Cornwall

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Englannin kreivikuntaa. Nimen ”Cornwall” muita merkityksiä on täsmennyssivulla.
Cornwall
Kernow
Lippu
Lippu
sijainti
sijainti
Valtio Britannia
Home Nation Englanti
Hallintoalue Lounais-Englanti
Hallinto
 – Hallinnon tyyppi muodollinen kreivikunta
unitary authority
 – Hallinnollinen keskus Truro
Pinta-ala 3 563 km²
Väkiluku (2011) 532 300
Symbolit
 – Motto One And All
korniksi Onen Hag Oll
www.cornwall.gov.uk

Cornwall (korniksi Kernow) on kreivikunta Lounais-Englannissa, Ison-Britannian saaren läntisimmässä kärjessä. Cornwall on yksi kelttiläisistä maista. Alueella on muusta Englannista erottuva kulttuuri kelttiläisen historiansa johdosta. Cornwallissa toimii autonomiaa ajavia poliittisia liikkeitä.

Maantiede ja luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Land's End, Britannian läntisin kärki.

Cornwall, sekä sen ainoa naapurikreivikunta Devon, sijaitsevat pitkällä, Atlantin valtamereen työntyvällä niemimaalla. Cornwallin pituus länsi-itä-suunnassa on noin 120 kilometriä ja pinta-ala noin 3 563 neliökilometriä[1]. Niemimaan läntisin kärki on nimeltään Land's End, etelärannikolla taas on Britannian eteläisin kärki, Lizard point. Avomerellä, noin 40 kilometriä Land's Endistä länteen sijaitsevat Scillynsaaret, joilla on oma paikallishallintonsa. Suurin joki on Cornwallin ja Devonin rajalla virtaava, Englannin kanaaliin laskeva Tamar (96 kilometriä). Cornwallin rannikot ovat monin paikoin jyrkkiä ja kallioisia, mutta varsinkin pohjoisrannikolla on hiekkarantaisia lahtia.

Cornwallin ilmasto on merellinen, joten vallitsevat länsi- ja lounaistuulet tuovat runsaasti sateita ja sumut ovat yleisiä. Vuosittainen sademäärä on keskimäärin 1 000–1 500 millimetriä.

Cornwall on pääosin graniittista nummiylänköä, jossa viihtyvät erilaiset kanervakasvit. Ylänköjen välisissä laaksoissa on myös tiheitä metsiä. Suurin nummialue on pohjoisosissa levittäytyvä, noin 6 800 hehtaaria laaja Bodminin nummi. Linnusto on erityisen rikas rannikoilla, jossa voi nähdä muun muassa ruokkeja, merikeijuja, erilaisia kahlaajia sekä lokkeja. Myös hylkeet ovat rannikoilla yleisiä.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Truron kaupunkia. Kuvassa Truron tuomiokirkko.

Cornwalliin tuli ihmisasutusta viime jääkauden jälkeen. Rautakaudella alueen asuttivat mannermaalta tulleet keltit. Roomalaiset hallitsivat aluetta lyhyen ajanjakson ajan, mutta heidän valtansa siirtyi nopeasti useille pienille kelttiruhtinaille muun Englannin pysyessä roomalaisten käsissä. Keltit hallitsivat aluetta pitkään ja vuonna 836 Cornwall oli viimeinen osa Englantia, joka joutui saksien vallan alle.[2] Tämä tapahtui ilmeisesti kornien hävittyä taistelussa Wessexin kuningaskunnalle.lähde? Tarut kuningas Arthurin valtakunnasta, Camelotista on usein sijoitettu Cornwalliin.

Vuonna 1337 Edvard Musta prinssi, kuningas Edvard III:n poika, sai Cornwallin herttuan arvonimen, joka on sittemmin periytynyt aina Britannian hallitsijan vanhimmalle pojalle. Nykyinen Cornwallin herttua on prinssi Charles ja hänen vaimonsa Camilla on Cornwallin herttuatar.

Cornwallin asukkailla oli aikoinaan oma kielensä, korni, joka kuuluu kelttiläisiin kieliin. Kornin kieltä ei enää 1800-luvulla puhuttu yleisessä käytössä, mutta etenkin Newlynin kalastajat käyttivät sitä merellä ollessaan. 1900-luvulla kieltä alettiin elvyttää.[3] Nykyisin sillä sanotaan olevan noin tuhat puhujaa Lounais-Englannissa. Kornilainen itsenäisyysliike yrittää saada alueella laajempaa itsehallintoa.

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2011 Cornwallin talouskasvu oli vuosikymmenen ajan ollut suurta, mutta se oli yhä Britannian toiseksi köyhin alue.[4] Työikäisestä väestöstä 5,1 prosenttia oli työttömänä loppuvuonna 2011.[5] Nykyisin tärkeimpiä talouden alueita Cornwallissa on matkailu, joka muodostaa alueen tuloista neljäsosan. Toinen tärkeä ala, kalastus, on Euroopan unionin asettamien kiintiöiden vuoksi muuttunut luonteeltaan.

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2011 väestönlaskennassa Cornwallin väkiluku oli 532 300. Väestö kasvoi vuosina 2001–2011 6,7 prosenttia.[6] Alkuperäisen väestön määrä vähenee ja väestönkasvu johtuu muuttoliikkeestä erityisesti muualta Englannista sekä maahanmuutosta. Cornwallin alkuperäistä kelttiläistä väestöä sanotaan korneiksi. Vuoden 2001 väestönlaskennasta lähtien väestönlaskukaavakkeessa on ollut mahdollista ilmoittaa olevansa korni vastaamalla kysymyksiin kansallisesta identiteetistä ja etnisestä ryhmästä kirjoittamalla vapaasti täytettäviin kohtiin ”korni”.[7] Vuoden 2011 väestönlaskennassa 13,8 prosenttia Cornwallissa asuvista luokitteli itsensä korniksi.[8]

Cornwallin suurimmat kaupungit ovat St Austell (22 658 as.), Penzance (21 168), Truro (hallinnollinen pääkaupunki, 20 920), Newquay (19 423), Bodmin (12 778) ja St Ives (11 165). (Asukasmäärät vuodelta 2001.)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Data and research 17.4.2013. Cornwallin valtuusto. Viitattu 23.4.2013. (englanniksi)
  2. Daniell, Christopher: Matkaopas historiaan: Englanti. Kuopio: Unipress, 2004. ISBN 951-579-114-6. lähde tarkemmin?
  3. History Cornish Language Partnership. Viitattu 24.4.2013. (englanniksi)
  4. Cornwall's economy at a glance (PDF) (Sivu 1) 2013. Cornwallin valtuusto. Viitattu 23.4.2013. (englanniksi)
  5. Cornwall's economy at a glance (PDF) (Sivu 6) 2013. Cornwallin valtuusto. Viitattu 23.4.2013. (englanniksi)
  6. 2011 Census at a glance (PDF) (Sivu 1) 2012. Cornwallin valtuusto. Viitattu 23.4.2013. (englanniksi)
  7. 2011 Census: Cornish identity 18.2.2013. Cornwallin valtuusto. Viitattu 23.4.2013. (englanniksi)
  8. Ethnicity and National Identity in England and Wales 2011 (PDF) (Sivu 12) 11.12.2012. Office for National Statistics. Viitattu 23.4.2013. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]