Aida

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee oopperaa. Aïda on myös asteroidi.
Aïda
Aida cast - cropped.jpg
Alkuperäinen nimi Aïda
Säveltäjä Giuseppe Verdi
Libretto Antonio Ghislanzoni
Pohjautuu Mariette Bayn tekstiin
Kieli italia
Kantaesitys 24. joulukuuta 1871
Kairo
aikajana Verdin oopperoista
Don Carlos
1868
Aïda
1871
Otello
1887
Aïda Veronan oopperassa.

Aïda on Giuseppe Verdin säveltämä nelinäytöksinen ooppera.

Oopperan synty[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Egyptin kediivi Ismael Pasha tilasi Giuseppe Verdiltä teoksen 1870 Kediivilliseen Kairon oopperataloon (Kuninkallinen Kairon Oopperatalo). Verdi pyysi 20 000 dollaria. Sopimuksen synnyttyä hänelle annettiin aiheeksi Aïda. Merkittävä ranskalainen egyptologi Auguste Mariette oli suositellut kediiville tätä aihetta. Kediivi myönsi Mariettelle arvonimen Bey, ja Mariette käytti nimeä Mariette Bey.

Camille du Locle, Paris Opera-Comiquen johtaja teki Verdin kanssa proosalibreton, ja sen italiankielisen libreton kirjoitti Antonio Ghislanzoni. Ghislanzoni kirjoitti yli 60 librettoa, mutta Aïda on niistä huomattavin. Mariette Bey oli mukana neuvoja antavana arkeologina. Verdi kirjoitti Aidan neljässä kuukaudessa ja teos oli valmis jo marraskuun puolivälissä 1870. Kantaesitys viivästyi kuitenkin Preussin ja Ranskan sodan takia. Ranskassa tehdyt lavasteet ja puvut jäivät pitkäksi aikaa Pariisiin.

Maestro Verdi käytti paljon aikaa muinaisten egyptiläisten tapojen ja soittimien tutkimiseen. Hän kuitenkin päätyi itse tekemään oman koosteensa egyptiläisestä musiikista. Verdin luoma musiikki kuulostaa aidolta ja tuo lisäväriä oopperaan. Hän teetti myös juhlamarssiin kuusi ”aidatrumpettia”, kolme As- ja kolme H-vireistä. Ne muistuttavat aitoja egyptiläisiä soittimia.

Teoksen ensiesitys pidettiin Kairossa 24. joulukuuta 1871. Aïdan nimiosan kantaesityksessä lauloi Antonietta Pozzoni Anastasi. Ensi-ilta oli sensaatiomainen, ja muun muassa italialainen musiikkokriitikko Filippo Filippi mainitsi teoksen olevan Verdin siihenastisista teoksista paras. [1] Samanlainen innostus vallitsi, kun teos ensimmäisen kerran esitettiin Euroopassa, Milanon La Scalassa 8. helmikuuta 1872. Siellä esityksen johti säveltäjä itse ja nimiosan lauloi Teresa Stolz. Esityksen päätyttyä Verdi huudettiin esiin 32 kertaa, ja hän sai norsunluisen tahtipuikon sekä timanttitähden, johon nimi Aïda oli kirjoitettu rubiineilla ja Verdi muilla arvokkailla kivillä.

Suomalaisessa Oopperassa Aïda kuultiin ensimmäisen kerran 1916. Aleksanterin teatteri vihittiin Suomalaisen Oopperan käyttöön 1919 Aïdan esityksellä, vuonna 1956 Aïdalla juhlistettiin nimimuutosta Suomen Kansallisoopperaksi. Viimeisin Aïdan ensi-ilta Suomen Kansallisoopperassa oli 17.9.2010. Aïda on ollut suosittu teos myös Savonlinnan Oopperajuhlilla.

Aida ja Suezin kanava[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kairon Khedivial-oopperatalo valmistui juhlistamaan Suezin kanavan avajaisia (17. marraskuuta 1869). Oopperatalon johtaja Draneth Bay pyysi Verdiltä oodia talon vihkiäisiin, mutta Verdi kieltäytyi ilmoittaen, ettei hän tee ”satunnaistöitä”. Kediivillinen Kairon oopperatalo vihitiin 1. marraskuuta 1869, ja ensimmäisenä teoksena esitettiin Giuseppe Verdin Rigoletto.

