Lapua

Lapua Lappo
vaakuna	sijainti
www.lapua.fi
Sijainti	62°58′15″N, 23°00′25″E
Maakunta	Etelä-Pohjanmaan maakunta
Seutukunta	Seinäjoen seutukunta
Perustettu	1865
– kauppalaksi	1964
– kaupungiksi	1977
Kuntaliitokset	Lappajärvestä osa (1938)
Kokonaispinta-ala	750,77 km² 163:nneksi suurin 2011
– maa	737,10 km²
– sisävesi	13,67 km²
Väkiluku	14 510 78:nneksi suurin 30.11.2011
– väestötiheys	19,69 as/km² (30.11.2011)
Ikäjakauma	2010
– 0–14-v.	18,3 %
– 15–64-v.	62,2 %
– yli 64-v.	19,5 %
Äidinkieli	2010
– suomenkielisiä	98,4 %
– ruotsinkielisiä	0,1 %
– muut	1,5 %
Kunnallisvero	20 % 114:nneksi suurin 2012
Kaupunginjohtaja	Paavo Latva-Rasku
Kaupunginvaltuusto	35 paikkaa
2009–2012  • Kok.  • Kesk.  • SDP  • PS  • KD  • Vas.	13 13 3 3 2 1

Lapua (ruots. Lappo, lat. Lapponia Bothniensis) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Etelä-Pohjanmaan maakunnassa. Kaupungissa asuu 14 510 henkilöä. Kunnan pinta-ala on 750,77 km², josta 13,67 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 19,7 asukasta/km². Lapuan naapurikunnat ovat Alajärvi, Kauhava, Kuortane, Lappajärvi ja Seinäjoki.

Lapualla on paljon erilaista kulttuuritoimintaa mm. Teatteri Lapua, Lapuan Taidemuseo, Vanhan Paukun Festivaali ja Ämyri ry:n järjestämä Välipuistorock. Lapualla järjestetään Eteläpohjalaiset Spelit musiikkifestivaali 2010. Lapuan Spelit on järjestyksessä seitsemäs kaupungissa järjestetty Spelit-kulttuuritapahtuma.

Lapualla ilmestyy paikallislehti Lapuan Sanomat ja ilmaisjakelulehti Lapuan Linkki.

Historia

Vielä kivikauden kampakeraamisen kulttuurin kaudella Itämeren vedenpinta oli 56-58 metriä nykyistä vedenpintaa korkeammalla. Tällöin Lapua sijaitsi aivan merenrannan tuntumassa, missä edellytykset ihmisasutukselle olivat otollisimmat. Lapualta onkin tavattu runsaasti kivikautisia löytöjä, mm. 14 asuinpaikkaa kampakeraamisen kulttuurin kaudelta. Myöhemminkin esihistoriallisella ajalla Lapuan sijainti oli edullinen. Lapuan kaupunki nimittäin sijaitsi koiravaljakkoreitin varrella, joka johti Laatokan Karjalasta Etelä-Pohjanmaalle ja edelleen Oulujoen suulle.

Varhain 1300-luvulla alkoi pysyvä asutus levitä myös Lapuanjokilaaksoon. Asukkaita tuli mm. Ylä-Satakunnan Suur-Sastamalan asutuskeskuksesta, josta oli pohjoiseen hyvät maa- ja vesiyhteydet. Pohjanmaan asutuksen painopiste muodostui alkuvaiheissa Kyrönjoen alajuoksulle. Meren läheisyyteen asutusta houkutteli nimenomaan luonnonantimiltaan rikas Merenkurkun alue. Lapualla oli tuolloin jonkin verran lappalaisia, jotka pitivät seutua eräalueenaan. Lapuan-nimen lienevät rannikon ruotsalaiset antaneet juuri alueella asustaneiden lappalaisten takia.
Kyrönjoen varressa Kyrönmaassa alettiin asutuksen laajetessa 1400-luvulla hankkia uusia erä- ja niittyalueita idästä, Lapuanjoen varrelta. Edullisin asuinpaikka löytyi kohdasta, missä Nurmonjoki yhtyy Lapuanjokeen. Samassa paikassa sijaitsee Lapuan nykyinen keskusta. Paikkaa alettiin pian nimittää Isokyläksi. Muista kylistä 1400-luvulla tunnettiin vain Haapakoski, joka sijaitsee hieman ylempänä Lapuanjoen varrella. Isokylä oli liikenteellisesi keskeinen paikka jokien risteyksessä. Tästä oli myös helppo hyödyntää seudun rikkaita kalavesiä. Jokivarsilta alkoivat edelleen laajat eräalueet, joista riistaa löytyi runsaasti. Vuoden 1413 vaiheilla Lapualla oli n. 10 taloa. Metsästys ja kalastus säilyivät tärkeinä elinkeinoina aina 1600-luvulle saakka.

