Marin kieli

Mari
Oma nimi	марий йылме (niittymari), мары йӹлмӹ (vuorimari)
Muu nimi	tšeremissi
Tiedot
Alue	Marin tasavalta
Virallinen kieli	Marin tasavalta
Puhujia	550 000
Sija	ei 100 suurimman joukossa
Kirjaimisto	kyrillinen
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta	uralilaiset kielet
Kieliryhmä	suomalais-ugrilaiset kielet suomalais-permiläiset kielet suomalais-volgalaiset kielet
Kielikoodit
ISO 639-1	-
ISO 639-2	chm
ISO 639-3	(niittymari) mrj (vuorimari) mhr (niittymari) mrj (vuorimari)
Ohje

Mari on suomalais-ugrilaisten kielten volgalaiseen ryhmään kuuluva kieli. Marin kielestä ja sen puhujista on ennen käytetty nimitystä tšeremissi.

Historia ja nykytilanne

Marin kielen päämurteet ovat länsimari (vuorimari) ja itämari (niittymari ja varsinainen itämari). Vuorimarin nimitys tulee siitä, että sen puhujat asuvat Marinmaan lounaiskolkassa Volgan oikean rannan mäkisellä seudulla. Niittymarien nimitys tulee siitä, että sen puhujat asuvat Volgan vasemman rannan tasamaalla. Varsinaiset itämarit muuttivat tältä alueelta 1700-luvulla pakoon uskonnollista käännytystä nykyisen Baškortostanin alueelle. Lisäksi on olemassa pieni koillismurteen ryhmä Nižni Novgorodin ja Kirovin alueella.

Mareja on yhteensä noin 605 000 (vuonna 2002), joista vuorimareja on arviolta 30 000. Suunnilleen 81 % puhuu äidinkielenään maria; muiden ensisijaisena kielenä on venäjä, vaikka he pitävätkin itseään yhä mareina. Marinmaan asukkaita on 760 000, joista 43 % on marilaisia; loput asuvat nimikkotasavallan ulkopuolella.

Marin kielellä on kaksi kirjallista muotoa kyrillisin kirjaimin. Niiden syntyhistoria alkaa 1800-luvulla, jolloin Venäjällä pyrittiin käännyttämään pikkukansoja ortodoksisuuteen. Uskonnollisia tekstejä kirjoitettiin eri murteilla, jotta marit olisivat oppineet lukemaan. Tavoitteena ei kuitenkaan ollut luoda mareille kirjakieltä. Näistä kirjoitustraditioista syntyivät vuorimarin ja niittymarin kirjalliset muodot. Kielellisesti kyseessä on vain murre-ero, ja pitkään on suunniteltu kirjakielten yhdistämistä. Yhdistämistä vastustaa lähinnä vuorimarien pieni älymystö.

Kuuluisin marikirjailija Sergei Tšavain aloitti uransa 1900-luvun alussa. Hänen merkkiteoksenaan pidetään romaania Elnet (1936). Raamatun uusi testamentti (У Сугынь) julkaistiin mariksi vuonna 2008, vaikka uskonnollista kirjallisuutta onkin mariksi ilmestynyt jo 1700-luvun puolivälissä..

Aakkosto

Niittymari

А а	Б б	В в	Г г	Д д	Е е	Ё ё	Ж ж
З з	И и	Й й	К к	Л л	М м	Н н	Ҥ ҥ
О о	Ö ö	П п	Р р	С с	Т т	У у	Ӱ ӱ
Ф ф	Х х	Ц ц	Ч ч	Ш ш	Щ щ	Ъ ъ	Ы ы
Ь ь	Э э	Ю ю	Я я

Vuorimari

А а	Ä ä	Б б	В в	Г г	Д д	Е е	Ё ё
Ж ж	З з	И и	Й й	К к	Л л	М м	Н н
О о	Ö ö	П п	Р р	С с	Т т	У у	Ӱ ӱ
Ф ф	Х х	Ц ц	Ч ч	Ш ш	Щ щ	Ъ ъ	Ы ы
Ӹ ӹ	Ь ь	Э э	Ю ю	Я я

Niittymari

Seuraava kuvaus koskee niittymaria (itämaria):

Foneemit

Vokaalit:

a e i o ö u ü ja redusoitunut vokaali ə, joka äännetään kuten englannin epämääräinen artikkeli a

Konsonantit:

klusiilit: p t k

spirantit: β δ ɣ

sibilantit: s z, suhulliset š ž

affrikaatta: ć (aina liudentuneena)

nasaalit: m η (kuten suomen äng) ja n (myös liudentuneena)

tremulantti: r

lateraali: l (myös liudentuneena)

puolivokaali: j

Paino on sanan viimeisellä täysvokaalilla. Jos sanassa on vain redusoituneita vokaaleja, paino on ensimmäisellä tavulla.

Sijataivutus

Esimerkkisanat muno 'muna', βüt 'vesi' (siis v -mäisesti: vrt. suomen vete-nä).

