Metsäsaamelaiset
Metsäsaamelaiset kokevat olevansa yksi Suomen alueella elävistä saamelaisryhmistä.[1] Metsäsaamelaisia on kutsuttu myös nimellä metsälappalaiset sekä keminsaamelaiset.[2] Keminsaamelaiset ovat aikanaan puhuneet keminsaamea.[2] Heidän lapinkyliään oli 1700-luvulla Kittilästä Kuusamoon.[1]
Metsäsaamelaisilla ei enää ole omaa kieltä eikä heitä ole hyväksytty Saamelaiskäräjien vaaliluetteloon.[3] Metsäsaamelaiset julistautuivat lokakuun 2021 lopussa yhdeksi Suomen alkuperäisistä saamelaisryhmistä.[4]
Metsälappalaiset perinteisesti metsästivät ja kalastivat elinkeinoinaan, kun taas tunturilappalaiset kalastivat ja pyytivät kiertäen vuotuisesti tunturien ja Jäämeren välillä. Koska lappalaisuus on nähty verotuksessakin elinkeinona ja ajan saatossa, jo satoja vuosia sitten, metsälappalaiset omaksuivat yhä vahvemmin maanviljelyn, viranomaisten silmissä metsälappalaiset näennäisesti katosivat. Poronhoito levisi metsälappalaisten keskuuteen voimakkaasti 1800-luvulla ja nykyään se nähdään keskeisenä metsälappalaisuuden piirteenä.[1]
Yli puolet metsäsaamelaisista kutsuu itseään metsälappalaisiksi ja alle puolet on identiteetiltään ollut sitä lapsesta alkaen. Keminsaame on kielenä kuollut monista syistä, kuten suomen kielen leviämisestä tai häpeästä johtuen mutta myös entisaikojen opettajien nuivan ja vastustavan suhtautumisen takia. Metsälappalaisia asuu kaikkialla keskisessä ja eteläisessä Lapissa.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Antikainen, Janne et al.: Metsälappalainen kulttuuri ja sen edistäminen. Valtioneuvoston kanslia, 2019. ISBN 978-952-287-763-5. Teoksen verkkoversio (pdf).
- ↑ a b Mitä on metsälappalaisuus? metsalappalaiset.net. Arkistoitu 6.10.2021.
- ↑ KHO:2021:48 Korkein hallinto-oikeus.
- ↑ Suomen alkuperäisten saamelaisten julistus Lapinkylien parlamentti. Viitattu 11.11.2022.