Valtatie 8

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
8
E 8
Valtatie 8
Valtatie 8
Valtatie 8
Maa Suomi
Tieluokka valtatie
Omistaja Suomen valtio
Tienpitäjä Liikennevirasto
Pituus 626 km
Alkupiste Turku
Reitti Pori (141 km)
Vaasa (333 km)
Kokkola (454 km)
Päätepiste Liminka (626 km)
Päällyste asfaltti
Kaistaluku pääosin kaksikaistainen
Katso myös Valtatie 8 Commonsissa

Valtatie 8 on Turusta Rauman, Porin, Vaasan ja Kokkolan kautta Oulun eteläpuolelle Liminkaan johtava valtatie. Tien pituus on 626 kilometriä, ja se johtaa viiden maakunnan, Varsinais-Suomen, Satakunnan, Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan sekä Pohjois-Pohjanmaan halki. Tie on koko pituudeltaan myös osa E8-tietä, joka jatkuu Limingasta edelleen Norjan Tromssaan.

Vaikka tie seuraileekin Pohjanlahden rannikkoa, näkymiä merelle ei juuri ole. Merelle näkyy kahdessa kohdassa Vaasan koillispuolella tien kulkiessa Vassorfjärdenin ja Oravaisfjärdenin rantaa Kyrönjoen suulla.

Tie on suurimmalta osaltaan tavanomaista yksiajorataista, kaksikaistaista valtatietä. Turun ja Raision välillä on lyhyt, nelikaistainen moottoritieosuus, samoin Vaasan eteläpuolella yhteinen moottoritieosuus valtatien 3 ja valtatien 18 kanssa. Lisäksi Vaasan pohjoispuolella sekä Kokkolan kaupungin kohdalla on lyhyet nelikaistaiset osuudet.

Vilkkaimmillaan valtatie 8 on Turun ja Porin välillä.[1] Tämä osuus sekä sekä Uudenkaarlepyyn (valtatien 19 liittymän) ja Kokkolan väliset osuudet kuuluvat liikenne- ja viestintäministeriön työryhmän ehdottamaan runkotieverkkoon.

Reitti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtatie 8 Rauman kohdalla. Kuva otettu Rauman vesitornista.

Valtatie 8 kulkee seuraavien kuntien kautta: TurkuRaisioMaskuNousiainenMynämäkiLaitilaPyhärantaRaumaEurajokiLuviaPoriMerikarviaKristiinankaupunkiNärpiöMaalahtiMustasaariVaasaMustasaari (uudelleen) – VöyriUusikaarlepyyPedersören kuntaKruunupyyKokkolaKalajokiPyhäjokiRaaheSiikajokiLumijokiLiminka.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtatie 8 ylittää Lankosken.

Turun ja Oulun välinen reitti määriteltiin valtatie 8:ksi vuoden 1938 tienumerointijärjestelmässä, ja tien linjaus on ollut jokseenkin muuttumaton siitä asti. Tie on rakennettu uudelleen koko matkalta vähintään kertaalleen. Nykyreitin ja vuoden 1938 reitin suurimmat poikkeamat ovat tien oikaisu ohi Uudenkaarlepyyn sekä Siikajoen ja Lumijoen kautta kulkeneen reitin korvaaminen Revonlahden kautta kulkevalla reitillä.

Vuonna 2002 eurooppatie E8:n reittiä jatkettiin Torniosta Turkuun, ja koko 8-tie numeroitiin tuolloin myös E8:ksi.

Nelostien moottoritien valmistuttua Oulusta Limingan Haaransillalle asti vuonna 2003 tien 8-numerointi muuttui päättymään tähän noin 25 kilometriä Oulun eteläpuolella sijaitsevaan kiertoliittymään.

Turku–Pori[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vanhan Turun ja Porin välisen maantien eteläosa Turusta Mynämäkeen kuului Suureen Postitiehen ja pohjoisosa Pohjanlahden rantatiehen. Vuonna 1938 tämä olemassa oleva tie liitettiin lähes sellaisenaan osaksi valtatietä 8; pahimpia mutkia tosin oiottiin autoliikenteen takia. Lisäksi Turun pään sisääntuloväylä Satakunnantie modernisoitiin ja kestopäällystettiin. [2][3][4][5]

Vielä 1950-luvulla maantie Turusta Satakuntaan oli alkupäätään lukuun ottamatta kapea soratie, joka kulki kirkonkylien kautta. Alkuperäinen tieura oli syntynyt hevosliikennettä varten, joten se ei sopinut kovinkaan hyvin autoliikenteen käyttöön. Maantietä alettiin rakentaa uudestaan työllisyystöinä. Yhtenä suurimmista haasteista oli Valkojärven pehmeikön ylittäminen Laitilassa. Porin ja Raision välinen osuus vihittiin käyttöönsä lokakuussa 1961. [2]

