Keminsaame

Keminsaame
Oma nimi	samääškiela
Tiedot
Alue	Suomi (Kuolajärvi, Sompio)
Virallinen kieli	ei virallista asemaa
Puhujia	0 (sammui 1800-luvulla)
Sija	ei 100 suurimman joukossa
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta	uralilaiset kielet
Kieliryhmä	suomalais-ugrilaiset kielet suomalais-permiläiset kielet suomalais-volgalaiset kielet suomalais-saamelaiset kielet saamelaiskielet itäsaamelaiskielet
ISO 639-3	sjk
Ohje

Keminsaame on kuollut saamelaiskieli, jota puhuttiin aiemmin Suomen Lapin eteläisimmissä osissa. Se kuoli 1800-luvulla. Sitä kirjoitettiin latinalaisilla kirjaimilla. Muutamia keminsaamen kielellä laulettuja joikuja on säilynyt. Vuonna 1829 Jacob Fellman julkaisi pienen keminsaamenkielisen sanaston. Myös lukuisia ruotsiksi käännettyjä keminsaamenkielisiä runoja on säilynyt. Säilyneiden kielinäytteiden avulla on päätelty keminsaamen kuuluneen itäsaamelaisiin kieliin inarinsaamen, koltansaamen, akkalansaamen, kildininsaamen ja turjansaamen ohella, mutta muodostaneen oman haaransa itäsaamelaisissa kielissä. Keminsaame oli ilmeisesti läheisintä sukua inarinsaamelle.

Kielinäyte

Isä meidän -rukous keminsaameksi:
Äätj miin, ki lak täivest.
Paisse läos tu nammat.
Alda pootos tu väldegodde.
Läos tu taattot nou täivest, ku ädnamest.
Adde miji täb päiv miin juokpäiv laip.
Ja adde miji miin suddoit addagas, nou ku miieg addep miin velvolidäme.
Ja ale sääte miin kjäusaussi.
Mutto tjouta miin pahast.
Tälle tu li väldegodde, vuöjme ja kudne ijankaikisest.
Amen.

Lähteet

Kuolleita kieliä (luettelo)

Afroaasialaiset kielet	egypti, kopti, puuni, sened
Austronesialaiset kielet	niuatoputapu
Balttilaiset kielet	muinaispreussi, jatvingia, kuuri, semigallia
Bantukielet	kpati
Dravidakielet	arwi
Eskimo-aleuttilaiset kielet	sireniki
Germaaniset kielet	burgundi, fingali, gootti, krimin gootti, langobardi, muinaishollanti, norni, vandaali, yola
Indoeurooppalaiset kielet	daakia, fryygia, heetti, lyydia, lyykia, muinaiskreikka, lusitania, tokaari, traakia
Indoiranilaiset kielet	avestan, azari, paali, sogdian
Isolaattikielet	adai, elam, etruski, iberia, sumeri
Itaaliset kielet	latina, oski, umbri, volski
Kelttiläiset kielet	britti, cumbri, galatia, galli, galwegialainen gaeli, keltiberi, lepontti, pikti
Mongolikielet	khitan
Romaaniset kielet	auregnais, dalmaatti, mozrabia
Slaavilaiset kielet	polabi, slovintsi
Tiibetiläis-burmalaiset kielet	Zhang-Zhung
Tunguusikielet	jurtšen
Tupi-kielet	jorá, kanoé, karipúna, kepkiriwát, maritsauá, paranawát, pauserna, potiguára, tukumanféd, tupinikin, tupinambá, tupí, turiwára, wiraféd
Turkkilaiset kielet	bulgaari, hunni, kasaari, kumaani, petseneggi
Uralilaiset kielet	akkalansaame, juratsi, kamassi, keminsaame, matori, merja, meštšera, muroma
Elvytetyt kielet	heprea, korni, manksi

Uralilaiset kielet

Itämerensuomalaiset kielet: inkeroinen | karjala (aunuksenkarjala, lyydi, varsinaiskarjala) | liivi | suomi (kveeni, meänkieli) | vatja | vepsä | viro (võro)
Saamelaiskielet --- Länsisaamelaiset kielet: eteläsaame | luulajansaame | piitimensaame | pohjoissaame | uumajansaame --- Itäsaamelaiset kielet: akkalansaame | inarinsaame | keminsaame | kiltinänsaame | koltansaame | turjansaame
Mordvalaiset kielet: ersä | mokša
Mari (niittymari, vuorimari)
Permiläiset kielet: komi (komipermjakki) | udmurtti
Hanti
Mansi
Unkari
Samojedikielet --- Pohjoissamojedilaiset kielet: enetsi | juratsi | nenetsi | nganasani --- Eteläsamojedilaiset kielet: kamassi | matori | selkuppi

• 
  

Luokittelemattomia kieliä: merja | meštšera | muroma

• 
  

Kiisteltyjä ryhmittelyjä
Suomalais-ugrilaiset kielet | Suomalais-permiläiset kielet | Suomalais-volgalaiset kielet | Volgalaiset kielet | Suomalais-saamelaiset kielet | Ugrilaiset kielet | Obinugrilaiset kielet