Sopraano

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ääniala
Naiset
sopraano
mezzosopraano
altto
kontra-altto

Miehet

sopranista
kontratenori
tenori
baritoni
bassobaritoni
basso

Sopraano on korkein äänialoista. Sen sävelalue ulottuu pienestä a:sta vähintään kaksi oktaavia ylöspäin, usein kolmanteen oktaavialaan saakka. Sopraanot ovat yleensä naispuolisia. Samoihin korkeuksiin falsettia käyttämällä yltäviä miespuolisia laulajia kutsutaan sopranistoiksi. Lapsikuoroissa laulaa myös poikasopraanoita, joiden ääni ei vielä ole madaltunut äänenmurroksessa.

Kuoroissa sopraanot laulavat korkeinta stemmaa ja siten yleensä myös melodiaa. Koska katolinen kirkko kielsi renessanssin aikaan naisia laulamasta kirkossa, sopraanon osa kirkkokuoroissa annettiin nuorille pojille ja myöhemmin kastraateille, miehille joiden kurkunpää oli kastraation vuoksi jäänyt esipuberteettiseen tilaan.

Sopraano voi tarkoittaa myös korkeinta samankaltaisten instrumenttien sarjasta, esimerkiksi sopraanosaksofonia.

Sopraanotyyppejä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oopperan maailmassa sopraanoääniä luokitellaan luonteensa ja värinsä perusteella erilaisiin äänityyppeihin. Monet pääsankarittaren roolit on kirjoitettu nimenomaan sopraanoille. Alla on lueteltu sopraanotyyppejä niihin yhdistettävine rooleineen.

Leggiero- eli subretti-sopraano[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Subretin ääni on lempeä, kevyt ja ilmava. Yleensä keskirekisteri käytössä. Roolit usein hersyviä, elämänmakuisia hahmoja, joista yleisö pitää.

Lyyrinen koloratuurisopraano[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kevyt, akrobaattinen ääni, jonka ääniala ulottuu kolmiviivaiseen oktaavialaan.

Dramaattinen koloratuurisopraano[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Akrobaattinen, voimakas ja dramaattinen ääni joka ulottuu kolmiviivaiseen f:ään.

Lyyrinen sopraano[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pehmeä, täyteläinen ääni jonka ala vastaa subrettia, mutta jonka perusluonne ja ylärekisteri ovat vahvemmat. Roolihahmot usein spintorooleja kevyempiä.

Spintosopraano[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Täyteläinen, lyyrinen ääni joka kuitenkin kykenee dramaattisiin lopetuksiin.

Dramaattinen sopraano[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Voimakas, dramaattinen, vähemmän taipuisa ääni. Varattu usein sankarillisille ja/tai traagisille hahmoille. Ääniala pienestä b:stä tai a:sta kolmiviivaiseen c:hen.

Wagner-sopraano[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Dramaattinen ääni, joka pystyy pitämään puolensa täyden orkesterin pauhatessa. Usein myyttinen sankaritar.

Tunnettuja sopraanoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]