Kristiinankaupunki
Sivulta puuttuu |
Kristinestad |
|
|---|---|
 |
 |
|
sijainti |
|
| www.kristinestad.fi | |
| Sijainti | |
| Maakunta | Pohjanmaan maakunta |
| Seutukunta | Suupohjan rannikkoseutu |
| Perustettu | 1649 |
| Kuntaliitokset | Lapväärtti (1973) Siipyy (1973) Tiukka (1973) |
| Pinta-ala ilman merialueita | 697,50 km² 145:nneksi suurin 2013 |
| Kokonaispinta-ala | 1 678,98 km² 61:nneksi suurin 2013 [1] |
| – maa | 682,99 km² |
| – sisävesi | 14,51 km² |
| – meri | 981,48 km² |
| Väkiluku | 7 050 143:nneksi suurin 31.1.2013 [2] |
| – väestötiheys | 10,32 as/km² (31.1.2013) |
| Ikäjakauma | 2011 [3] |
| – 0–14-v. | 11,9 % |
| – 15–64-v. | 60,7 % |
| – yli 64-v. | 27,4 % |
| Äidinkieli | 2011 [3] |
| – suomenkielisiä | 41,8 % |
| – ruotsinkielisiä | 56,0 % |
| – muut | 2,2 % |
| Kunnallisvero | 20,50 % 84:nneksi suurin 2013 [4] |
| Kaupunginjohtaja | Riitta El-Nemr |
| Kaupunginvaltuusto | 27 paikkaa |
| 2009–2012[5] • RKP • Kok. • Kesk. • SDP |
15 7 4 1 |
Kristiinankaupunki (ruots. Kristinestad) on kaupunki Pohjanmaan maakunnassa. Kristiinankaupunki on Suomen pisin kunnan nimi.
Kristiinankaupungissa asuu 7 050 henkilöä,[2] ja sen pinta-ala on 1 678,98 km², josta 14,51 km² on sisävesiä ja 981,48 km² merialueita.[1] Väestötiheys on 10,32 asukasta/km². Kaupunki on kaksikielinen, ja 41,8 % sen asukkaista puhuu äidinkielenään suomea ja 56,0 % ruotsia.[3]
Kristiinankaupungin naapurikunnat ovat Isojoki, Karijoki, Merikarvia, Närpiö ja Teuva.
Sisällysluettelo |
Historia [muokkaa]
Kristiinankaupunki perustettiin vuonna 1649 Lappfjärdin pitäjään Koppöön saarelle, ja myös kaupungin nimeksi tuli Koppöstad. 1. maaliskuuta 1651 nimi muutettiin Kristiinankaupungiksi (Christinae Stadh). Kenraalikuvernööri Pietari Brahe antoi kaupungille nimen senhetkisen kuningattaren Kristiinan mukaan, mutta on hyvin mahdollista, että hän ajatteli myös omaa vaimoaan, kreivitär Kristina Katarina Stenbockia, joka kuoli vuonna 1650. Maanmittaaja Claes Claesson tuli kaupunkiin Pietari Brahen pyynnöstä vuonna 1651 piirtämään asemakaavan renessanssiajan ruutukaavamallin mukaan. Asemakaava on edelleen suurimmalta osin käytössä.
1800-luku oli Kristiinankaupungin kulta-aikaa. Silloin kaupungin kauppalaivasto kuljetti tavaraa kaupungin satamasta ja satamaan. Nykyään tavaraliikenne on vähäisempää, vaikka kaupungilla on tarjota kaksi satamaa vapaa-ajan satamapalveluiden lisäksi.
Kristiinankaupunki sai nykyisen laajuutensa 1. tammikuuta 1973, kun siihen yhdistettiin Lapväärtin (Lappfjärd), Siipyyn (Sideby) ja Tiukan (Tjöck) kunnat.
Matkailu [muokkaa]
Kristiinankaupungin idyllinen keskusta mataline puutaloineen ja kapeine kujineen on harvinainen koko Pohjolan mittakaavassa. Kristiinankaupunkia kutsutaan usein Pohjanlahden helmeksi. Kaupungissa ei ole koko sen 350-vuotisen olemassaolon aikana sattunut yhtään laajaa tulipaloa. Kantakaupungissa sijaitsee myös kapeudestaan tunnettu Kissanpiiskaajankuja.
Nykyään hyvin säilynyt vanhakaupunki toimii seudun kaupan ja huvielämän keskuksena, ja siellä sijaitsee hyvä valikoima erilaisia palveluita. Turismi ja vapaa-ajan asuminen ovat 2000-luvulla käyneet kaupungille yhä merkittävämmäksi.
Kristiinankaupungin ja Karijoen rajalla sijaitsee Susiluolaksi kutsuttava, kalliononkalossa sijaitseva mahdollisesti 120 000 vuotta vanha ihmisen leiriytymispaikka. Kaupunki ja Museovirasto pyrkivät yhdessä kehittämään luolan kulttuurikäyttöä.
Kristiinankaupungissa maatalous on tärkeä, työllistävä elinkeino. Tärkein viljeltävä kasvi on peruna; Kristiinankaupunki on Suomen suurin ruokaperunantuottajakunta viljelyalan ollen vuonna 2009 noin 2 700 hehtaaria.
Urheilu [muokkaa]
Kristiinankaupungista kotoisin olevia urheiluseuroja ovat muun muassa IF Länken (voimanosto, sulkapallo, yleisurheilu, hiihto, pyöräily), Sporting Kristina (jalkapallo) ja SC Saragoza (salibandy).
Väestönkehitys [muokkaa]
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.
Kuvia Kristiinankaupungista [muokkaa]
-
Ulrika Eleonoran kirkko, 1700
-
Ulrika Eleonoran kirkko, 1700, ja tapuli, 1703
-
Katunäkymä
-
Katunäkymä
-
Kaupungin siluetti iltaruskossa
Lähteet [muokkaa]
- ↑ a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2013 1.1.2013. Maanmittauslaitos. Viitattu 13.3.2013.
- ↑ a b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 31.1.2013. Väestörekisterikeskus. Viitattu 5.3.2013.
- ↑ a b Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2011, laaja alueluokitusryhmittely 31.12.2011. Tilastokeskus. Viitattu 17.3.2012.
- ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013 27.11.2012. Verohallinto. Viitattu 13.3.2013.
- ↑ Yle: Kunnallisvaalit 2008 tulospalvelu 27.10.2008. Yleisradio. Viitattu 29.4.2008.
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
Aiheesta muualla [muokkaa]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kristiinankaupunki Wikimedia Commonsissa- Kristiinankaupungin kotisivut
- Kristiinankaupunki matkailukohteena
- Kristiinankaupungin museot
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta | Isokyrö - Kaskinen - Korsnäs - Kristiinankaupunki - Kruunupyy - Laihia - Luoto - Maalahti - Mustasaari - Närpiö - Pedersöre - Pietarsaari - Uusikaarlepyy - Vaasa - Vöyri |
| Entiset kunnat Alaveteli - Bergö - Björköby - Jepua - Koivulahti - Lapväärtti - Maksamaa - Munsala - Oravainen - Petolahti - Pirttikylä - Purmo - Raippaluoto - Siipyy - Sulva - Teerijärvi - Tiukka - Uudenkaarlepyyn mlk - Vähäkyrö - Vöyri - Vöyri-Maksamaa - Ylimarkku - Ähtävä |
