Kiltinänsaame

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kiltinänsaame
Oma nimi Кӣллт са̄мь кӣлл (Kiillt saam' kiill)
Muu nimi kildininsaame, kiltinänlappi, kildininlappi
Tiedot
Alue Venäjän lippu Venäjä
Virallinen kieli ei virallista asemaa
Puhujia 650
Sija ei 100 suurimman joukossa
Kirjaimisto kyrillinen
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta uralilaiset kielet
Kieliryhmä suomalais-ugrilaiset kielet
suomalais-permiläiset kielet
suomalais-volgalaiset kielet
suomalais-saamelaiset kielet
saamelaiskielet
itäsaamelaiskielet
Kielikoodit
ISO 639-2 fiu (muut suomalais-ugrilaiset kielet)
ISO 639-3 sjd

Kiltinänsaame eli kildininsaame on Venäjällä puhuttava uralilainen kieli. Se kuuluu saamelaiskielten itäsaamelaiseen haaraan. Sen lähimpiä sukukieliä ovat inarinsaame, koltansaame, akkalansaame ja turjansaame.

Nimen alkuperä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiltinä (ven. Кильдин, Kildin) on saari Kuolan niemimaan pohjoisrannikolla Murmanskin koillispuolella. Suomen kielessä suositellaan käytettäväksi nimityksiä kiltinänsaame ja kiltinänsaamelainen vierasperäisten nimitysten kildininsaame ja kildininsaamelainen sijaan, joskin molempia muotoja näkee yleisesti käytettävän. Kiltinänsaamelaiset kutsuvat itseään nimellä са̄ммьленч (saaḿḿlentš) ja kieltään nimellä са̄мь кӣлл (saaḿ kiill).

Nykytilanne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiltinänsaamea puhuu Venäjällä Kuolan niemimaalla noin 650 ihmistä.[1] Se on puhujamäärältään suurin itäsaamelaisista kielistä, mutta sen tulevaisuus on silti epävarmempi kuin inarinsaamen tai koltansaamen. Kiltinänsaamea puhutaan laajalla alueella Kuolan niemimaan keskiosissa erityisesti Luujärven (Lovozero) alueella. Läheisintä sukukieltä, akkalansaamea, pidetään toisinaan kiltinänsaamen murteena.

Kiltinänsaamelle luotiin latinalaiseen kirjaimistoon pohjautuva kirjakieli 1930-luvulla. Sen käyttö kuitenkin tyrehtyi pian. Vasta 1970-luvulla kirjakielen kehitystyö käynnistyi uudelleen. Silloin luotiin uusi kiltinänsaamen aakkosto, joka perustui kyrilliseen kirjaimistoon. Kirjakielen käyttöönottoa haittaavat kuitenkin kielen hajaantuminen useiksi murteiksi, kirjoitustavan vakiintumattomuus sekä pieni käyttäjäkunta. Myös yhä lisääntyvä venäjän kielen käyttö on vakava uhka koko kiltinänsaamen olemassaololle.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Jaakko Anhava: Maailman kielet ja kielikunnat, s. 47. Gaudeamus, 2005. ISBN 951-662-734-X.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]