Kristiinankaupunki

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kristiinankaupunki
Kristinestad
Kristiinankaupunki.vaakuna.svg Kristiinankaupunki.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

www.kristinestad.fi
Sijainti 62°16′25″N, 21°22′40″E
Maakunta Pohjanmaan maakunta
Seutukunta Suupohjan rannikkoseutu
Perustettu 1649
Kuntaliitokset Lapväärtti (1973)
Siipyy (1973)
Tiukka (1973)
Pinta-ala ilman merialueita 697,50 km²
145:nneksi suurin 2014 
Kokonaispinta-ala 1 678,98 km²
61:nneksi suurin 2014 [1]
– maa 682,99 km²
– sisävesi 14,51 km²
– meri 981,48 km²
Väkiluku 6 968
144:nneksi suurin 30.4.2014 [2]
– väestötiheys 10,20 as/km² (30.4.2014)
Ikäjakauma 2012 [3]
– 0–14-v. 11,7 %
– 15–64-v. 59,5 %
– yli 64-v. 28,9 %
Äidinkieli 2012 [3]
suomenkielisiä 41,6 %
ruotsinkielisiä 55,8 %
– muut 2,6 %
Kunnallisvero 20,50 %
84:nneksi suurin 2013 [4]
Kaupunginjohtaja Riitta El-Nemr
Kaupunginvaltuusto 27 paikkaa
  2013–2016[5]
 • RKP
 • Kok.
 • Kesk.
 • SDP
 • PS
 • KD

15
6
3
1
1
1

Kristiinankaupunki (ruots. Kristinestad) on kaupunki Pohjanmaan maakunnassa. Kristiinankaupunki on Suomen pisin kunnan nimi.

Kristiinankaupungissa asuu 6 968 henkilöä,[2] ja sen pinta-ala on 1 678,98 km², josta 14,51 km² on sisävesiä ja 981,48 km² merialueita.[1] Väestötiheys on 10,20 asukasta/km². Kaupunki on kaksikielinen, ja 41,6 % sen asukkaista puhuu äidinkielenään suomea ja 55,8 % ruotsia.[3]

Kristiinankaupungin naapurikunnat ovat Isojoki, Karijoki, Merikarvia, Närpiö ja Teuva.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kristiinankaupunki perustettiin vuonna 1649 Lappfjärdin pitäjään Koppöön saarelle, ja myös kaupungin nimeksi tuli Koppöstad. 1. maaliskuuta 1651 nimi muutettiin Kristiinankaupungiksi (Christinae Stadh). Kenraalikuvernööri Pietari Brahe antoi kaupungille nimen senhetkisen kuningattaren Kristiinan mukaan, mutta on hyvin mahdollista, että hän ajatteli myös omaa vaimoaan, kreivitär Kristina Katarina Stenbockia, joka kuoli vuonna 1650. Maanmittaaja Claes Claesson tuli kaupunkiin Pietari Brahen pyynnöstä vuonna 1651 piirtämään asemakaavan renessanssiajan ruutukaavamallin mukaan. Asemakaava on edelleen suurimmalta osin käytössä.

1800-luku oli Kristiinankaupungin kulta-aikaa. Silloin kaupungin kauppalaivasto kuljetti tavaraa kaupungin satamasta ja satamaan. Nykyään tavaraliikenne on vähäisempää, vaikka kaupungilla on tarjota kaksi satamaa vapaa-ajan satamapalveluiden lisäksi.

Kristiinankaupunki sai nykyisen laajuutensa 1. tammikuuta 1973, kun siihen yhdistettiin Lapväärtin (Lappfjärd), Siipyyn (Sideby) ja Tiukan (Tjöck) kunnat.

Matkailu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kristiinankaupungin idyllinen keskusta mataline puutaloineen ja kapeine kujineen on harvinainen koko Pohjolan mittakaavassa. Kristiinankaupunkia kutsutaan usein Pohjanlahden helmeksi. Kaupungissa ei ole koko sen 350-vuotisen olemassaolon aikana sattunut yhtään laajaa tulipaloa. Kantakaupungissa sijaitsee myös kapeudestaan tunnettu Kissanpiiskaajankuja.

Nykyään hyvin säilynyt vanhakaupunki toimii seudun kaupan ja huvielämän keskuksena, ja siellä sijaitsee hyvä valikoima erilaisia palveluita. Turismi ja vapaa-ajan asuminen ovat 2000-luvulla käyneet kaupungille yhä merkittävämmäksi.

Kristiinankaupungin ja Karijoen rajalla sijaitsee Susiluolaksi kutsuttava, kalliononkalossa sijaitseva mahdollisesti 120 000 vuotta vanha ihmisen leiriytymispaikka. Kaupunki ja Museovirasto pyrkivät yhdessä kehittämään luolan kulttuurikäyttöä.

Kristiinankaupungissa maatalous on tärkeä, työllistävä elinkeino. Tärkein viljeltävä kasvi on peruna; Kristiinankaupunki on Suomen suurin ruokaperunantuottajakunta viljelyalan ollen vuonna 2009 noin 2 700 hehtaaria.

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kristiinankaupungista kotoisin olevia urheiluseuroja ovat muun muassa IF Länken (voimanosto, sulkapallo, yleisurheilu, hiihto, pyöräily), Sporting Kristina (jalkapallo) ja SC Saragoza (salibandy).

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Kristiinankaupungin väestönkehitys 1980–2010
Vuosi Asukkaita
1980
  
9 043
1985
  
9 081
1990
  
8 839
1995
  
8 685
2000
  
8 084
2005
  
7 662
2010
  
7 157
Lähde: Tilastokeskus.[6]

Kuvia Kristiinankaupungista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2014 1.1.2014. Maanmittauslaitos. Viitattu 15.3.2014.
  2. a b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 30.4.2014. Väestörekisterikeskus. Viitattu 6.6.2014.
  3. a b c Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2012, laaja alueluokitusryhmittely 31.12.2012. Tilastokeskus. Viitattu 27.5.2013.
  4. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013 27.11.2012. Verohallinto. Viitattu 13.3.2013.
  5. Kristinestad.fi 10.11.2013. Kristinestad.fi. Viitattu 10.11.2013.
  6. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]