Kielen elvytys
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Kielen elvytys on kuolleen puhuttavan kielen ottaminen uudelleen käyttöön tai uhanalaisen kielen pelastaminen häviämiseltä. Esimerkiksi hallitus voi aloittaa kielen elvytyksen.
Esimerkki elvytetystä kielestä on heprea, jota puhuu nykyään äidinkielenään noin kuusi miljoonaa ihmistä.
Kielen elvytys voi joskus kohdistua myös tiettyyn murteeseen. Joillekin murteille on esimerkiksi luotu kirjakieliä niiden elvyttämiseksi.
Kielen elvyttämisen merkitystä terveydelle tutkitaan Australian alkuperäiskansan aboriginaalien keskuudessa.[1] Tutkimusta johtaa professori Ghil'ad Zuckermann.[2]
Elvytettyjä kieliä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ainakin seuraavien kielten käyttöä ja asemaa on kannustettu määrätietoisella kampanjoinnilla:
- baski
- friisi
- havaiji
- heprea (kuollut kieli, joka palautettu käyttöön)
- iiri
- katalaani
- korni (kuollut kieli, joka palautettu käyttöön)
- kymri
- manksi (kuollut kieli, joka palautettu käyttöön)
- mirandeesi
- provensaali
Kieliä, joita elvytetään[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Seuraavat kielet ovat uhanalaisia tai niiden puhujakunta on ikääntynyttä. Näitä kieliä on hiljattain alettu elvyttää mm. kouluopetuksen avulla:
- liivi
- inarinsaame
- karjala
- meänkieli (kielitieteellisesti suomen murre)
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Zuckermann, Ghil‘ad (2020). Revivalistics: From the Genesis of Israeli to Language Reclamation in Australia and Beyond, Oxford University Press. ISBN 9780199812790 / ISBN 9780199812776
- ↑ Kielen elvyttämisen terveysvaikutuksia tutkitaan Australiassa, Sisuradio, sverigesradio.se 6.5.2017.