Turun Satakunnantie osoittautui autoliikenteen laajentuessa pullonkaulaksi. Tämän johdosta valtatielle ryhdyttiin rakentamaan uutta sisääntuloväylää, joka kulkisi Pitkämäen kautta. Hanke valmistui vuonna 1963, ja tie on järjestyksessään Suomen toiseksi vanhin moottoritie. Tätä nelikaistaista osuutta jatkettiin vuonna 2004 Raision Marjamäkeen saakka, ja tälle on parhaillaan rakenteilla jatkoa Maskuun asti. Tiehankkeen on tarkoitus valmistua vuoden 2016 loppupuolella. [2][6][7]

Joukkoliikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtatie 8:lla on melko hyvä kaukoliikenteen vuorotarjonta. Turusta Raumalle ajetaan arkisin noin 20 vuoroa suuntaansa aamusta iltaan, viikonloppuisin noin 15. Turun ja Porin välillä kulkee suuntaansa arkisin noin 15 vuoroa, viikonloppuisin noin 10. Turun ja Vaasan välillä ajetaan puolenkymmentä vuoroa päivässä suuntaansa. Vaasan ja Kokkolan välillä tarjonta on vähäisempää, muutamia vuoroja päivässä suuntaansa. Kokkolan ja Oulun välillä on puolenkymmentä vuoroa yhteen suuntaan päivässä. Koko valtatien 8:n pituudelta kulkee läpi yön vuoden jokaisena päivänä ajettava pikavuoro Turku–Oulu molempiin suuntiin.

Nähtävyyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Pohjanlahden rantatie

Tiehankkeita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Turun ja Porin välillä valtatie 8 kuuluu ehdotettuun runkotieverkkoon. Turun lyhyttä moottoritieosuutta lukuun ottamatta tie on tällä osuudella kaksikaistaista tietä, jolla on paljon tasoliittymiä. Tiehallinnon tavoitteena on että vuonna 2030 yhteysväli muodostuu jatkuvasta keskikaiteellisesta ohituskaistatiestä ja sen nelikaistaisista osista. Hankkeen toteutuksesta tai rahoituksesta ei ole tehty päätöstä.[11][12]

Turun tiepiiri on käynnistänyt tiesuunnitelman laatimisen valtatien 8 parantamiseksi moottoritieksi välillä Raisio-Nousiainen. Suunnittelun lähtökohtana on vuonna 2006 valmistunut yleissuunnitelma, jonka Liikenne- ja viestintäministeriö on hyväksynyt päätöksellään 23. elokuuta 2007. Rakennettavan tien pituus olisi noin 12 kilometriä. Moottoritien linjaus sijaitsee noin 2 kilometrin osalta uudessa maastokäytävässä nykyisen valtatien länsipuolella. Hankkeeseen sisältyy myös kolme uutta eritasoliittymää. [13] Moottoritiehankkeen kokonaiskustannusarvio on 72 miljoonaa euroa. Hankkeen rahoituksesta tai toteuttamisesta ei ole päätöstä.[14]

Vaasan pohjoispuolella valtatie 8 kulkee Sepänkylän taajaman läpi. Tie palvelee sekä lyhyt- että pitkämatkaista liikennettä. Tien liikennemäärät ovat tien tasoon nähden suuret ja liikenneturvallisuus huono. Tiehallinto rakentaa 7,3 kilometrin pituisen ohitustien nykyisen tien pohjoispuolelle. Uusi tie on kapea nelikaistainen keskikaiteellinen tie, jolla on neljä eritasoliittymää. Hankkeen kustannusarvio on 37,9 miljoonaa euroa.[15][16]

Porin kantakaupungin yleiskaavassa 2025 on varauduttu valtatie 8:n rakentamiseen nelikaistaiseksi Porin kaupungin alueella sekä uuteen linjaukseen Hyvelän ja Söörmarkun välillä.[17]

Kaavoituksessa on varauduttu uuden ohikulkutien rakentamiseen Kokkolan kaupungin eteläpuolitse.[18][19]

Lisäksi valtatie 8:lla on käynnissä tai suunnitteilla joitain pienempia tiehankkeita.[20]