1500-luvun puolivälissä, jolloin Lapualla oli n. 70 taloa, asutus alkoi hitaasti levittäytyä Isostakylästä yhä etäisimmille alueille. Uusista kylistä Tiistenjoki ja Kauhajärvi alkoivat saada myös pysyvää asutusta. 1555 Kustaa Vaasa antoi Mikael Andreas-nimiselle henkilölle valtakirjan papin-virkaan Lapuan kappeliseurakunnassa. Tämän nimistä pappia ei liene kuitenkaan koskaan Lapualle saapunut. Tapahtuma oli kuitenkin merkittävä, sillä tämän jälkeen Lapua alkoi yhä enemmän irtaantua emäalueestaan Kyrön suurpitäjästä. Perimätieto kertoo, että näihin aikoihin Lapualle oli jo rakennettu oma kirkko. Itsenäinen kirkkopitäjä Lapuasta tuli 1581. Vakinaisesti alueella asuva pappi oli saatu jo viisi vuotta aikaisemmin. 1590-luvun alussa Lapuasta tuli itsenäinen hallintopitäjä ja paikallisesti tärkeät omat käräjät pidettiin joulukuussa 1590. Kun Kauhava 1608 liitettiin Lapuaan, Suur-Lapuan kuuluivat Kauhavaan, Härmän, Kuortaneen, Nurmon ja Töysän kappelit.

Maanviljelyyn oli otettu 1500- ja 1600-luvulla vasta kapeat kaistaleet maata Lapuanjoen varressa. Peltoviljelyä haittasivat kuitenkin usein toistuvat tulvat. Liiallisen kosteuden vaivaamat alueet pidettiinkin tavallisesti laitumina, jolloin myös karjanhoito oli kannattavaa. Toistuvien tulvien ja hallan verottaessa talonpoikien toimeentuloa tarjosi tervanpoltto tärkeitä lisätuloja. Tervan myynnin myötä siirryttiin jo rahatalouden piiriin. Metsä oli arvokasta. Metsän käyttöoikeuksien selvittämiseksi jouduttiin pitämään lukuisia rajakäyntejä. Samalla pitäjä sai rajansa ja myös kylien rajat alkoivat hahmottua.

Lapuanjoki oli tervan vientiväylä. Terva kuljetettiin Uuteenkaarlepyyhyn, jonne myös oli tapana maksaa verot. Meren kautta oli edelleen kiinteät yhteyden pääkaupunkiin Tukholmaan. Oli hyvin tavallista, että lapualaiset kääntyivät ongelmissa suoraan kuninkaan puoleen, ohi paikallisten viranomaisten. Uudenkaarlepyyn kaupungin perustamisen jälkeen 1560-luvulla tuli ajankohtaiseksi tien rakentaminen Uudestakaarlepyyssä sisämaahan Ruovedelle, jonne Uudenkaarlepyyn kaupan uskottiin ulottuva. Lapualaiset määrättiin rakentamaan taival Lapualta Ruovedelle. Tehtävä tuntui turhalta. Lapualaisille vesistötiet olivat tärkeimpiä liikenneväyliä. Vuonna 1695 tie Ruovedelle oli pääosin valmis. 1600-luvulla Lapualta oli maantieyhteys myös Ilmajoelle.

