Liivin kieli

Wikipedia

Liivi
Omakielinen nimi	līvõ kēļ, rāndakēļ
Englanninkielinen nimi	Livonian
Ranskankielinen nimi	live
Tiedot
Alue	Latvia
Virallinen kieli	ei virallista asemaa
Puhujia	20
Sija	ei 100 suurimman joukossa
Kirjaimisto	latinalainen
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta	uralilaiset kielet
Kieliryhmä	suomalais-ugrilaiset kielet suomalais-permiläiset kielet suomalais-volgalaiset kielet itämerensuomalaiset kielet
Kielikoodit
ISO 639-1	-
ISO 639-2	fiu (muut suomalais-ugrilaiset kielet)
SIL	LIV
Ohje

Liivi (līvõ kēļ) on uralilainen, suomalais-ugrilainen ja itämerensuomalainen kieli, ja siten suomen läheinen sukukieli. Lähin liivin sukukieli on viro. Liivin kieltä puhuttiin Latviassa Kuurinmaalla Liivin rannassa. Kielen viimeinen syntyperäinen puhuja, Viktor Berthold, kuoli 2009.

Paikannimistötutkimuksen mukaan liivinkielisten alueet ulottuivat ennen paljon nykyistä laajemmalle. Liivinkielisten paikannimien verkko kattaa noin puolet nykyisen Latvian alueesta. Liivinkieliset ovat vaihtaneet kieltään latviaksi. Latviassa käytetään lähinnä indoeurooppalaista latvian kieltä eli lättiä. Latvian kieli on kuitenkin saanut paljon vaikutteita liivin kielestä. Latvian kielen eroavaisuudet liettuaan nähden ovat osaksi liivin vaikutusta. Sen lisäksi latvian kieli on vaikuttanut liiviin todella voimakkaasti, niin sanastoon kuin kielioppiinkin. Latvian kielen vaikutus onkin erkaannuttanut liiviä huomattavasti muista itämerensuomalaisista kielistä.

Jäljellä oleva kieli on länsiliiviä, itäliivi katosi jo 1800-luvulla.

Liivin kieltä kirjoitetaan latinalaisilla aakkosilla: A/a, Ā/ā, Ä/ä, Ǟ/ǟ, B/b, D/d, Ḑ/ḑ, E/e, Ē/ē, F/f, G/g, H/h, I/i, Ī/ī, J/j, K/k, L/l, Ļ/ļ, M/m, N/n, Ņ/ņ, O/o, Ō/ō, Ȯ/ȯ, Ȱ/ȱ, (Ö/ö), (Ȫ/ȫ), Õ/õ, Ȭ/ȭ, , P/p, R/r, Ŗ/ŗ, S/s, Š/š, T/t, Ț/ț, U/u, Ū/ū, (Y/y), (Ȳ/ȳ), V/v, Z/z, Ž/ž.

Vielä 1930-luvulla liivin kielellä kirjoitettiin merkittävää kirjallisuutta.

Liivinmaa kristillistyi Baltian alueista ensimmäisenä. Aikoinaan liiviläiset ritarit taistelivat Baltian pakanoita vastaan, ja pakottivat näitä kasteeseen.

Nykyisin liiviläistä kulttuuria ylläpidetään kansanlauluin ja liiviläisin vaattein. Liiviläisten asuma-alue on huomattavan maaseutumainen ja syrjässä, ja osittain myös tämän vuoksi liivin kieli on selvinnyt siellä näihin päiviin. Sen sijaan kaupungeissa kieltä ei kuule lainkaan. Latvialaiset ovat alkaneet opiskella liivinkieltä toisena kielenään ja Latviassa onkin noin 500 kieltä toisena kielenä puhuvaa ja 1500 henkilöä jotka ymmärtävät sitä.

Sisällysluettelo 1 Kielinäyte 1.1 Persoonaprononimit 1.2 Demonstratiivipronominit 2 Katso myös 3 Kirjallisuus 4 Aiheesta muualla

[muokkaa] Kielinäyte

[muokkaa] Persoonaprononimit

Yksikkö
	y.1.p minä	y.2.p sinä	y.3.p hän
Nominatiivi	mina/ma	sina/sa	täma/ta
Genetiivi	mīn	sīn	täm
Akkusatiivi	minnõn	sinnõn	tämmõn
Translatiivi	minkõks	sinkõks	tämkõks
Partitiivi	mīnda	sīnda	tǟnda
inessiivi	mins/minšõ	sins/sinšõ	täms/tamšõ
Elatiivi	minst/minstõ	sinst/sinstõ	tämst/tämstõ
Illatiivi	minnõ	sinnõ	tämmõ

Monikko
	m.1.p me	m.2.p te	m.3.p he
Nominatiivi	mēg	tēg	ne
Genetiivi	mäd	täd	nänt
Akkusatiivi	mäddõn	täddõn	näntõn
Translatiivi	mätkõks	tätkõks	näntkõks
Partitiivi	mēḑi	tēḑi	nēḑi
Inessiivi	mēšši	tẽšši	nēšši
Elatiivi	mēšti	tēšti	nēšti
Illatiivi	mēži	tēži	nēži

[muokkaa] Demonstratiivipronominit

	Yksikkö tämä, tuo	Monikko nämä, nuo
Nominatiivi	sīe/se	ne
Genetiivi	sīe/se	nänt
Akkusatiivi	sīen	näntõn
Translatiivi	sīeks/sīekõks	näntkõks
Partitiivi	sīeda	nēḑi
Inessiivi	sīes/sīessõ	nẽšši
Elatiivi	sīest/sīestõ	nēšti
Illatiivi	sīezõ	nēži

Tēriņtš!

Terve

Jõvā pǟva! / Jõvvõ päuvõ!

Hyvää päivää

Minnõn eņtšõn

Minä tarvitsen

Ma sīeda kūliz eņtš izast

Minä kuulin sen isältäni

ikš, kakš, kuolm, nēļa, vīž, kūž, seis, kōdõks, īdõks, kim

yksi, kaksi, kolme, neljä, viisi, kuusi, seitsemän, kahdeksan, yhdeksän, kymmenen

[muokkaa] Katso myös

• Liiviläiset
• Liivinranta

[muokkaa] Kirjallisuus

• Kettunen, Lauri: Livisches Wörterbuch : mit grammatischer Einleitung. Helsinki: Suomalais-ugrilainen seura, 1938.
• Posti, Lauri: Grundzüge der livischen Lautgeschichte. Helsinki, 1942.
• Tveite, Tor: The case of the object in Livonian : a corpus based study. Helsinki: Helsingin yliopisto, Suomalais-ugrilainen laitos, 2004.
• Wiik, Kalevi: Liivin katko. Turku: Turun yliopisto, 1989.

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Liivinkielinen Wikipedia hautomossa
• Ethnologue
• Tietoa Liivinmaasta