Englanti
| England (Englanti) | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
|
|||||||
| Valtiomuoto | Home Nation | ||||||
| Monarkki Valtion pääministeri |
Elisabet II David Cameron |
||||||
| Pääkaupunki | Lontoo (käytännössä) 51,3° pohj. lev., 0,8° länt. pit. |
||||||
| Muita kaupunkeja | Länsi-Midlandsin kaupunkiryhmä (muun muassa Birmingham), Manchester, Leeds | ||||||
| Pinta-ala – josta sisävesiä |
130 395 km² (sijalla yksi Yhdistyneessä kuningaskunnassa) – ei merkittävästi |
||||||
| Väkiluku (2004) – väestötiheys – väestönkasvu |
50 100 000 (sijalla yksi Yhdistyneessä kuningaskunnassa) 376 / km² – % (vuosi) |
||||||
| Viralliset kielet | englanti (käytännössä) | ||||||
| Valuutta | Englannin punta (£, L) (GBP) | ||||||
| BKT (vuosi) – yhteensä – per asukas |
sijalla – |
||||||
| HDI (vuosi) | (sijalla –) | ||||||
| Elinkeinorakenne | maatalous – %, palvelut – %, teollisuus – % BKT:sta |
||||||
| Aikavyöhyke – kesäaika |
UTC UTC+1 |
||||||
| Itsenäisyys |
800-luku–1707 |
||||||
| Lyhenne Maatunnus |
– ajoneuvot: GB1 lentokoneet: G1 |
||||||
| Kansainvälinen suuntanumero |
+44 | ||||||
| Motto | Dieu et mon droit2 | ||||||
| Kansallislaulu | God Save the Queen, I Vow to Thee, My Country, Jerusalem, Land of Hope and Glory, Nimrod3 | ||||||
| 1Yhdistyneen kuningaskunnan lyhenteet. 2Ranskaa, tarkoittaa Jumala ja oikeuteni. 3Englannilla ei ole virallista kansallislaulua. God Save the Queen on käytännössä Yhdistyneen kuningaskunnan kansallislaulu, mutta sitä käytetään myös Englannin tunnuksena. |
|||||||
Englanti (engl. England, äännetään [iŋglənd][1]) on osa Yhdistynyttä kuningaskuntaa ja se sijaitsee pääasiassa Ison-Britannian saarella. Englanti on Yhdistyneen kuningaskunnan osista suurin sekä pinta-alaltaan että asukasluvultaan. Sen väestö muodostaa yli 83 prosenttia Yhdistyneen kuningaskunnan väestöstä ja alaltaan Englanti peittää kaksi kolmannesta saaresta. Englanti jakaa rajan Walesin kanssa lännessä ja Skotlannin kanssa pohjoisessa. Maata ympäröi Pohjanmeri, Irlanninmeri, Atlantti ja Englannin kanaali.
Englannilla ei ole ollut itsehallintoa vuoden 1707 unionisopimuksen jälkeen, jolloin Ison-Britannian kuningaskunta perustettiin. Se kuitenkin poikkeaa lakijärjestelmältään Skotlannista ja Pohjois-Irlannista, sekä myös pienemmistä alueista kuten Mansaaresta, koska se kuuluu Englannin ja Walesin kokonaisuuteen. Englannin suurin kaupunkialue, Lontoo, on myös Yhdistyneen kuningaskunnan pääkaupunki.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historia
-
Pääartikkeli: Englannin historia
Englanti yhtenäisenä maana muovautui 600-luvun ja 800-luvun välisenä aikana anglien, saksien ja juuttien kuningaskuntien vähittäisen yhdistymisen myötä. Wessexin kuningasta Egbertiä (kuoli 839) pidetään yleisesti ensimmäisenä koko Englannin kuninkaana, vaikkakin hänen arvonimensä oli Bretwalda (sananmukaisesti Britannian lääninherra) ja teoriassa hän oli samanarvoisten englantilaisten hallitsijoiden johtaja. Arvonimi Englannin kuningas syntyi kaksi hallitsijapolvea myöhemmin, ja sen ensimmäinen kantaja oli Alfred Suuri, joka vapautti Lontoon viikinkien hallinnasta ja hallitsi 871–899. Seuraavina vuosisatoina skandinaavit saivat jalansijaa Englannista, ja Englannin kuningaskunnasta tuli yli puoleksi vuosisadaksi osa Knuut Suuren luomaa laajaa tanskalaisvaltakuntaa, kunnes se sai hetkeksi itsenäisyyden anglosaksi Edvard Tunnustajan tultua kuninkaaksi. Vilhelm Valloittajan normannien saapuminen muutti Englannin suunnan 1066.lähde?
