Mansaari

Ellan Vannin Isle of Man
lippu vaakuna
Motto: Quocunque Jeceris Stabit (latinaa)
Viralliset kielet	manksi ja englanti
Pääkaupunki	Douglas
Suurin kaupunki	Douglas
Lord of Man Varakuvernööri	Elisabet II Adam Wood
Pinta-ala  – vettä	572 km² ei merkittävästi
Väkiluku (2005)  – yhteensä  – väestötiheys	76 512 131,2 / km²
Valuutta	Mansaaren punta (£)
BKT (2003)  – yhteensä  – per asukas	sijalla 178 2,113 miljoonaa USD 28 500 USD
Aikavyöhyke  – kesäaika	UTC UTC+1
Itsenäisyys  –perustettu	- Itsehallinnollinen kruunun alusmaa, ei osa Yhdistynyttä kuningaskuntaa. - 1765
Kansallislaulu	Mansaaren kansallishymni
Internet-verkkotunnus	.im
Kansainvälinen suuntanumero	+44
Suuntanumero sama kuin Yhdistyneellä kuningaskunnalla.

Mansaari (manksiksi Mannin tai Ellan Vannin, engl. Isle of Man tai Mann) on saari Irlanninmeressä Irlannin ja Ison-Britannian saarten välissä. Se ei ole osa mitään Yhdistyneen kuningaskunnan neljää osaa (Englanti, Wales, Skotlanti ja Pohjois-Irlanti), vaan kuuluu alusmaana Britannian kruunun alaisuuteen.

Mansaaren suurin kaupunki ja hallinnollinen keskus on Douglas. Toiseksi suurin asutuskeskus on Onchan ja kolmanneksi suurin Ramsey. Saaren entinen pääkaupunki on Castletown.

Mansaaren kartta

Historia

Ensimmäiset asukkaat saapuivat Mansaarelle kivikaudella. Aluksi asukkaat elivät keräilyllä ja metsästyksellä, mutta myöhäiskivikaudella he oppivat viljelemään maata. Näihin aikoihin eripuolille saarta rakennettiin kivimonumentteja. Pronssikaudella ilmestyivät suuret yhteisöhaudat jotka korvasivat pienemmät kumpuhaudat. Ensimmäiset merkit kelttiläisestä vaikutuksesta ovat rautakaudelta.

700-luvulla saarelle saapui viikinkejä. Viikingit perustivat Tynwaldin ja tekivät maanjakouudistuksia. 1079 perustettiin Mannin kuningaskunta. 1266 skandinaavien valta päättyi, kun Norja myi saaren Skotlannille, jolta se vuorostaan siirtyi Englannille 1300-luvulla. Henrik IV antoi Stanleyn suvulle kuninkaan oikeudet saarella ja Stanleyt hallitsivat saarta aina 1700-luvulle saakka.

Maantiede ja väestö

Mansaari käsittää pääsaaren lisäksi myös muutamia pieniä, rannikolla sijaitsevia saaria. Mansaari on noin 51 km pitkä ja 24 km leveä. Saaren keskellä kulkee laakso, jota ympäröivät pienet kukkulat. Saaren korkein kohta on Snaefell, jonka korkeus on 621 metriä.

Hallinto

Mansaari on Ison-Britannian kruunun alainen itsehallintoalue. Sen päämies on Lord of Mann, joka on brittien kruunun hallitsija, eli tällä hetkellä Elisabet II. Häntä edustaa saaren varakuvernööri. Yhdistynyt kuningaskunta vastaa Mansaaren puolustuksesta ja huolehtii sen kansainvälisistä suhteista. Saaren oma kansanedustuslaitos Tynwald vastaa lähes kaikista sisäisistä asioista. Kansalaisuusasioissa noudatetaan yleensä Britannian käytäntöjä, mutta koska Mansaari ei ole osa EU:ta, henkilöt, jotka eivät ole asuneet Britanniassa yli viittä vuotta tai joiden vanhemmat/isovanhemmat eivät ole syntyneet Britanniassa, eivät saa samoja oikeuksia esimerkiksi työnhaussa.

