Kristiina

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Ruotsin kuningatarta. Muista merkityksistä katso täsmennyssivu.
Kristiina
Kuningatar Kristiina
Kuningatar Kristiina Sébastien Bourdonin maalaamassa muotokuvassa.
Ruotsin kuningatar
6. marraskuuta 16326. kesäkuuta 1654
Edeltäjä Kustaa II Aadolf
Seuraaja Kaarle X Kustaa
Tiedot
Syntynyt 8. joulukuuta, 1626
Tukholma, Ruotsi
Kuollut 19. huhtikuuta 1689 (62 vuotta)
Rooma, Kirkkovaltio

Kristiina (18. joulukuuta (J: 8. joulukuuta) 1626 Tukholma19. huhtikuuta 1689 Rooma) oli Ruotsin hallitseva kuningatar vuodesta 1632 kruunusta luopumiseensa asti 1654.

Lapsuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

16-vuotias Kristiina kuningattarena.

Kristiina oli Kustaa II Aadolfin tytär.[1] Kristiina oli viisivuotias, kun hänen isänsä Kustaa II Aadolf kaatui 30-vuotisessa sodassa 1632. Holhoojahallitus hallitsi Ruotsia Kristiinan täysi-ikäisyyteen 1644 asti.[1] Kristiina oli uuden aateliskulttuurin ja aateliskasvatuksen paras esimerkki, jonka kasvatuksessa toteutettiin klassiseen sivistykseen tähtääviä renesanssihumanismin ihmis- ja kasvatusihanteita.[2]

Elämä ja hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noustuaan valtaistuimelle Kristiina hallitsi aluksi valtakunnankansleri Axel Oxenstiernan avustuksella, mutta katkaisi pian välinsä tähän ja täytti hallinnon omilla suosikeillaan.lähde?

Kristiinan läänityspolitiikka jakoi 30-vuotisessa sodassa kunnostautuneille upseereille ja virkamiehille aatelisarvoja ja niihin kuuluvia läänityksiä. Kristiinan noustessa valtaistuimelle Ruotsissa oli 281 aatelissukua, mutta hän aateloi 22-vuotisen valtakautensa aikana 368 lisää, ja etenkin Suomen syrjäseuduilla koko maa oli käytännössä aatelisten hallussa. Koska aatelisto sai kerätä verot läänityksiltään, valtio ajautui kassakriisiin ja aatelin valta kasvoi.lähde? Kristiinan hallintoakautta on myöhempien, Kaarle X:n ja Kaarle XI:n hallituskausien taloudellisen säännöstelyn näkökulmasta ajoittain arvosteltu "tuhlailevaiseksi" ja "aatelisvaltaiseksi".[3] Hallituskausi osoitti kuitenkin johdonmukaisuutta ja määrätietoisuutta. Kristiinan myöhemmän ajan mietteensä kohdistuvat olennaiselta osalta valtiotaitoon ja sen moraaliin. Onkin katsottu että Kristiinan elämän varsinainen intressi oli juuri politiikka.[4]

Kristiinan aikana Ruotsin hovi kohosi lyhyeksi aikaa Euroopan suurimmaksi kulttuurikeskukseksi. Hän kutsui Tukholmaan suurin joukoin eurooppalaisia oppineita, joista kuuluisin oli filosofi René Descartes, hankki Euroopasta kirjakokoelmia ja taideteoksia sekä harrasti teatteria, oopperaa ja balettia.

Kristiina ilmoitti 1649, ettei tule menemään naimisiin, ja nimesi kruununperijäkseen serkkunsa Kaarle (X) Kustaan. Hän oli muiden tieteiden ohella perehtynyt lääketieteeseen ja ilmeisesti uskoi, ettei voisi saada lapsia.lähde? 1654 Kristiina luopui kruunusta ja kääntyi 1655 Innsbruckissa Roomaan matkustaessaan katolilaisuuteen.[5] Kristiina saapui Roomaan jouluaatonaattona ja seuraavana päivänä hän polvistui Pietarinkirkon alttarin eteen ja vastaanotti pyhän ehtoollisen paavilta. Luterilaisuutta sotakentillä puolustaneen sankarikuninkaan tyttären kääntyminen katoliseen uskoon oli aikansa Ruotsissa skandaali[1]. Katoliselle kirkolle kuningattaren kääntymys oli myös propagandavoitto.lähde?

Kristiinaa Ruotsin hallitsijana seurannut Kaarle X Kustaa aloitti Kristiinan lahjoittamien maiden perimisen takaisin kruunulle. Seuraajansa kuoltua 1660 Kristiina pyrki takaisin Ruotsin valtaistuimelle,[6] mutta ei valtiopäivien estäessä paluun onnistunut.lähde?

Kristiina on haudattu Vatikaaniin Pietarinkirkon kryptaan. Viereiseen hautaan on myöhemmin haudattu paavi Johannes Paavali II.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Englund, Peter: Kuningatar Kristiina: Elämäkerta. (Silvermasken: En kort biografi över drottning Kristina, 2006.) Suomentanut Rauno Ekholm. Helsinki: WSOY, 2007. ISBN 978-951-0-32390-8.
  • Klinge, Matti: Kuningatar Kristiina: Aikansa eurooppalainen. Helsingissä: Otava, 1990. ISBN 951-1-11402-6.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. "Kuningatar Kristiina - aikansa eurooppalainen". Klinge: Kuningatar Kristiina ja Eurooppa, 20. Otava, Keuruu 1990.
  2. "Kuningatar Kristiina - aikansa eurooppalainen". Klinge: Kuningatar Kristiina ja Eurooppa,11. Otava, Keuruu, 1990.
  3. "Kuningatar Kristiina - aikansa eurooppalainen". Klinge: Kuningatar Kristiina ja Eurooppa,42. Otava, Keuruu, 1990.
  4. "Kuningatar Kristiina - aikansa eurooppalainen". Setälä: Kuningatar Kristiinan Rooman kausi, 49. Otava, Keuruu, 1990.
  5. "Kuningatar Kristiina - aikansa eurooppalainen". Setälä: Kuningatar Kristiinan Rooman kausi, 90. Otava, Keuruu, 1990.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Anneli Mäkelä-Alitalo ja Päivi Setälä: Kristiina (1626–1689) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 23.6.2000. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Vasa Royal COA.svg Edeltäjä:
Kustaa II Aadolf
Ruotsin kuningatar
16321654
Seuraaja:
Kaarle X Kustaa