Joskus Englannin historian katsotaan alkavan vasta Vilhelm Valloittajan valtaannoususta 1066. Hän järjesteli uudelleen englantilaisen aristokratian, mutta hänen ei voida sanoa perustaneen tai yhdistäneen maata. Suuri osa olemassa olevasta anglosaksisesta infrastruktuurista säilyi ja normannisiirtolaiset muodostivat Englannissa vain vähemmistön, joskin vallassaolevan sellaisen. Normannivalloitus on kuitenkin merkittävä useista syistä. Se lähensi Englantia manner-Eurooppaan, vähensi skandinaavivaikutusta, loi yhden Euroopan kehittyneimmistä hallitusjärjestelmistä, muutti englannin kieltä ja kulttuuria sekä laski perustan Englannin ja Ranskan välisille konflikteille, jotka jatkuivat 1800-luvulle.lähde?
Seuraavina vuosisatoina Englanti oli Ranskaan painottuvan valtion tärkeä osa, tittelin ”Englannin kuningas” ollessa lähinnä ranskankielisten, Ranskan alueita hallinneiden herttuoiden toissijainen titteli. He käyttivät Englannin voimavaroja Ranskan alueidensa vahvistamiseen ja laajentamiseen satavuotisessa sodassa. Vasta kun Ranskan alueet oli menetetty, Englannin kuninkaat omaksuivat Englannin valtaväestön ”kansallisuuden” ja kielen.
Walesin ruhtinaskunta oli Englannin kuninkaiden alaisuudessa Rhuddlanin asetuksesta 1284, ja osa Englantia siitä tuli 1535.
Englannin uskonpuhdistuksessa, joka alkoi Henrik VIII:n kaudella vuonna 1521, katolisen kirkon valta poistettiin ja korvattiin kuninkaanvallalla ja katolisesta kirkosta riippumaton Englannin kirkko perustettiin. Englannin uskonpuhdistus erosi muun Euroopan uskonpuhdistuksesta siinä, että se oli luonteeltaan enemmän poliittinen kuin teologinen.
Englannin sisällissota oli sarja aseellisia yhteenottoja parlamentaristien ja rojalistien välillä vuosina 1642-1651. Se johti kuningas Kaarle I:n mestaamiseen, Englannin julistamiseen tasavallaksi ja Oliver Cromwellin hallitsemaksi lordiprotektoraatiksi. Sisällissodan vuoksi Englannin kirkon monopoliasema uskontokysymyksissä murtui. Pian Cromwellin kuoleman jälkeen Kaarle II nousi valtaistuimelle ja monarkia palautui. Poliittisesti sisällissota merkitsi sitä, etteivät kuninkaat voineet enää hallita ilman parlamenttia, joskin asia vahvistui vasta mainiossa vallankumouksessa myöhemmin samalla vuosisadalla.lähde?
Jo aiemmin personaaliunionissa olleet Englannin ja Skotlannin kuningaskunnat yhdistyivät saman poliittisen järjestelmän alle vuonna 1707.[2]
[muokkaa] Politiikka
Ison-Britannian kuningaskuntaan liitettiin vuonna 1800 liittosopimuksella Irlannin kuningaskunta, myöhemmin liittoon jäi vain Pohjois-Irlanti ja nykyisen mallinen Yhdistynyt kuningaskunta syntyi. Sen jälkeen Isoa-Britanniaa on hallinnut yhteinen Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus. Vuonna 1999 Skotlanti ja Wales saivat omat parlamenttinsa ja Englanti jäi ainoaksi Ison-Britannian osaksi unionivaltiossa ilman edustavaa elintä.lähde?
