Englanti

England
lippu vaakuna
Valtiomuoto	Home Nation
Yhdistyneen kuningaskunnan kuningatar	Elisabet II
Valtion pääministeri	David Cameron
Pääkaupunki	Lontoo
Muita kaupunkeja	Birmingham Manchester Leeds Liverpool
Pinta-ala
– yhteensä	130 395 km² (sijalla )
Väkiluku ([[]])	50 100 000 (sijalla )
– väestötiheys	376 / km²
Viralliset kielet	englannin kieli
Valuutta	Englannin punta (GBP)
Aikavyöhyke	+0
– kesäaika	UTC+1
Itsenäisyys Unionisopimus	1707
Lyhenne	GB1
– ajoneuvot:	GB1
– lentokoneet:	G1
Kansainvälinen suuntanumero	+44
Motto	Dieu et mon droit2
Kansallislaulu	God Save the Queen
1Yhdistyneen kuningaskunnan lyhenteet. 2ranskaa, tarkoittaa Jumala ja oikeuteni. 3Englannilla ei ole virallista kansallislaulua. God Save the Queen on käytännössä Yhdistyneen kuningaskunnan kansallislaulu, mutta sitä käytetään myös Englannin tunnuksena.

Englanti (engl. England [iŋglənd]) on maa, joka sijaitsee pääasiassa Ison-Britannian saarella. Englanti on osa Yhdistynyttä kuningaskuntaa ja sen osista suurin niin pinta-alaltaan kuin asukasluvultaankin. Sen väestö muodostaa yli 83 prosenttia Yhdistyneen kuningaskunnan väestöstä ja alaltaan Englanti peittää kaksi kolmannesta saaresta. Englanti rajoittuu Walesiin lännessä ja Skotlantiin pohjoisessa. Maata ympäröivät Pohjanmeri, Irlanninmeri, Atlantti ja Englannin kanaali.

Englannilla ei ole ollut itsehallintoa vuoden 1707 unionisopimuksen jälkeen, jolloin Ison-Britannian kuningaskunta perustettiin. Se kuitenkin poikkeaa lakijärjestelmältään Skotlannista ja Pohjois-Irlannista, sekä myös pienemmistä alueista kuten Mansaaresta, koska se kuuluu Englannin ja Walesin kokonaisuuteen. Englannin suurin kaupunkialue, Lontoo, on myös Yhdistyneen kuningaskunnan pääkaupunki.

Historia

Pääartikkeli: Englannin historia

Englanti yhtenäisenä maana muovautui 600-luvun ja 800-luvun välisenä aikana anglien, saksien ja juuttien kuningaskuntien vähittäisen yhdistymisen myötä. Wessexin kuningasta Egbertiä (kuoli 839) pidetään yleisesti ensimmäisenä koko Englannin kuninkaana, vaikkakin hänen arvonimensä oli Bretwalda (sananmukaisesti Britannian lääninherra) ja teoriassa hän oli samanarvoisten englantilaisten hallitsijoiden johtaja. Arvonimi Englannin kuningas syntyi kaksi hallitsijapolvea myöhemmin, ja sen ensimmäinen kantaja oli Alfred Suuri, joka vapautti Lontoon viikinkien hallinnasta ja hallitsi 871–899. Seuraavina vuosisatoina skandinaavit saivat jalansijaa Englannista, ja Englannin kuningaskunnasta tuli yli puoleksi vuosisadaksi osa Knuut Suuren luomaa laajaa tanskalaisvaltakuntaa, kunnes se sai hetkeksi itsenäisyyden anglosaksi Edvard Tunnustajan tultua kuninkaaksi. Vilhelm Valloittajan normannien saapuminen muutti Englannin suunnan 1066.^lähde?

Bayeux'n seinävaate, jossa on kuvattuna Englantia valtaavat normannit.

Joskus Englannin historian katsotaan alkavan vasta Vilhelm Valloittajan valtaannoususta vuonna 1066. Hän järjesteli uudelleen englantilaisen aristokratian, mutta hänen ei voida sanoa perustaneen tai yhdistäneen maata. Suuri osa olemassa olevasta anglosaksisesta infrastruktuurista säilyi ja normannisiirtolaiset muodostivat Englannissa vain vähemmistön, joskin vallassaolevan sellaisen. Normannivalloitus on kuitenkin merkittävä useista syistä. Se lähensi Englantia manner-Eurooppaan, vähensi skandinaavivaikutusta, loi yhden Euroopan kehittyneimmistä hallitusjärjestelmistä, muutti englannin kieltä ja kulttuuria sekä laski perustan Englannin ja Ranskan välisille konflikteille, jotka jatkuivat 1800-luvulle.^lähde?

Seuraavina vuosisatoina Englanti oli Ranskaan painottuvan valtion tärkeä osa, tittelin ”Englannin kuningas” ollessa lähinnä ranskankielisten, Ranskan alueita hallinneiden herttuoiden toissijainen titteli. He käyttivät Englannin voimavaroja Ranskan alueidensa vahvistamiseen ja laajentamiseen satavuotisessa sodassa. Vasta kun Ranskan alueet oli menetetty, Englannin kuninkaat omaksuivat Englannin valtaväestön ”kansallisuuden” ja kielen.