Tynwald

Tynwald on Mansaaren hallitus, se perustettiin vuonna 976, mikä tekee siitä maailman vanhimman jatkuvasti pystyssä pysyneen parlamentin. Tynwald-päivänä pidetään seremoniallinen tapaaminen Tynwaldin kukkulalla, jolloin julistetaan uudet virat ja kerrotaan lyhyt selonteko edellisenä vuonna tehdyistä lakimuutoksista.

Politiikka

Suurin osa Mansaaren politiikoista edustaa itseään ennemmin kuin puolueita. Suurin poliitinen ryhmä on Liberaali Vannin puolue, joka ajaa saarelle suurempaa itsemääräämisoikeutta. Toinen merkittävä tekijä on Mec Vannin, nationalistinen puolue, joka ajaa saarelle itsenäisyyttä.

Oikeuslaitos

Mansaaren tuomioistuimissa tuomareita ei kutsuta termillä judge vaan deemster. Saarella on vain kolme kokopäiväistä deemsteriä ja yksi vetoomustuomari (the Judge of Appeal).

Väestö

Vuonna 2006 saarella asui 80 058 henkilöä, joista 26 218 asuu pääkaupungissa Douglasissa. Mansaaren alkuperäistä kelttiläistä väestöä kutsutaan mankseiksi. He muodostavat nykyisin saaren vähemmistön, sillä Mansaaren asukkaista vain 38 069 (47,6 %) henkilöä on syntynyt saarella. Saaren muualla syntyneistä asukkaista 29 785 (37,2 % koko väestöstä) oli syntynyt Englannissa, 2 707 (3,4 %) Skotlannissa. Kanaalisaarien ja EU:n ulkopuolella syntyneitä oli 3 434, eli 4,3 % väestöstä. Kansallisuudeltaan suurin osa ilmoitti vuonna 2006 olevansa brittejä (75 104), iiriläisiä oli 1 966, muita eurooppalaisia 1 077 ja aasialaisia 837.

Kieli

Mansaarella puhuttiin aikaisemmin manksia, joka muistuttaa iiriä ja gaelia. Manksi alkoi erottua iiristä joskus 1100–1700-luvuilla. Kieli jäi 1900-luvulla pois käytöstä, vaikka sitä edelleen jonkin verran tutkitaan, opiskellaan ja harrastetaan. Vuonna 2001 väestöstä 1 689 ilmoitti osaavansa jonkin verran manksin kieltä.

Mansaarella puhuttu englannin kieli on oma murteensa. Se on saanut vaikutteita manksin kielestä. Murre on tosin melkein kadonnut suuren siirtolaismäärän takia. T.E. Brown oli tunnettu runoilija, joka kirjoitti mansaaren englannilla.

Talous

Mansaarilla on hyvin kevyt verotus (tulovero 10 %–18 %). Yritysvero on useimissa tapauksissa 0 %, yrityksistä vain pankkien tuloja verotetaan. Turismi ja pankkiala ovat avainasemassa saaren talouselämässä. Maanviljelys ja kalastus ovat talouden tukipilareita. Mansaaren hallitus on yrittänyt mainostaa saarta hyvänä elokuvientekopaikkana. Vuoden 1995 jälkeen saarella on kuvattu yli 80 elokuvaa.

Valuutta

Mansaaren valuutta on Mansaaren punta, joka on sidoksissa Englannin puntaan suhteessa 1:1. Mansaaren punnat ovat käypää valuuttaa vain Mansaarella. Myös Englannin punta käy Mansaarella. Mansaari painattaa myös yhden punnan seteleitä, vaikka on olemassa myös samanarvoisia kolikoita. Mansaaren kolikot ovat muodoltaan, kooltaan ja seokseltaan identtisiä Englannin kolikoiden kanssa, ja vain niiden kuva-aiheissa on eroja.

Aiheesta muualla

• Markus Ahonen: Mansaari – Veroparatiisin verkkainen tahti. Plaza.fi Ellit 20.10.2009.

Yhdistyneen kuningaskunnan osat