Nominatiivi	muno	βüt
Genetiivi	munə-n	βüδ-ən
Akkusatiivi	munə-m	βüδ-əm
Datiivi	munə-lan	βüt-lan
Latiivi	mun-eš	βüδ-eš
Illatiivi	munə-ško	βüδ-əškö
Inessiivi	munə-što	βüδ-əštö
Komparatiivi	munə-la	βüt-la
Komitatiivi	munə-ɣe	βüt-ke

Verbintaivutus ja persoonapronominit

Marissa on kaksi konjugaatiota, yksikön 1. persoonan mukaisesti am- ja em-konjugaatio (muissa suomen sukukielissä ei ole konjugaatioeroa). am-konjugaatiossa verbillä on konsonanttivartalo ja em-konjugaatiossa vokaalivartalo. Tämä ero näkyy esimerkiksi imperatiivin yksikön 2. persoonan muodossa: (am-konjugaatio:) pur! 'pure!', (em-konjugaatio:) puro! 'tule sisään!'. Kaikkien verbintaivutuksessa esiintyvien suffiksien muoto riippuu siitä, kumpaan konjugaatioon verbi kuuluu. Esimerkkisanat puraš ‘purra’, kolaš ‘kuolla’.

Preesens:

yks. 1. p.	məj	puram	kolem
yks. 2. p.	təj	purat	kolet
yks. 3. p.	tuδo	pureš	kola
mon. 1. p.	me	purəna	kolena
mon. 2. p.	te	purəδa	koleδa
mon. 3. p.	nuno	purət	kolat

1. preteriti:

yks. 1. p.	məj	purəm	koləšəm
yks. 2. p.	təj	purəć	koləšəć
yks. 3. p.	tuðo	puro	koləš
mon. 1. p.	me	purna	koləšna
mon. 2. p.	te	purða	koləšta
mon. 3. p.	nuno	purəć	koləšt

Suomen ja marin kielisukulaisuutta osoittavia sanoja

jalka - jol | järvi - jer | kahdeksan - kandakš | kaksi - kok, kokət | kala - kol | kehä (auringon) - keće ('päivä') | kolme - kum, kumət | kota - kuδo ('talo') | kuusi (puu) - kož | kuusi (kuuden, kuutena) - kut, kuδət | kylmä - kəlme | kynsi - küć | käsi (käden, kätenä) - kit (kiδən) | luku - lu ('kymmenen') | lumi - lum | luu - lu | maksa - mokš | neljä - nəl, nələt | para(s) - poro ('hyvä') | pata - pot | puu (aines) - pu | sata - šüδö | seitsemän - šəm, šəmət | sulaa - šula (yks. 3. p.) | sydän (sydämen) - šüm | tulen (tulla) - tolam | tuli - tul | turpa - tyrβö ('huuli') | viisi - βić | yhdeksän - indekš | yksi - ik, ikte.

Katso myös suomalais-permiläinen sanasto, suomalais-ugrilainen sanasto, suomalais-volgalainen sanasto ja uralilainen sanasto.

Sanajärjestys

Marin kielessä on edelleen käytössä vanha suomalais-ugrilainen (uralilainen) perussanajärjestys, jonka mukaan verbi (predikaatti) on lauseessa viimeisenä (Subjekti-Objekti-Verbi eli SOV).

Esimerkkilauseita:

Padassa on kuusi kalaa. - Poδəšto kut kol ulo.
Tuli palaa ja siksi lumi sulaa. - Tul jüla δa satlan lum šula.
Eilen minä annoin sinulle kaksi kirjaa. - Teηkeće məj təlanet kok kniɣam puenam.
Huomenna hän tulee jalan luokseni, me ostamme neljä pulloa olutta ja menemme puistoon istumaan. - Erla tuδo δekem jolən toleš, me nəl klenća puram naləna δa parkəške sintšaš kajena.

Aiheesta muualla

• Niittymarinkielinen Wikipedia
• Vuorimarinkielinen Wikipedia hautomossa
• Ääninäytteet ugri.net. Viitattu 2013-01-02.

Viitteet

Uralilaiset kielet

Itämerensuomalaiset kielet: inkeroinen | karjala (aunuksenkarjala, lyydi, varsinaiskarjala) | liivi | suomi (kveeni, meänkieli) | vatja | vepsä | viro (võro)
Saamelaiskielet --- Länsisaamelaiset kielet: eteläsaame | luulajansaame | piitimensaame | pohjoissaame | uumajansaame --- Itäsaamelaiset kielet: akkalansaame | inarinsaame | keminsaame | kiltinänsaame | koltansaame | turjansaame
Mordvalaiset kielet: ersä | mokša
Mari (niittymari, vuorimari)
Permiläiset kielet: komi (komipermjakki) | udmurtti
Hanti
Mansi
Unkari
Samojedikielet --- Pohjoissamojedilaiset kielet: enetsi | juratsi | nenetsi | nganasani --- Eteläsamojedilaiset kielet: kamassi | matori | selkuppi

• 
  

Luokittelemattomia kieliä: merja | meštšera | muroma

• 
  

Kiisteltyjä ryhmittelyjä
Suomalais-ugrilaiset kielet | Suomalais-permiläiset kielet | Suomalais-volgalaiset kielet | Volgalaiset kielet | Suomalais-saamelaiset kielet | Ugrilaiset kielet | Obinugrilaiset kielet