Manksin kieli

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
manksi
Oma nimi Gaelg Vanninagh
Tiedot
Alue Flag of the Isle of Mann.svgMansaari
Virallinen kieli tunnustettu asema Mansaarella
Puhujia sujuvasti osaavia n. 60[1], toisena kielenä 1689[2] (2.2% koko väestöstä) (2001)
Sija ei 100 suurimman joukossa
Kirjaimisto latinalainen
Kielenhuolto -
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta indoeurooppalaiset kielet
Kieliryhmä kelttiläiset kielet
saarikelttiläiset kielet
goidelilaiset kielet
Q-kelttiläiset kielet
Kielikoodit
ISO 639-1 gv
ISO 639-2 glv
ISO 639-3 glv
Kaksikielinen tervetulokyltti Douglasissa

Manksi on kieli, jota aikoinaan puhuttiin Mansaarella. Manksin kieli kuuluu kelttiläisten kielen goeidelilaiseen alaryhmään. Sen lähimmät sukulaiskielet ovat iiri ja skottigaeli. Viimeinen äidinkielenään manksia puhunut ihminen, Ned Maddrell, kuoli vuonna 1974, mutta kieltä on nykyaikana alettu elvyttää.

Historia ja nykyaika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Manksin puhujien määrä Mansaarella[3]
1764 1901 1911 1921 1931 1951 1961 1971 1991 2001
~20 000 4 419 2 382 896 531 355 165 284 643 1 689

Manksin kieli on peräisin jo 1400-luvulta, jolloin kieli erottui iiristä ja gaelista. Kielen katoaminen alkoi 1800-luvulla kun englanti syrjäytti sen. 1848 J. G. Cumming totesi, että saarella on enää hyvin harvoja pelkkää manksia puhuvia. Vuonna 1874 manksia osasi noin 30 % väestöstä. 1921 kieltä osasi enää 1,1 % Mansaaren väestöstä.[4] Vuonna 1899 perustettiin Yn Cheshaght Ghailckagh, eli Manksin kielen järjestö.

Nykyisin monet Mansaaren asukkaat opiskelevat ja käyttävätkin manksia toisena kielenään. Useat vanhemmat ovat kasvattaneet lapsensa tarkoituksella manksin kielellä. 2000-luvulla syntyi taas lapsia jotka alkoivat käyttää manksia äidinkielenään. Kun vuonna 1991 manksin kielellä puhumaan kykeneviä oli 643, oli sama luku vuonna 2001 jo 1689[2]. Manksin kielellä annetaan kouluopetusta, ylläpidetään lasten leikkikouluja[5] ja muutamat lapset on jopa kasvatettu manks äidinkielenään[6]. Mansaaren hallitus, Tynwald, käyttää manksin kieltä englannin rinnalla.

Kielen piirteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Manksin kielen murteet, rajat suurpiirteisiä

Manksi on kehittynyt kantaiiristä, josta myös gaeli ja nykyiiri ovat kehittyneet. Siksi nämä kielet muistuttavat suuresti toisiaan. Manksi eroaa näistä molemmista kirjalliselta muodoltaan, koska se on menettänyt kokonaan yhteytensä iirin oikeinkirjoitusperinteeseen ja näyttää englantilaisen korvakuulolta kirjoittamalta[7]: iirin sanoja Éireannach "irlantilainen", Albanach "skotlantilainen", pósadh "avioliitto", deireadh an tsamhraidh "kesän loppu" vastaavat manksissa Yernagh, Albinagh, poosey, jerrey yn touree. Manksin kielellä oli vielä sen alkuperäisten puhujien ollessa hengissä murre-eroja. Manksi voitiin jakaa pohjois- ja etelämurteisiin, mutta niiden erot olivat melko pieniä ja lähinnä ääntämyksellisiä. Nykyisin murre-eroja ei enää ole[8].

Kielinäyte[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Isä meidän -rukous manksin kielellä
Ayr ain
Ayr ain t'ayns niau,
Casherick dy row dty ennym.
Dy jig dty reeriaght.
Dty aigney dy row jeant er y thalloo,
myr te ayns niau.
Cur dooin nyn arran jiu as gagh laa.
As leih dooin nyn loghtyn,
myr ta shin leih dauesyn ta jannoo loghtyn nyn 'oi.
As ny leeid shin ayns miolagh,
agh livrey shin veih olk:
Son lhiat's y reeriaght,
as y phooar, as y ghloyr, son dy bragh, as dy bragh
[9]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Anyone here speak Jersey? The Indepedent. 11. huhtikuuta 2002. Viitattu 10.5.2010. (englanniksi)
  2. a b Manx Gaelic revival 'impressive' 22. syyskuuta 2005. BBC News. Viitattu 10.5.2010. (englanniksi)
  3. Phil Kelly: The history of Manx BBC. Viitattu 10.5.2010. (englanniksi)
  4. Fourth International Conference on Minority Languages (Vol. II: Western and Eastern European Papers ), Durk Gorter [1]
  5. Ethnologue: Language code glv
  6. Documentation for ISO 639 identifier: glv
  7. A Practical Grammar of the Antient Gaelic, or Language of the Isle of Man, Usually Called Manks, John Kelly, 1870 [2]
  8. BBC: Manx today by Phil Kelly
  9. Ayr ain