Eräät tahot ovat kaivanneet uutta Englannin parlamenttia, mutta nykyinen Labourin eli työväenpuolueen johtama hallitus pitää Englantia liian suurena alivaltiollisen edustuselimen omaavaksi yksiköksi ja ajaa sen sijaan paikallishallitusten perustamista. Kannatus Englannin parlamentille on suurinta maan pohjoisosissa.
Toisin kuin muissa osissa Yhdistynyttä kuningaskuntaa, Englannissa ei juuri kukaan kaipaa itsenäistymistä. Tämä johtuu pääosin Englannin johtavasta asemasta kuningaskunnassa.lähde?
Lainsäädännössä Englanti on samassa yksikössä kuin Wales vuoden 1284 Rhuddlan-asetuksen ja vuoden 1536 unionisopimuksen voimaanastumisten jäljiltä. Skotlanti ja Pohjois-Irlanti ovat erillisiä yksiköitä myös lainsäädännössä.
[muokkaa] Paikallishallinto
Englanti on paikallishallintoa varten jaettu yhdeksään lääniin, jotka puolestaan on jaettu yhteensä 81 kreivikuntaan.[3] Suur-Lontoon lääni (”Greater London”) ei kuitenkaan kuulu mihinkään kreivikuntaan. Lisäksi maassa on 354 kuntaa, jotka toimivat paikallishallinnon alimpana tasona.
[muokkaa] Maantiede
Englanti käsittää Ison-Britannian saaresta kaksi kolmasosaa. Se sijaitsee saaren etelä- ja keskiosassa. Maalle kuuluu myös joitakin saaria, joista suurin on Wightsaari. Englanti on Skotlantia ja Walesia lähempänä manner-Eurooppaa, ja matkaa Ranskaan Englannin kanaalin kautta on lyhimmillään vain 38 kilometriä. Kanaalin tunneli Folkestonen lähellä yhdistää Englannin mantereeseen. Yhdistyneen kuningaskunnan (samalla siis Englannin) ja Ranskan raja on tunnelin puolivälissä.
Pääosa Englantia on kumpuilevia kukkuloita, mutta pohjoisessa on vuoristoisempaa. Siellä Penniinien matala vuorijono jakaa lännen ja idän. Itäisessä Englannissa on myös matalaa suota, mistä suuri osa on kuivatettu hyötykäyttöön.
Englannin suurin kaupunki on Lontoo, joka koostuu itse asiassa 32 kuntatasoisesta alueesta ja varsinainen Lontoon City on hyvin pieni. Toiseksi suurin on Birmingham. Sitä seuraavat Liverpool, Leeds, Sheffield, Bristol ja Manchester.[4]
Korkein Englannissa mitattu lämpötila oli 38,5°C 10. elokuuta 2003 Kentissä. Englannin alhaisin todettu lämpötila on −26,1 Celsius-astetta 10. tammikuuta 1982 Newportin lähellä Shropshiressa.[5]
Englannin merkittävimmät joet ovat Thames, Severn, Trent, Humber, Yorkshire Ouse, Tyne, Mersey, Dee ja Avon. Siellä on myös satoja muita jokia.[6]
[muokkaa] Kulttuuri
[muokkaa] Kansalliset symbolit
Englannin lipussa on ollut Pyhän Yrjön risti 1200-luvulta asti. Vuodesta 1606 se on ollut osa Yhdistyneen kuningaskunnan lippua. Muita symboleja ovat Tudorien ruusu, valkoinen lohikäärme ja kolme leijonaa. Tammi Englannin symbolina kuvaa vahvuutta, ja liitetään Kaarle II:n piilopaikkaan. Leijonat vaakunassa liittyvät Richard Leijonamieleen.