Plantagenet-kuninkaan Edvard III:n jälkeläiset kävivät niin sanottuja ruusujen sotia 1400-luvulla. Osapuolina olivat Lancaster-suku ja York-suku. Ruusujen sodat loppuivat lancasterilaisten voittoon, kun Beaufortin suvun kautta lancasterilainen Henrik Tudor löi yorkilaisen Rikhard III:n Bosworthin taistelussa ja nousi kuninkaaksi. Hän yhdisti kilpailevat suvut naimalla Yorkin Elisabetin, Edvard IV:n tyttären. Samalla hän vahvisti asemaansa ja varmisti jälkeläistensä laillisen polveutumisen Edvard III:stä. Uusi Tudor-suku nousi valtaan ja se johdatti maata kohti renessanssia ja myös kansainväliset suhteet Manner-Eurooppaan lisääntyivät muun muassa kuninkaallisten avioliittojen kautta. Tudor-suvun kautta pidetään yhtenä maan hienoimpana aikakautena.

Walesin ruhtinaskunta oli Englannin kuninkaiden alaisuudessa Rhuddlanin asetuksesta 1284, ja osa Englantia siitä tuli 1535.

Englannin uskonpuhdistuksessa, joka alkoi Henrik VIII:n kaudella vuonna 1521, katolisen kirkon valta poistettiin ja korvattiin kuninkaanvallalla ja katolisesta kirkosta riippumaton Englannin kirkko perustettiin. Englannin uskonpuhdistus erosi muun Euroopan uskonpuhdistuksesta siinä, että se oli luonteeltaan enemmän poliittinen kuin teologinen.

Elisabet I kuoli lapsettomana vuonna 1603. Se merkitsi Elisabetin ajan, sekä samalla koko Tudor-suvun sammumista. Skotlannin Jaakko VI nousi Englannin ja Irlannin valtaistuimelle nimellä Jaakko I. Näin Jaakosta tuli ensimmäinen hallitsija, jonka alaisuudessa olivat koko Brittein saaret, mutta valtakunnat pysyivät itsenäisinä vuoteen 1707 saakka.

Englannin sisällissota oli sarja aseellisia yhteenottoja parlamentaristien ja rojalistien välillä vuosina 1642-1651. Se johti kuningas Kaarle I:n mestaamiseen, Englannin julistamiseen tasavallaksi ja Oliver Cromwellin hallitsemaksi lordiprotektoraatiksi. Sisällissodan vuoksi Englannin kirkon monopoliasema uskontokysymyksissä murtui. Pian Cromwellin kuoleman jälkeen Kaarle II nousi valtaistuimelle ja monarkia palautui. Poliittisesti sisällissota merkitsi sitä, etteivät kuninkaat voineet enää hallita ilman parlamenttia, joskin asia vahvistui vasta mainiossa vallankumouksessa myöhemmin samalla vuosisadalla.^lähde?

Jo aiemmin personaaliunionissa olleet Englannin ja Skotlannin kuningaskunnat yhdistyivät saman poliittisen järjestelmän alle vuonna 1707.

Politiikka

Ison-Britannian kuningaskuntaan liitettiin vuonna 1800 liittosopimuksella Irlannin kuningaskunta, myöhemmin liittoon jäi vain Pohjois-Irlanti ja nykyisen mallinen Yhdistynyt kuningaskunta syntyi. Sen jälkeen Isoa-Britanniaa on hallinnut yhteinen Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus. Vuonna 1999 Skotlanti ja Wales saivat omat parlamenttinsa ja Englanti jäi ainoaksi Ison-Britannian osaksi unionivaltiossa ilman edustavaa elintä.^lähde?

Eräät tahot ovat kaivanneet uutta Englannin parlamenttia, mutta muun muassa Labour eli työväenpuolue pitää Englantia liian suurena alivaltiollisen edustuselimen omaavaksi yksiköksi ja ajaa sen sijaan paikallishallitusten perustamista. Kannatus Englannin parlamentille on suurinta maan pohjoisosissa.

Toisin kuin muissa osissa Yhdistynyttä kuningaskuntaa, Englannissa ei juuri kukaan kaipaa itsenäistymistä. Tämä johtuu pääosin Englannin johtavasta asemasta kuningaskunnassa.^lähde?

Lainsäädännössä Englanti on samassa yksikössä kuin Wales vuoden 1284 Rhuddlan-asetuksen ja vuoden 1536 unionisopimuksen voimaanastumisten jäljiltä. Skotlanti ja Pohjois-Irlanti ovat erillisiä yksiköitä myös lainsäädännössä.

Paikallishallinto

Englanti on paikallishallintoa varten jaettu yhdeksään lääniin, jotka puolestaan on jaettu yhteensä 81 kreivikuntaan. Suur-Lontoon lääni (”Greater London”) ei kuitenkaan kuulu mihinkään kreivikuntaan. Lisäksi maassa on 354 kuntaa, jotka toimivat paikallishallinnon alimpana tasona.

