Elisabeth Schwarzkopf

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Elisabeth Schwarzkopf

Olga Maria Elisabeth Frederike Legge-Schwarzkopf (9. joulukuuta 1915 Jarocin (saks. Jarotschin), Saksa3. elokuuta 2006 Schruns, Itävalta) oli viime vuosisadan arvostetuimpia sopraanoita ja tunnettu eritoten taitavana Mozartin ja Richard Straussin teosten tulkitsijana.

Nuoruus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Schwarzkopf syntyi preussilaisessa Jarotschinin pikkukaupungissa, joka nykyisin kuuluu Puolaan. Hän kiinnostui musiikista jo varhain ja esiintyi ensimmäisen kerran oopperassa vuonna 1928. Kyseessä oli magdeburgilaisen koulun esitys Gluckin oopperasta Orfeus ja Eurydike. Vuonna 1934 nuori laulajatar aloitti musiikkiopinnot Berliinin Hochschüle für Musikissa, aluksi mezzosopraanona.

Oopperaura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sota-aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hänen ensimmäinen roolinsa ammattimaisena oopperalaulajana oli Deutsche Oper Berlinissä 15. huhtikuuta 1938 Richard Wagnerin Parsifalin toinen kukkaisneito. Schwarzkopf lauloi Berliinissä neljä vuotta. Tänä aikana hän liittyi Saksan kansallissosialistiseen työväenpuolueeseen. Toisen maailmansodan jälkeen hän liittyi Wienin Theater an der Wienin solistikuntaan. Wienissä hän esiintyi muun muassa Puccinin La Bohèmessa Miminä ja Verdin La Traviatassa Violettan roolissa. 1947–1948 hän oli Euroopan-kiertueella Wienin valtionoopperan kanssa ja esiintyi muun muassa Covent Gardenissa (Donna Elvira Mozartin Don Giovannissa) ja La Scalassa (Marsalkatar Straussin Ruusuritarissa).

Maaliskuussa 1946 Schwarzkopf kävi koelaulussa klassisen musiikin tuottajan Walter Leggen pyynnöstä. Hän lauloi Hugo Wolfin liedin ”Wer rief dich denn?”, ja Legge pestasi hänet levy-yhtiö EMIiin. He aloittivat tiiviin yhteistyön, ja Leggestä tuli ensin Schwarzkopfin manageri ja myöhemmin elämänkumppani; heidät vihittiin 19. lokakuuta 1953 Epsomissa, Englannissa.

1950-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Schwarzkopf teki virallisen debyyttinsä Royal Opera Housessa 16. tammikuuta 1948 Mozartin Taikahuilun Paminan roolissa. La Scalan -debyytti oli vuorossa 29. kesäkuuta 1950 (Beethovenin Missa Solemnis). 11.9. 1951 hän lauloi Anne Truloven roolin Igor Stravinskyn Elostelijan elämän maailmanensi-illassa.

1960-luku ja uran päätös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1960-luvulla Schwarzkopf keskittyi lähes yksinomaan viiden roolin esittämiseen: Don Giovannin Donna Elvira, Figaron häiden Kreivitär Almaviva, Straussin Capriccion Kreivitär Madeleine, Verdin Falstaffin Alice Ford sekä Ruusuritarin Marsalkatar. Hän teki debyyttinsä Metropolitan-oopperassa 13. lokakuuta 1964 laulaen Marsalkattaren roolin.

Elizabeth Schwarzkopf esiintyi oopperalavoilla viimeisen kerran 13. joulukuuta 1971 Brysselin La Monnaiessa roolinaan hänelle rakas Ruusuritarin Marsalkatar. Sen jälkeisinä vuosina hän keskittyi lied-resitaaleihin. 17. maaliskuuta 1979 Walter Legge sai vakavan sydänkohtauksen, mutta hän ei välittänyt lääkärin lepomääräyksestä vaan meni seuraamaan Schwarzkopfin viimeistä esitystä 19. maaliskuuta Zürichin. Legge kuoli kolme päivää myöhemmin.

Esiintymislavoilta vetäydyttään Zürichissä asunut Schwarzkopf toimi laulunopettajana.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]