Enetsit

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Enetsit (aikaisempi nimitys jeniseinsamojedit) ovat Venäjällä Krasnojarskin aluepiirin Taimyrin piirissä asuva, uralilaisen kieliperheen samojedilaiseen haaraan kuuluvaa enetsin kieltä puhuva kansa. Heillä on laissa tunnustettu Venäjän vähälukuisen alkuperäiskansan asema.[1]

Asuinalue ja lukumäärä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Enetsit jakautuvat nenetsien tavoin kahteen ryhmään: metsäenetseihin ja tundraenetseihin. Molemmat asuvat Jenisein alajuoksulla Dudinkan kaupungin molemmin puolin sijaitsevissa taajamissa: metsäenetsit Potapovossa ja tundraenetsit etupäässä Vorontsovossa.[2] Venäjän vuoden 2002 väestönlaskennassa rekisteröitiin 237 enetsiä,[3] joista 197 asui Taimyrin piirikunnassa.[4] Enetsin kielen puhujia laskettiin olevan 119 henkeä.[5] Lähes kaikki enetsit puhuvat venäjää ja suuri osa myös nenetsiä.[6][7]

Etninen historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Enetsien esi-isiä ovat Etelä-Siperiasta ja Tomin keskijuoksulta saapuneet samojedit, joihin on sulautunut paikallista väestöä. Ensimmäisen kerran enetsit mainitaan novgorodilaisessa 1400-luvun lopun tekstissä nimellä molgonzei, joka pohjautuu enetsisuvun nimitykseen Mongkasi eli Muggadi. Siitä juontuu myös venäläisten Tazjoelle vuonna 1601 perustaman Mangazejan kaupungin nimitys.[8]

1600-luvulla tundraenetsit viettivät nomadielämää Tazin ja Jenisein alajuoksun välisellä alueella, metsäenetsit Turuhanjoen laaksossa. Vuosisadan lopulla he joutuivat väistymään nenetsien ja selkuppien tieltä Jenisein alajuoksulle ja sen itäisten sivujoen varsille. Tazille ja Jenisein länsipuolelle jääneet ryhmät sulautuivat nenetseihin.[9]

1800-luvulle saakka enetsit jakautuivat patrilineaarisiin sukuryhmiin ja suurperheisiin. Vuosisadan lopussa niiden tilalle tulivat naapuriyhteisöt, joihin kuului usein myös nenetsejä ja dolgaaneja. 1930-luvulla muodostettiin kolhooseja, ja enetsit asettuivat monikansallisiin taajamiin, joissa he ovat sulautuneet nenetseihin ja nganasaneihin.[10]

Elinkeinot ja kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perinteisiä elinkeinoja ovat metsästys, kalastus ja poronhoito. Aineellinen kulttuuri on samankaltaista kuin nenetseillä, nganasaneilla ja dolgaaneilta. Suullinen kansanperinne käsittää mytologisia ja historiallisia kertomuksia, eläinsatuja ja tarinoita. Perinteiseen uskontoon kuuluu luonnonhenkien ja vainajien kunnioittaminen sekä šamanismi. Ainoastaan metsäenetsit oli virallisesti käännytetty ortodokseiksi.[10]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. O jedinom peretšne korennyh malotšislennyh narodov RF Viitattu 24.6.2009. (venäjäksi)
  2. Krasnaja kniga jazykov narodov Rossii: Entsiklopeditšeski slovar-spravotšnik, s. 72. Moskva: Academia, 1994. ISBN 5-87444-018-6.
  3. Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.1. Natsionalnyi sostav naselenija. Viitattu 24.6.2009. (venäjäksi)
  4. Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 13.2. Naselenije korennyh malotšislennyh narodov po territorijam preimuštšestvennogo proživanija KMN i vladeniju jazykami. Viitattu 24.6.2009. (venäjäksi)
  5. Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.4. Rasprostranjonnost vladenija jazykami (krome russkogo). Viitattu 25.6.2009. (venäjäksi)
  6. Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.2. Naselenije po natsionalnosti i vladeniju russkim jazykom. Viitattu 24.6.2009. (venäjäksi)
  7. Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.6. Vladenije jazykami (krome russkogo) naselenijem otdelnyh natsionalnostei po respublikam, avtonomnoi oblasti i avtonomnym okrugam Rossijskoi Federatsii. Viitattu 24.6.2009. (venäjäksi)
  8. Narody Rossii: entsiklopedija, s. 420. Moskva: Bolšaja Rossijskaja entsiklopedija, 1994. ISBN 5-85270-082-7.
  9. Narody Rossii: entsiklopedija, s. 420–421. Moskva: Bolšaja Rossijskaja entsiklopedija, 1994. ISBN 5-85270-082-7.
  10. a b Narody Rossii: entsiklopedija, s. 421. Moskva: Bolšaja Rossijskaja entsiklopedija, 1994. ISBN 5-85270-082-7.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]