Nganasanin kieli

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Nganasanin kieli (aikaisempi nimitys tavgi) on Venäjällä Krasnojarskin aluepiirin Taimyrin piirissä asuvien nganasanien puhuma uralilaisen kieliperheen samojedilaiseen haaraan kuuluva kieli.

Nganasani kuuluu pohjoissamojedilaisiin kieliin. Sen lähimmät sukukielet ovat nenetsi ja enetsi. Kieli jakautuu läntiseen Avamin ja itäiseen Vadejevin eli Hatangan murteeseen. Niiden välillä on säännöllisiä äännevastaavuuksia, jotka eivät vaikeuta keskinäistä ymmärtämistä.[1]

Nykyään suurin osa nganasaneista asuu Dudinkan kunnan Volotšankan ja Ust-Avamin kylissä (länsimurre). Noin neljännes kansasta elää Hatangan kunnan Novajan kylässä (itämurre) ja pieni ryhmä Karaulin kunnan Vorontsovossa.[1][2] Huomattava osa nganasaneista on muuttanut Dudinkaan ja Venäjän muihin kaupunkeihin.[3][4]

Vuonna 1989 Venäjällä laskettiin olevan 1 300 nganasania, joista 1 100 puhui nganasanin kieltä.[5] Vuoden 2002 väestönlaskennassa rekisteröitiin 834 nganasania[6] ja 505 nganasanin puhujaa.[7] Lähes kaikki nganasanit puhuvat äidin- tai toisena kielenään venäjää ja eräät vanhuksista osaavat myös enetsiä. Osa enetseistä puhuu vastaavasti nganasania.[8] Vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan Venäjällä on 125 nganasanin puhujaa[9].

Vuonna 1989 otettiin käyttöön lisämerkein täydennetty kyrillinen nganasanin kirjaimisto, johon vuonna 1997 tehtiin pieniä muutoksia. Kielellä on ilmestynyt keskusteluopas (1992), aapinen (2001) ja sanakirja (2001). Nganasania opetetaan aineena Volotšankan ja Ust-Avamin kouluissa. Opettajia koulutetaan Herzenin pedagogisessa yliopistossa Pietarissa. Piirin sanomalehti Taimyr julkaisee toisinaan nganasaninkielisiä sivuja. Kieltä käytetään myös radiossa sekä kansanperinneryhmien esiintymisissä.[10]

Nganasanin kirjaimisto

А а Б б В в Г г Д д Е е Ё ё Ж ж
З з З̌ з̌ И и Й й ’’ К к Л л М м
Н н Ӈ ӈ О о Ө ө П п Р р С с Ç ç
Т т У у Ү ү Ф ф Х х Ц ц Ч ч Ш ш
Щ щ Ъ ъ Ы ы Ь ь Э э Ә ә Ю ю Я я

Nganasani on vakavasti uhanalainen kieli. Aikaisemmin nganasanit harjoittivat poronhoitoa, metsästystä ja kalastusta, elivät eristyneissä väliaikaisissa asutuksissa ja puhuivat etupäässä äidinkieltään. Nykyään he ovat joutuneet luopumaan perinteisistä elinkeinoista ja muuttamaan monikansallisiiin taajamiin, joissa kieli ei enää välity lapsille. Erityisen nopeasti kielensä ovat menettäneet Vadejevin nganasanit, jotka ovat sulautumassa dolgaaneihin[11][12]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kortt, Ivan R.; Simchenko, Ju. B.: Wörterverzeichnis der nganasanischen Sprache : T. 1: nganasanisch-deutsch-russisches Glossar. (Materialien / Systemata mundi Inst. zur Erforschung fremder Denksysteme u. Organisationsformen 1). Berlin, 1985
  • Wagner-Nagy, Beáta: Chrestomathia Nganasanica. (Studia Uralo-Altaica : Supplementum 10) Szeged, 2002, 306 p. ISBN 963-482-588-5
  • Katzschmann, Michael: Chrestomathia Nganasanica : Texte - Übersetzung - Glossar - Grammatik , Bearbeitung der Нганасанская фольклорная хрестоматия zusammengestellt von Kazis I. Labanauskas unter Berücksichtigung des Словарь нганасанско-русский и русско-нганасанский. Norderstedt, 2008, 604 p. ISBN 978-3-8370-1121-0

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Jazyki Rossijskoi Federatsii i sosednih gosudarstv. Tom 2. Moskva: Nauka, 2001. ISBN 5-02-011268-2.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Jazyki Rossijskoi Federatsii i sosednih gosudarstv. Tom 2: 330.
  2. Pismennyje jazyki mira: Jazyki Rossijskoi Federatsii. Sotsiolingvistitšeskaja entsiklopedija. Kniga 2, s. 327. Moskva: Academia, 2003. ISBN 5-87444-191-3.
  3. Pismennyje jazyki mira: Jazyki Rossijskoi Federatsii. Sotsiolingvistitšeskaja entsiklopedija. Kniga 2, s. 325. Moskva: Academia, 2003. ISBN 5-87444-191-3.
  4. TOM_13_01.xls
  5. Pismennyje jazyki mira: Jazyki Rossijskoi Federatsii. Sotsiolingvistitšeskaja entsiklopedija. Kniga 2, s. 323–324. Moskva: Academia, 2003. ISBN 5-87444-191-3.
  6. Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.1. Natsionalnyi sostav naselenija. Viitattu 31.5.2009. (venäjäksi)
  7. Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.4. Rasprostranjonnost vladenija jazykami (krome russkogo). Viitattu 31.5.2009. (venäjäksi)
  8. Pismennyje jazyki mira: Jazyki Rossijskoi Federatsii. Sotsiolingvistitšeskaja entsiklopedija. Kniga 2, s. 324–325. Moskva: Academia, 2003. ISBN 5-87444-191-3.
  9. Naselenije Rossijskoi Federatsii po vladeniju jazykami Viitattu 20.1.2012. (venäjäksi)
  10. Pismennyje jazyki mira: Jazyki Rossijskoi Federatsii. Sotsiolingvistitšeskaja entsiklopedija. Kniga 2, s. 328–333. Moskva: Academia, 2003. ISBN 5-87444-191-3.
  11. Krasnaja kniga jazykov narodov Rossii: Entsiklopeditšeski slovar-spravotšnik, s. 38–39. Moskva: Academia, 1994. ISBN 5-87444-018-6.
  12. Jazyki Rossijskoi Federatsii i sosednih gosudarstv. Tom 2: 330–331.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä kieliin tai kielitieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.