Tunnettuja aarioita, duettoja ja kohtauksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • "Celeste Aïda" - Radamèsin romanza I näytös
  • "Vieni, o diletta" - Amneriksen, Aïdan ja Radamèsin tertsetto I näytös
  • "Ritorna vincitor" - Aïda I näytös
  • "Fu la sorte dell’armi a’tuoi funesta" – Amneris ja Aïda II näytös
  • "Gloria all`Egitto,ad Iside" – Kuoro II näytös
  • "Marcia trionfale" (juhlamarssi) II näytös
  • "O, patria mia, mai più ti riverdò" – Aïda III näytös
  • "Rivedrò le foreste imbalsamate" – Aïda ja Amonasro III näytös
  • "Fuggiam gli ardori inospiti" – Aida ja Radamès III näytös
  • "L’aborita rivale a me sfuggia" – Amneris IV näytös
  • "Già i sacerdoti adunansi" - Amneris ja Radamès IV näytös
  • "Morir! sì pura e bella" - Aïda ja Radamès IV näytös

Hahmot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääroolit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Aïda, etiopialainen prinsessa, orjana Egyptissä - sopraano
  • Radamès, henkivartioston päällikkö - tenori
  • Amneris, Egyptin kuninkaan tytär - mezzosopraano
  • Amonasro, Etiopian kuningas ja Aïdan isä - baritoni

Sivuroolit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aïda asettaa pääkolmikon esittäjille suuria laulullisia haasteita. Erityisesti Radameksen ja Aïdan aariat kuuluvat italialaisen oopperakirjallisuuden vaikeimpiin. Merkittäviä Aïdoja ovat olleet mm. Zinka Milanov, Renata Tebaldi, Maria Callas, Leontyne Price ja Aprile Millo. Radameksen kuuluisia esittäjiä ovat olleet mm. Enrico Caruso, Jussi Björling, Richard Tucker, Mario Del Monaco, Franco Corelli sekä Placido Domingo. Amneriksen roolista muistetaan mm. Ebe Stignani, Fedora Barbieri, Giulietta Simionato, Firoenza Cossotto,ja Dolora Zajick.

Tapahtumapaikka ja -aika ja oopperan kesto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Aika: Faraoiden aika, n. 1230 eaa.
  • Paikka: Memfis ja Theba
  • Kesto:
    • I näytös 40 min
    • II näytös 45 min
    • III näytös 35 min
    • IV näytös 30 min
    • yhteensä n. 2,5 h

Juoniselostus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

I näytös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1 kohtaus

Kuninkaallinen palatsi Memfiksessä. Ylipappi Ramfis kertoo Radamekselle etiopialaisten hyökkäyksestä. Ramfis on menossa kertomaan kuninkaalle, kenet jumalat ovat valinneet sotapäälliköksi. Radames toivoo olevansa tuo valittu. Voittajana hän voi pyytää Aïdaa vaimokseen. Romanza Celeste Aïda (suom. Taivaallinen Aïda). Amneris saapuu ja epäilee Radameksen tunnelatauksen olevan muutakin kuin voiton huumaa. Radames miettii, onko Amneris saanut selville hänen rakkautensa Aïdaan. Aïda saapuu ja Amneris ennakkoaavistus on tertzetossa Vieni, o diletta (suom. Tule rakas ystävä).

Egyptiläisiä on kokoontunut temppelin edustalle. Kuninkaan saavuttua lähetti tuo tiedon maaseudun hävityksestä ja pääkaupunkiin kohdistuvasta uhasta. Kuningas julistaa egyptiläisten joukkojen johtajan olevan Radames. Egyptiläiset uhoavat sotaa, ja Amneris toivoo Radameksen olevan voitokas. Papit johdattavat Radameksen Ptahin temppeliin.

Aïda on epätoivoinen aariassaan Ritorna vincitor (suom. Palaa voittajana), koska Radames taistelee Aidan maanmiehiä vastaan, ja heitä johtaa Aïdan isä Amonasro. Aidan aaria päättyy rukoukseen Numi pietà (suom. Jumalat armahtakaa)

2 kohtaus

Ptah'in temppelissä Ramfis, papit ja papittaret odottavat asettomana saapuvaa Radamesta. Radamekselle annetaan juhlallisin menoin pyhitetyt aseet.

II näytös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1 kohtaus

Amneriksen huoneistossa maurilaiset orjattaret tanssivat. Kesken juhlavalmistelujen Aïda saapuu. Duetto Fu la sorte dell’armi a’tuoi funesta (suom. Sodan tulos oli kohtalokas kansallesi). Teeskennellen sympatiaa Amneris kertoo Radameksen kaatuneen. Aïda on suunniltaan liikutuksesta. Amneris paljastaakin Radameksen elävän ja sanoo olevansa Aïdan kilpailija. Aïda ei paljasta salaisuuttaan mutta pyytää ymmärrystä ja anoo anteeksiantoa. Amneris komentaa Aïdan olemaan läsnä kun voitokkaat egyptiläiset ja Radames saapuvat.