Maantiede

Englanti käsittää Ison-Britannian saaresta kaksi kolmasosaa. Se sijaitsee saaren etelä- ja keskiosassa. Maalle kuuluu myös joitakin saaria, joista suurin on Wightsaari. Englanti on Skotlantia ja Walesia lähempänä manner-Eurooppaa, ja matkaa Ranskaan Englannin kanaalin kautta on lyhimmillään vain 38 kilometriä. Kanaalin tunneli Folkestonen lähellä yhdistää Englannin mantereeseen. Yhdistyneen kuningaskunnan (samalla siis Englannin) ja Ranskan raja on tunnelin puolivälissä.

Pääosa Englantia on kumpuilevia kukkuloita, mutta pohjoisessa on vuoristoisempaa. Siellä Penniinien matala vuorijono jakaa lännen ja idän. Itäisessä Englannissa on myös matalaa suota, mistä suuri osa on kuivatettu hyötykäyttöön.

Englannin suurin kaupunki on Lontoo, joka koostuu itse asiassa 32 kuntatasoisesta alueesta ja varsinainen Lontoon City on hyvin pieni. Toiseksi suurin on Birmingham. Sitä seuraavat Liverpool, Leeds, Sheffield, Bristol ja Manchester.

Korkein Englannissa mitattu lämpötila oli 38,5 °C 10. elokuuta 2003 Kentissä. Englannin alhaisin todettu lämpötila on −26,1 Celsius-astetta 10. tammikuuta 1982 Newportin lähellä Shropshiressa.

Englannin merkittävimmät joet ovat Thames, Severn, Trent, Humber, Yorkshire Ouse, Tyne, Mersey, Dee ja Avon. Maassa on myös satoja muita jokia.

Kulttuuri

Kansalliset symbolit

Englannin lipussa on ollut Pyhän Yrjön risti 1200-luvulta asti. Vuodesta 1606 se on ollut osa Yhdistyneen kuningaskunnan lippua. Muita symboleja ovat Tudorien ruusu, valkoinen lohikäärme ja kolme leijonaa. Tammi Englannin symbolina kuvaa vahvuutta, ja liitetään Kaarle II:n piilopaikkaan. Leijonat vaakunassa liittyvät Richard Leijonamieleen.

Koulutus

Englannissa koulutuksella on pitkä perinne, ja siellä sijaitsee kaksi englanninkielisen maailman vanhinta yliopistoa: Oxford ja Cambridge, jotka ovat nykyään myös maan kaksi parasta ja arvostetuinta yliopistoa. Maan suurimpien joukossa ne eivät kuitenkaan ole: kummassakin on noin 12 000 opiskelijaa. Yhteensä maassa on yli 90 yliopistoa, jotka ovat yleensä hyvin itsenäisiä ja joilla on paljon päätäntävaltaa antamaansa opetukseen. Yliopistoissa ovat käytössä lukukausimaksut, joiden maksamista valtio kuitenkin tukee myöntämällä opiskelijoille lainaa.

Englantilaisnuoret pyrkivät yliopistoon tavallisesti 18-vuotiaina ja hakuprosessin takia monet myös aloittavat opinnot tuolloin. Perustutkinto eli ”Bachelor's degree” on tavallisesti kolmivuotinen. Maisterin tutkinto suoritetaan tyypillisesti erikseen, ja niiden lukukausimaksut ovat myös korkeammat. Maisterin tutkinnon suorittaminen kestää normaalisti vuoden.^lähde?

Urheilu

Jalkapallo on Englannin suosituin urheilulaji. Englannin jalkapallomaajoukkue voitti maailmanmestaruuden vuonna 1966. Tunnettuja englantilaisseuroja ovat muun muassa Mestarien liigan tai sitä edeltäneen Euroopan cupin loppuottelussa pelanneet ja edelleen Englannin pääsarjassa pelaavat Manchester United, Liverpool, Chelsea, Arsenal ja Aston Villa.

Juhlapäivät

Päivämäärä	Suomenkielinen nimi	Paikallinen nimi	Huomautuksia
1. tammikuuta	Uudenvuodenpäivä	New Year's Day
perjantai ennen pääsiäissunnuntaita	Pitkäperjantai	Good Friday
maanantai pääsiäissunnuntain jälkeen	Toinen pääsiäispäivä	Easter Monday
toukokuun ensimmäinen maanantai	Vappu	May Day tai Labour Day
toukokuun viimeinen maanantai	Helluntai	Whitsun
elokuun viimeinen maanantai	–	Summer Bank Holiday
5. marraskuuta	Guy Fawkesin yö	Guy Fawkes Night Bonfire Night Fireworks Night	Guy Fawkes yritti räjäyttää parlamenttitalon. Päivää muistetaan polttamalla nukkeja, joilla on valkoinen naamio.
25. joulukuuta	Joulupäivä	Christmas Day
26. joulukuuta	Tapaninpäivä	Boxing Day	Perinteen mukaan juhlapäivää lykättäisiin päivällä, jos se sattuisi sunnuntaiksi, mutta nykyään tätä noudatetaan harvemmin.

Lähteet

Yhdistyneen kuningaskunnan osat