Osana koko päätieverkkoa koskevia kehittämissuunnitelmia Tiehallinnon tavoitteena on, että vuonna 2025 valtatie 8 olisi nelikaistainen Turun ja Mynämäen välisellä osuudella sekä Vaasan seudulla. Lisäksi Mynämäen ja Porin välinen osuus olisi jatkuvaa ohituskaistatietä sekä osuudet Pori–Merikarvia ja Vaasa–Liminka kaksikaistaista tietä, jolla on säännöllisesti ohituskaistoja. Nämä suunnitelmat ovat kuitenkin alustavia ja edellyttäisivät vuosittain tieinvestointeihin käytettävien määrärahojen kaksinkertaistamista nykyisestä.[21]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Liikennemääräkartta 2012 2013. Liikennevirasto. Viitattu 14.5.2013.
  2. a b c Setälä, Ritva: Lapiojätkien kasitie huutaa remonttia. Turun Sanomat, 11.5.2013.
  3. Jalonen, Timo: Liikennetarpeen muuttuminen Rauman ja Uudenkaupungin seuduilla 1860-luvulta 1970-luvulle. Turun yliopisto, Suomen historia, 1999. Julkaisematon lisensiaatintyö.
  4. Häyrynen, Maunu & Lähteenmäki, Mikael (toim.): Pohjanlahden rantatie. Ratsupolusta rannikon matkailutieksi, s. 7. Pori: Turun yliopisto, 2009. ISBN 978-951-29-3950-3. ISSN 1459-8469. Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen laitoksen julkaisuja XV. Teoksen verkkoversio.
  5. Viertola, Juhani: Suomen teiden historia I. Pakanuudenajalta Suomen itsenäistymiseen. Tie- ja vesirakennushallitus, 1974. ISBN 951-46-0802-X.
  6. Valtatie 8 Raisio–Nousiainen moottoritie, tiesuunnitelma 23.8.2011. Varsinais-Suomen ELY-keskus. Viitattu 14.5.2013.
  7. Valtatie muuttuu moottoritieksi - Työt alkavat tänään 10.2.2014. Talouselämä. Viitattu 14.4.2014.
  8. Tule vierailulle Teollisuuden Voima Oy. Viitattu 26.3.2012.
  9. Liikenneympäristöt. Tiet ja sillat Lounais-Suomen ympäristökeskus. Viitattu 28.7.2007.
  10. Perinneasiat 4.9.2006. Tiehallinto. Viitattu 28.7.2007.
  11. Vt 8 yhteysvälin Turku–Pori kehittäminen 22.1.2007. Tiehallinto. Viitattu 28.7.2007.
  12. Vt 8 Nousiainen–Mynämäki 20.12.2006. Tiehallinto. Viitattu 28.7.2007.
  13. Vt 8 Raisio – Nousiainen, tiesuunnitelman laatiminen www.tiehallinto.fi. 19. tammikuuta 2010. Liikennevirasto. Viitattu 19. tammikuuta 2010. fin
  14. Vt 8 Raisio–Nousiainen, yleissuunnitelma ja ympäristövaikutusten arviointimenettely 17.8.2006. Tiehallinto. Viitattu 28.7.2007.
  15. Valtatien 8 parantaminen välillä Kotiranta–Stormossen, Vaasa, Mustasaari 18.6.2007. Tiehallinto. Viitattu 28.7.2007.
  16. http://portal.liikennevirasto.fi/sivu/www/f/uutiset/2011/9_10_2011/20111017_sepankyla
  17. Porin kantakaupungin yleiskaava 2025 Porin kaupunkisuunnittelu. 18.1.2007. Pori: Porin kaupunki. Viitattu 7.8.2008.
  18. Keski-Pohjanmaan maakuntakaava. 1. vaihekaava. Kaavaselostus (PDF) 24.10.2003. Kokkola: Keski-Pohjanmaan liitto, Sigma-konsultit Oy. Viitattu 29.7.2007.
  19. Keski-Pohjanmaan maakuntakaava. 1. ja 2. vaiheen yhdistelmä 1:200 000. Kokkola: Keski-Pohjanmaan liitto, Sigma-konsultit Oy, 8.3.2007. Kartan verkkoversio (viitattu 29.7.2007)
  20. Toiminta. Valtatie 8 / E8:n kehittäminen ja strategiakortit Kokkola: Kasitie ry. Viitattu 29.7.2007.
  21. Heikura, Matti: Turvallisemman tieverkoston suunnitelmat valmiit. Kaleva, 13.7.2007, nro 188, s. 29. Oulu: Kaleva Kustannus Oy. ISSN 0356-1356. Artikkelin lyhennetty verkkoversio Viitattu 18.7.2007.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]