Vaasa (suku)
| Vaasa | |
|---|---|
 Vaasa-suvun keskiaikainen vaakuna. |
|
 Vaasa-suvun kuninkaallinen vaakuna. |
|
| Alkuperä | Ruotsi |
| Varhaisin tieto | 1355 |
| Polveutuminen | Scherembeke-suku (luultavasti) |
| keskiaikainen rälssisuku | |
| Kantaisä | Nils Kettilsson |
| Merkittävät jäsenet |
Kustaa Vaasa Eerik XIV Juhana III Sigismund |
| Haarautuvat suvut |
Gyllenhielm Vaasapori |
| Kartano | Vasa, Skepptuna, Ruotsi |
| † Sammunut Ruotsissa | |
| Sammunut | 1689 |
| Viimeinen mies | Juhana II Kasimir, kuollut 1672 |
| Viimeinen nainen | Kristiina, kuollut 1689 |
Vaasa-suku (ruots. Vasa tai Vase[1]) oli ruotsalainen aatelinen, sittemmin kuninkaallinen suku, joka hallitsi Ruotsia vuosina 1523–1654 ja Puolaa vuosina 1587–1668.
Suvun jäseniä esiintyi jo 1300-luvulla ja heitä oli keskiajalla myös Suomessa. Krister Niilonpoika Vaasa (k. 1442) toimi Viipurin linnanpäällikkönä vuodesta 1417 ja nimitettiin Ruotsin drotsiksi vuonna 1435. Hänen pojanpoikansa Kettil Kaarlenpoika Vaasa (k. 1465) toimi vuodesta 1459 Linköpingin piispana ja lyhyen aikaa ennen kuolemaansa Ruotsin valtionhoitajana. Kettil Kaarlenpoika Vaasan pojanpoika Eerik Juhananpoika Vaasa (kuningas Kustaa Vaasan isä) oli 1500-luvun alkupuolella Kastelholman linnanpäällikkönä ja sai surmansa Tukholman verilöylyssä. Suku nousi kuningassuvuksi Kustaa Vaasan tultua sisällissodan ja valtiopäivien suorittaman vaalin tuloksena Ruotsin kuninkaaksi.
Vaasa-suku sammui mieskannalta Puolan kuninkaaseen Juhana II Kasimiriin (k. 1672) ja naiskannalta kuningatar Kristiinaan (k. 1689). Vuonna 1809 syrjäytetyn kuningas Kustaa IV Aadolfin vanhin poika Kustaa (1799–1877), joka esitti maanpaossa ollessaan vaatimuksia Ruotsin kruunuun, käytti vuodesta 1829 Vaasan prinssin arvonimeä.[1] Ruotsin nykyinen kuningas Kaarle XVI Kustaa on Kustaa Vaasan jälkeläinen isoisoäitinsä Badenin prinsessa Viktorian kautta.
Ruotsin hallitsijat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kustaa Vaasa (1523–1560)
- Eerik XIV (1560–1568)
- Juhana III (1568–1592)
- Sigismund (1592–1599)
- Kaarle IX (1599–1611)
- Kustaa II Aadolf (1611–1632)
- Kristiina (1632–1654)
Puolan kuninkaat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Venäjän tsaarit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suvun muita jäseniä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Niilo Kettilinpoika (k. noin 1378), vouti ja kihlakunnantuomari
- Krister Niilonpoika Vaasa (n. 1365–1442), Ruotsin drotsi, Viipurin linnanpäällikkö, Niilo Kettilinpojan poika
- Johan Kristerinpoika Vaasa (1426–1755), ruotsalainen valtaneuvos ja ritari, Krister Niilonpoika Vaasan poika
- Kaarle Kristerinpoika Vaasa (k. 1440), ruotsalainen valtaneuvos, Krister Niilonpoika Vaasan poika
- Kristina Kristerintytär Vaasa (1400-luvulla), Krister Niilonpoika Vaasan tytär, Pentti Jönsinpoika Oxenstiernan puoliso
- Kettil Kaarlenpoika Vaasa (1433–1465), Krister Niilonpoika Vaasan pojanpoika, Ruotsin käskynhaltija 1464–1465, Linköpingin piispa
- Eerik Juhananpoika Vaasa (1470–1520), valtaneuvos, Kustaa Vaasan isä
- Katariina Vaasa (1539–1610), Ruotsin prinsessa ja Itä-Friisian kreivitär, Kustaa Vaasan tytär
- Cecilia Vaasa (1540–1627), Ruotsin prinsessa, Kustaa Vaasan tytär
- Magnus Vaasa (1542–1595), Itä-Göötanmaan ja Dalslandin herttua, Kustaa Vaasan poika
- Anna Maria Vaasa (1545–1610), Ruotsin prinsessa ja Veldenzin palatsikreivitär, Kustaa Vaasan tytär
- Sofia Vaasa (1547–1611), Ruotsin prinsessa, Kustaa Vaasan tytär
- Elisabet Vaasa (1549–1597), Ruotsin prinsessa, Kustaa Vaasan tytär
- Sigrid Vaasa (1566–1633), Ruotsin prinsessa, Eerik XIV:n tytär
- Anna Vaasa (1568–1625), Ruotsin prinsessa, Juhana III:n tytär
- Kustaa Eerikinpoika Vaasa (1568–1607), Ruotsin prinssi, Eerik XIV:n poika
- Katariina Vaasa (1584–1638), Ruotsin prinsessa, Kaarle IX:n tytär
- Juhana nuorempi (1589–1618), Ruotsin prinssi, Juhana III:n poika
- Maria Elisabet (1596–1618), Ruotsin prinsessa, Kaarle IX:n tytär
- Kaarle Filip (1601–1622), Ruotsin prinssi, Kaarle IX:n poika
- Johan Albert Vaasa (1612–1634), puolalainen kardinaali, Sigismundin poika
Sukupuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lihavoidulla tekstillä merkityt olivat Ruotsin, kursivoidut Puolan kuninkaita.