Piitimensaamelaiset
| Piitimensaamelaiset | |
|---|---|
| Kokonaismäärä | noin 2200 |
| Asuinalue |  Ruotsi 2000[1] Norja 200[2] |
| Kieli (kielet) | Piitimensaame |
| Uskonto (uskonnot) | Luterilaisuus |
Piitimensaamelaiset ovat saamelaisten alkuperäiskansaan kuuluva etninen ryhmä Norjassa ja Ruotsissa. Ruotsissa heitä tavataan Arjeplogin ja Arvidsjaurin kunnissa Piitimenjoen varrella. Norjassa piitimensaame on jo kuollut, sitä puhuttiin Nordlandin läänissä. Piitimensaamella on vain 20 puhujaa ja se on kuoleva kieli.
Sisällysluettelo |
Historia [muokkaa]
Piitimensaamelaisten asuinseuduilla on ollut asutusta jo vuodesta 8000 eaa. Piitimensaamelaiset elivät metsästyksestä ja keräilystä ja säilyivät varsin koskemattomina aina 1600-luvulle saakka, jolloin Ruotsin kuningatar Kristiina määräsi että alueen saamelaiset on käännytettävä kristinuskoon. Arjeplogiin rakennettiin ensimmäinen kirkko 1642. Alueelta löytyi hopeaa 1635, mikä johti ruotsalaisten massamuuttoon alueelle. Vuonna 1905 Ruotsin ja Norjan raja suljettiin eristäen maissa asuvat piitimensaamelaiset omiksi ryhmikseen.
Nykypäivä [muokkaa]
Piitimensaamelaiset ovat uhanalainen etninen ryhmä. Kielen myötä myös kulttuuri kuolee kiihtyvää tahtia. Piitimensaamelaiset ovat pääosin sulautuneet ruotsalaiseen ja norjalaiseen kulttuuriin ja muista saamelaisista poiketen poronhoitoa ei juurikaan harjoiteta.
