – Kenraali Mannerheim erosi virallisesti Suomen valtionhoitajan tehtävistä. Syyskuussa hän siirtyi ulkomaille.
• 31. elokuuta – Yhdysvaltain kommunistipuolue (Communist Party of the United States of America) perustettiin.
• 1. syyskuuta – Työväen Sivistysliitto perustettiin Väinö Voionmaan aloitteesta.
• 3. syyskuuta – Italia myönsi naisille äänioikeuden.
• 27. syyskuuta – Viimeiset brittijoukot vetäytyivät Arkangelista.

• 1. lokakuuta – Rotumellakoita Arkansasissa Yhdysvalloissa (Elaine Race Riot).
• 2. lokakuuta – Yhdysvaltain presidentti Woodrow Wilson sai sairauskohtauksen ja hän halvaantui.
• 28. lokakuuta – Kieltolaki astui voimaan Yhdysvalloissa.
• 18. marraskuuta – Oikeudenkäynnit Suomeen palanneita Muurmannin legioonan jäseniä vastaan alkoivat. Iso-Britannia esitti Suomelle vastalauseensa syytetyille langetettujen vankeustuomioiden takia.
• 19. marraskuuta – Suomen Autoliiton edeltäjä Suomen Automobiiliklubi perustettiin.
• 6. joulukuuta – Suomessa vietettiin itsenäisyyspäivää ensimmäisen kerran.
• 13. joulukuuta – Suomessa vietettiin ensimmäisen kerran Lucian päivää Högvallan seminaarissa Karjaalla.
• 15. joulukuuta – Eduskunta uudisti asetuksen ylioppilastutkinnosta. Suulliset kuulustelut yliopistossa jäivät pois.

tuntematon päivämäärä

• Ahvenanmaalla järjestettiin kansanäänestys Ruotsiin liittymiseksi.
• Saksassa ja Luxemburgissa annettiin naisille äänioikeus.
• Rauch perustettiin.

Syntyneitä

• 1. tammikuuta – Jerome David Salinger (”J. D. Salinger”), yhdysvaltalainen kirjailija (Sieppari ruispellossa) (k. 2010)
• 17. tammikuuta – Knud Möller, suomalainen toimittaja ja kirjeenvaihtaja (k. 1993)
• 4. helmikuuta – Rauha Rentola, suomalainen näyttelijä (k. 2005)
• 5. helmikuuta – Andreas Papandreu, Kreikan pääministeri (k. 1996)
• 17. maaliskuuta – Nathaniel Adam Coles (”Nat King Cole”), yhdysvaltalainen laulaja ja jazz-muusikko (Mona Lisa) (k. 1965)

• 8. huhtikuuta – Ian Douglas Smith, Rhodesian valkoisen hallituksen johtaja (1965–1970) (k. 2007)
• 6. toukokuuta – Ritva Hyöky, suomalainen juristi (Suomen ensimmäinen hovioikeuden naispresidentti) (k. 1999)
• 7. toukokuuta – María Eva Duarte de Perón (”Eva Perón”), Argentiinan presidentin Juan Perónin vaimo (k. 1952)
• 16. toukokuuta – Wladziu Valentino Liberace (”Liberace”), yhdysvaltalainen viihdepianisti (k. 1987)
• 28. toukokuuta – Lauri Törni, suomalainen sotilas (Mannerheim-ristin ritari) (k. 1965)

• 10. kesäkuuta – Esko Rekola, suomalainen lakimies, pääjohtaja ja poliitikko
• 19. kesäkuuta – Klaus Salin, suomalainen tanssija (k. 1973)
• 8. heinäkuuta – Walter Scheel, Saksan liittopresidentti
• 15. heinäkuuta – Rauli Tuomi, suomalainen näyttelijä (k. 1949)
• 20. heinäkuuta – Sir Edmund Hillary, uusiseelantilainen vuorikiipeilijä (saavutti ensimmäisenä 1953 Mount Everestin huipun yhdessä šerpa-oppaansa Tenzing Norgayn kanssa) (k. 2008)
• 27. heinäkuuta – Helmi Mavis Hiltunen (Mavis Hiltunen Biesanz), amerikansuomalainen sosiologi ja tietokirjailija (k. 2008)
• 5. elokuuta – Nils Oker-Blom, suomalainen lääkäri ja arkkiatri (k. 1995)
• 7. elokuuta – Kim Borg, suomalainen oopperalaulaja (k. 2000)
• 6. syyskuuta – Eino S. Repo, suomalainen toimittaja (Yleisradion pääjohtaja) (k. 2002)
• 13. syyskuuta – Pentti Poukka, suomalainen lehtimies
• 16. syyskuuta – Mogens Wieth, tanskalainen näyttelijä
• 26. syyskuuta – Matilde Camus, espanjalainen runoilija