[muokkaa] Koulutus
Englannissa koulutuksella on pitkä perinne, ja siellä sijaitsee kaksi englanninkielisen maailman vanhinta yliopistoa: Oxford ja Cambridge, jotka ovat nykyään myös maan kaksi parasta ja arvostetuinta yliopistoa. Yhteensä maassa on yli 90 yliopistoa, jotka ovat yleensä hyvin itsenäisiä ja joilla on paljon päätäntävaltaa antamaansa opetukseen. Yliopistoissa ovat käytössä lukukausimaksut, joiden maksamista valtio kuitenkin tukee myöntämällä opiskelijoille lainaa.
Englantilaisnuoret pyrkivät yliopistoon tavallisesti 18-vuotiaina ja hakuprosessin takia monet myös aloittavat opinnot tuolloin. Perustutkinto eli ”Bachelor's degree” on tavallisesti kolmivuotinen. Maisterin tutkinto suoritetaan tyypillisesti erikseen, ja niiden lukukausimaksut ovat myös korkeammat. Maisterin tutkinnon suorittaminen kestää normaalisti vuoden.lähde?
[muokkaa] Urheilu
Jalkapallo on Englannin suosituin urheilulaji. Englannin jalkapallomaajoukkue voitti maailmanmestaruuden vuonna 1966. Tunnettuja englantilaisseuroja ovat muun muassa Mestarien liigan tai sitä edeltäneen Euroopan cupin loppuottelussa pelanneet ja edelleen Englannin pääsarjassa pelaavat Manchester United, Liverpool, Chelsea, Arsenal ja Aston Villa.
[muokkaa] Juhlapäivät
| Päivämäärä | Suomenkielinen nimi | Paikallinen nimi | Huomautuksia |
|---|---|---|---|
| 1. tammikuuta | Uudenvuodenpäivä | New Year's Day | |
| perjantai ennen pääsiäissunnuntaita | Pitkäperjantai | Good Friday | |
| maanantai pääsiäissunnuntain jälkeen | Toinen pääsiäispäivä | Easter Monday | |
| toukokuun ensimmäinen maanantai | Vappu | May Day tai Labour Day | |
| toukokuun viimeinen maanantai | Helluntai | Whitsun | |
| elokuun viimeinen maanantai | – | Summer Bank Holiday | |
| 5. marraskuuta | Guy Fawkesin yö | Guy Fawkes Night Bonfire Night Fireworks Night |
Guy Fawkes yritti räjäyttää parlamenttitalon. Päivää muistetaan polttamalla nukkeja, joilla on valkoinen naamio. |
| 25. joulukuuta | Joulupäivä | Christmas Day | |
| 26. joulukuuta | Tapaninpäivä | Boxing Day | Perinteen mukaan juhlapäivää lykättäisiin päivällä, jos se sattuisi sunnuntaiksi, mutta nykyään tätä noudatetaan harvemmin. |
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Raija Hurme, Maritta Pesonen ja Olli Syväoja: Englanti–suomi suursanakirja. English–Finnish General Dictionary. WSOY ja Valitut Palat, 1995. ISBN 951-584-128-3.
- ↑ http://www.historic-uk.com/HistoryUK/Scotland-History/ActofUnion.htm
- ↑ http://www.lgbce.org.uk/
- ↑ Principal Cities Citypopulation
- ↑ Weather extremes Met office
- ↑ Amelia Du Plessis: Major Rivers Of England www.england.org.za
| Erillisalueet: Anguilla, Bermuda, Brittiläinen Intian valtameren alue, Brittiläiset Neitsytsaaret, Caymansaaret, Falklandinsaaret, Gibraltar, Guernsey, Jersey, Mansaari, Montserrat, Pitcairn, Saint Helena, Etelä-Georgia ja Eteläiset Sandwichsaaret sekä Turks- ja Caicossaaret. Lisäksi: Akrotiri ja Dhekelia. |
Sivulta puuttuu