2 kohtaus

Kaupungin muurien ulkopuolella Theban portin luona. Kuningas istuu valtaistuimella, ja hänen vasemmalla puolellaan on Amneris. Kuoro laulaa ylistyksen ja kiitoksen Isikselle ja kuninkaalle. Sen jälkeen alkaa juhlamarssi Gloria all`Egitto. Kulkueen jälkeen saapuu Radames, ja Amneris kruunaa hänet voittajana. Radames saa pyytää kuninkaalta mitä tahansa. Ensiksi tuodaan etiopialaiset vangit kuninkaan eteen. Aïda tunnistaa joukosta isänsä Amonasron, jota kukaan ei tunnista etiopialaisten kuninkaaksi. Amonasro vetoaa Egyptin kuninkaan laupeuteen ja anoo vapautusta. Egyptin kansa liikuttuu ja tukee Amonasron armonanomusta. Ylipappi Ramfis ja muut papit vastustavat. Radames puolestaan pyytää vankien vapauttamista. Siihen suostutaan, mutta Ramfisin ehdotuksesta kuitenkin Amonasro ja Aïda jäävät panttivangeiksi. Kuningas antaa voitonpalkkiona palkkioksi Radamekselle Amneriksen käden.

III näytös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Niilin rannalla ja lähistöllä oleva Isiksen temppeli. Ramfis johdattaa Amneriksen temppeliin rukoilemaan Isiksen suosiota avioliitolleen.

Aïda on sopinut tapaavansa Radamesin. Aariassaan hän muistelee synnyinmaataan O, patria mia, mai più ti riverdò (suom. Synnyinmaani, en näe sinua enää koskaan). Amonasro saapuu ensin. Duetto Rivedrò le foreste imbalsamate (suom. Näen jälleen tuoksuvat metsät). Amonasro sanoo uuden sodan olevan tulossa. Aïda voi saada Radameksen itselleen, jos vain saisi, selville minkä solan kautta Radames johtaa egyptiläisiä. Siellä etiopialaiset järjestäisivät väijytyksen. Amonasro vetoaa Aïdan isänmaanrakkauteen, mustasukkaisuuteen ja epätoivoon. Lopuksi hän hylkää tyttärensä sanomalla tämän olevan vain egyptiläisten orja. Aïda murtuu ja antaa isälleen suostumuksensa. Radames saapuu ja on häkeltynyt Aïdan viileydestä. Radames sanoo, että toisen voiton jälkeen hän voisi pyytää kuninkaalta Aïdaa vaimokseen. Aïdan mielestä Amneris kostaisi nopeasti, ja sen välttämiseksi on vain yksi keino: pako Etiopiaan. Duetto Fuggiam gli ardori inospiti (suom. Paetkaamme vihamielisestä kuumuudesta). Aïda kysyy, mikä olisi paras pakotie. Radames sanoo sen olevan Napatan sola. Samassa Amonasro tulee esiin ja ilmoittaa olevansa Etiopian kuningas. Amneris ja Ramfis ovat kuulleet kaiken. Kahakan jälkeen Radames jättäytyy pappien vangiksi.

IV näytös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1 kohtaus

Kuninkaallisen palatsin salissa Amneris on yksin. L’aborita rivale a me sfuggia (suom. Vihaamani kilpailja on paennut). Amneris pyytää vartijoita tuomaan Radamesin sisään. Duetto Già i sacerdoti adunansi arbiti del tuo fato (suom. Papit ovat jo kokoontuneet tuomitsemaan sinut). Amneris rukoilee Radamesia puolustamaan itseään, mutta Radames kieltäytyy. Vankilassa Radames vaikenee vielä kolmasti, kun häntä syytetään.

2 kohtaus

Näyttämön yläosa on Ptah'in temppelin sisäosa ja alempi on temppelin krypta. Temppelissä Amneris rukoilee, ja Radames on kuolemaantuomittuna kryptassa. Aïda tulee esiin. Hän on aiemmin piiloutunut kryptaan, koska halusi kuolla Radameksen kanssa. Duetto Morir! Sì pura e bella (suom. Kuolla, viattomana ja kauniina). Ylpeä kuninkaantytär Amneris rukoilee nöyrästi ja kaikella tunteella yläpuolella Pace t’imploro (suom. Rukoilen Sinulle rauhaa).

Levytyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1974 (EMI, digitaalinen remasterointi 1986), jossa esiintyjinä ovat mm. Montserrat Caballé, Plácido Domingo, Chorus of the Royal Opera House - Covent Garden, The Trumpeters of the Royal Military School of Music ja New Philharmonia Orchestra johtajanaan Riccardo Muti.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Dover opera Guide and Libretto series: Aïda by Giuseppe Verdi s 37