Bretoni
| Bretoni | |
|---|---|
| Omakielinen nimi | Brezhoneg |
| Tiedot | |
| Alue | |
| Virallinen kieli | ei |
| Puhujia | 530 000–1 200 000 [1] |
| Sija | ei 100 suurimman joukossa |
| Kirjaimisto | latinalainen |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | indoeurooppalaiset kielet |
| Kieliryhmä | kelttiläiset kielet |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-1 | br |
| ISO 639-2 | bre |
| ISO 639-3 | bre |
Bretoni on kelttiläinen kieli, jota puhutaan Bretagnessa, Luoteis-Ranskassa bretonien keskuudessa. Bretoni ei kuitenkaan ole mannerkelttiläinen kieli (jota Ranskassa muinoin puhuttiin ja joka on jo ammoin hävinnyt), vaan sen ensimmäiset puhujat olivat noin 400-luvulla Britanniasta siirtyneitä kelttejä, minkä vuoksi kieli muistuttaa kymriä ja kornia. Kieltä puhutaan Bretagnen lisäksi Yhdysvalloissa.[1] Toinen Bretagnen alueelisista kielistä on latinalainen kieli gallo.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historia
Bretoni periytyy Englannin länsiosissa puhutuista kelttiläisistä kielistä. Bretonin kielen puhujat saapuivat Britanniasta Rooman vallan luhistuttua siellä ja saksien valloitettua nykyisen Englannin alueen. Bretonin lähin sukulainen onkin Bretagnen pohjoispuolella Cornwallissa puhuttu korni.[2] Historiansa aikana bretoniksi ei kirjoitettu moniakaan tekstejä, sillä Bretagnen hallitsijat ovat käyttäneet kielenään aina jotain muuta kieltä. Bretagne kuului Bretagnen herttuakuntaan 1400-luvulle saakka jolloin se liitettiin Ranskaan. Ranskan hallitsijat eivät juurikaan välittäneet kielestä, mutta Ranskan suuren vallankumouksen jälkeen alettiin suosia ranskaa vähemmistökielien sijaan, sillä vähemmistökieliä pidettiin uhkana Ranskan yhtenäisyydelle. 1800-1900- luvuilla koulutusjärjestelmässä tehtiin muutoksia, joilla tähdättiin bretonin kielen hävittämiseen[3].
[muokkaa] Nykypäivä
Bretoni ei ole virallinen kieli Ranskassa. Ranskan perustuslaissa annetaan kuitenkin tunnustus alueellisille vähemmistökielille, vaikkakaan se ei takaa minkäänlaista rahoitusta tai muuta tukea kielten kehittämiselle. Bretonia ei käytetä kovin laajasti alueellisessa hallinnossakaan. Myös muutamia kaksikielisiä tienviittoja käytetään. Ranskassa on laitonta pitää esillä mainosta jossa teksti ei lue myös ranskaksi, mikä vähentää vähemmistökielten käyttöä. Vuonna 2008 12 333 opiskelijaa, eli noin 1,4% kaikista Bretagnen alueen opiskelijoista, kävi bretoninkielistä koulua. Lisäksi noin 4000 aikuista käy erilaisia bretonin kielen kursseja.[4] Kielen puhujien määrä on kuitenkin laskenut noin 10 000 henkilöllä vuosittain.
[muokkaa] Levinneisyys
Bretonia puhutaan pääasiassa Länsi-Bretagnessa, mutta myös muualla Bretagnessa ja bretagnelaisten siirtolaisten keskuudessa ympäri maailmaa. Bretonilla on neljä murretta, leoneg, tregerieg, gwenedeg ja kerneveg. Viides murre hävisi Pays-de-la-Loiren alueelta 1900-luvulla. Murteiden maantieteellinen erottelu on vaikeaa, sillä ääntämisessä voi olla eroja jopa saman kylän sisällä. Nykyisin valtaosa bretonin puhujista asuu Bretagnen länsiosassa. Näin on ollut historiallisestikin, perinteisesti ranska on ollut alueen lounaisosien, ja gallo koillis- sekä kaakkoisosien kieli. Nykyisin ranska on vallannut aluetta sekä bretonin että gallon historiallisilla puhuma-alueilla.
[muokkaa] Kielinäyte
Isä meidän -rukous bretoniksi
Hon Tad
Hon Tad,
c'hwi hag a zo en Neñv,
ra vo santelaet hoc'h ano.
Ra zeuio ho Rouantelezh.
Ra vo graet ho youl war an douar evel en neñv.
Roit dimp hizio bara hor bevañs.
Distaolit dimp hon dleoù
evel m' hor bo ivez distaolet d' hon dleourion.
Ha n' hon lezit ket da vont gant an temptadur,
met hon dieubit eus an Droug.
[muokkaa] Viitteet
- ↑ a b ethnologue.com: Breton
- ↑ Matkaopas historiaan: Englanti Christopher Daniell, (2004), ISBN 9515791146
- ↑ Breton – An Endangered Language of Europe
- ↑ Office de la langue bretonne
Sivulta puuttuu