• 18. lokakuuta – Pierre Trudeau, Kanadan pääministeri (k. 2000)
• 22. lokakuuta – Doris Lessing, vuoden 2007 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut englantilainen kirjailija (Väkivallan lapset)
• 26. lokakuuta – Mohammad Reza Pahlavi, Iranin šaahi (k. 1980)
• 5. marraskuuta – Helvi Juvonen, suomalainen runoilija (k. 1959)
• 10. marraskuuta – Mihail Kalašnikov, neuvostoliittolainen asesuunnittelija (AK-47-rynnäkkökivääri)
• 10. marraskuuta – Moise Tšombe, kongolainen poliitikko ja valtiomies (k. 1969)
• 11. marraskuuta – Kalle Päätalo, suomalainen kirjailija (k. 2000)
• 20. marraskuuta – Raino Westerholm, suomalainen poliitikko
• 23. marraskuuta – Helge Pohjolan-Pirhonen, suomalainen kirjailija ja historioitsija (k. 1984)
• 29. marraskuuta – Joe Weider, kanadalainen kehonrakentaja ja liikemies
• 8. joulukuuta – Kalevi Piha, suomalainen liiketaloustieteen ja taloussosiologian professori (k. 2007)
• 8. joulukuuta – Sakari Piha, suomalainen biokemian professori (k. 2008)

Kuolleita

• 1. tammikuuta – Hans Gutzeit, norjalaissyntyinen metsäteollisuusyrittäjä (Enso-Gutzeit) (s. 1836)
• 6. tammikuuta – Theodore Roosevelt, vuoden 1906 Nobelin rauhanpalkinnon saanut Yhdysvaltain presidentti (s. 1858)
• 15. tammikuuta – Karl Liebknecht, saksalainen sosialistipoliitikko (s. 1871) (surmattiin Spartakistikapinassa)
• 15. tammikuuta – Róża Luksemburg (”Rosa Luxemburg”), puolalais-saksalainen vallankumouksellinen (s. 1871) (surmattiin Spartakistikapinassa)
• 8. maaliskuuta – Kasimir Agathon Lönnbohm (”Kasimir Leino”), suomalainen kirjailija, sanomalehtimies ja teatterimies (s. 1866)
• 4. huhtikuuta – Sir William Crookes, englantilainen fyysikko ja kemisti (s. 1832)
• 6. huhtikuuta – Eetu Salin, suomalainen lehtimies ja poliitikko (s. 1866)
• 10. huhtikuuta – Emiliano Zapata, meksikolainen vallankumousjohtaja (s. 1879)
• 20. huhtikuuta – Theodolinda Hahnsson, suomalainen kirjailija (ensimmäinen suomeksi kirjoittanut naiskirjailija) (s. 1838)
• 9. elokuuta – Ruggero Leoncavallo, italialainen säveltäjä (Pajatso) (s. 1857)
• 11. elokuuta – Andrew Carnegie, skotlantilaissyntyinen yhdysvaltalainen teollisuusmies ja hyväntekijä (s. 1835)
• 27. elokuuta – Louis Botha, buurisotien afrikaanikenraali (Etelä-Afrikan unionin ensimmäinen pääministeri) (s. 1862)
• 18. marraskuuta – Thiodolf Rein, suomalainen historioitsija ja filosofi (Helsingin yliopiston rehtori) (s. 1838)
• 19. marraskuuta – Victor Westerholm, suomalainen taidemaalari (s. 1860)
• 3. joulukuuta – Auguste Renoir, ranskalainen impressionisti, taidemaalari ja kuvanveistäjä (s. 1841)
• 31. joulukuuta – Elin Danielson-Gambogi, suomalainen taidemaalari (s. 1861)
• 31. joulukuuta – Marie van Zandt, yhdysvaltalainen sopraano (s. 1858)

Nobelin palkinnot

• Nobelin fysiikanpalkinto: Johannes Stark
• Nobelin lääketieteen palkinto: Jules Bordet
• Nobelin kirjallisuuspalkinto: Carl Spitteler
• Nobelin rauhanpalkinto: Woodrow Wilson

Kirjoja

• Hurskas kurjuus – Frans Eemil Sillanpää
• Hajamietteitä kapinaviikoilta – Juhani Aho
• Rakas isänmaani – Frans Eemil Sillanpää
• Nuori Tuomaala – Artturi Leinonen
• Kirkonlämmittäjä – Arvi Järventaus
• Putkinotkon metsäläiset – Joel Lehtonen
• Bellerophon – Eino Leino
• Elina. Murroskauden kertomus – Eino Leino
• Juhana Herttuan ja Catharina Jagellonican lauluja. Nil nisi mors – Eino Leino
• Lemmen lauluja – Eino Leino
• Simo Hurtta. Runosikermä Isonvihan ajoilta, toinen sarja – Eino Leino
• Selvään veteen – Juhani Siljo
• Demian – Hermann Hesse
• Kleind und Wagner – Hermann Hesse
• Herra ja koira – Thomas Mann
• Sateenkaarinotko – L.M. Montgomery
• Ihminen ja kansalainen – Santeri Alkio
• Yhteiskunnallista ja valtiollista – Santeri Alkio
• Maalaispolitiikkaa I-II – Santeri Alkio
• Nuoruuteni muistelmia – Arvid Järnefelt