Metsästys ja kalastus saivat väistyä maanviljelyn tieltä 1700-luvulla. Suon raivauksessa ja kuivaustöissä työtä tuntui olevan loputtaman paljon. Vuosisadan puolivälin jälkeen toteutettu isojako paransi maanomistusoloja. Se osaltaan innosti kovaan työhön. Erityisesti vuosisadan lopussa perustetut lukuisat torpat lisäsivät tilojen määrää huomattavasti. Myös asukasluku kasvoi nopeasti. Vuonna 1590 Lapualla oli 530 asukasta, 1680 595 ja 1793 jo 2438 asukasta. Viljelykasveista ruis ja ohra olivat suosituimpia, myös herne tunnettiin. Perunaa alettiin viljellä vasta 1700-luvun lopussa ja 1800-luvulla tuli viljelyksen kaura.

Vuonna 1808 Lapua joutui Suomen Sodan yhdeksi taistelunäyttämöksi. Carl Johan Adlercreutz ja Georg Carl von Döbeln saivat Lapulla arvokkaan voiton venäläisistä, joka tunnetaan nykyisin Lapuan taisteluna. Suomen kenttäarmeija ei kyennyt käyttämään voittoa hyväksi.

Lapuanjokivarsi oli tunnettu puukkojunkkareistaan. Rajuun elämänmenoon tuli taitekohta 1800-luvun alkupuolella, kun Lapuan kappalaiseksi apulaiseksi nimettiin Niilo Kustaa Malmberg. Tämä palavahenkinen saarnamies siisti väestö tapoja huomattavasti. Hän oli myös keskeisesti vaikuttamassa siihen, että herännäisyydestä tuli myöhemmin merkittävä hengellinen liike. Malmberg edisti myös ansiokkaasti paikallisia kouluoloja. 1838 hän tarjoutui pitämään kiertokoulua. Tehtävä oli jo sinällään raskas ja epäkiitollinen. Malmbergin työtä Lapualla jatkoivaat mm. Justiina Rautakorpi, Arvi Logren ja Malmbergin poika Wilhelm Malmivaara. Lapuan ensimmäinen kansakoulu aloitti toiminsa 1869. Maakunnan ja koko pohjoisen Suomen ensimmäinen maaseutuoppikoulun avajaisjuhla pidettiin Lapualla 1904. Laajaa huomiota saanut kansanopistokokeilu alkoi 1890 ja kansallisen sivityspyrkimyksen osoituksena 1892 perustettiin Lapuan Nuorisoseura. Suomen ensimmäinen kristillinen kansanopisto aloitti toimintsa Lapuan Karhunmäessa 1913.

Vuosina 1881-1930 pääasiassa Pohjois-Amerikkaan muutti peräti 5306 lapualaista. Muuttoliike hidasti kunnan väkiluvun kasvua merkitsevästi, sillä 1880 Lapualla oli vain 9115 asukasta. Matkaan uskallettiin lähteä näin runsain joukoin mm. sen vuoksi, että seudun asukkailla oli kohtalaisen paljon tietoa ulkomaista. Kauppamatkojen ohella oli käyty sotaretkillä mm. Baltiassa ja Saksassa.

Jo nuijasodan ajoilta periytyvä lapualaisten poliittinen aktiivisuus nousi jälleen esille 1900-luvun alussa. Vuodesta 1915 alkaen Lapua toimi tärkeänä jääkärietappina, jonka kautta jääkärit kulkivat Ruotsiin ja edelleen Saksaan. Kommunismin vastainen kansanliike Lapuan Liike sai puolestaan nimensä Lapualla 23. – 24. marraskuuta 1929 tapahtuneesta kommunistinuorten punaisten paitojen repimisestä ja tästä alkunsa saaneesta lapualaisjohtoisesta oikeistoradikaalista toiminnasta. Lapualla perustettiin 1930 Suomen Lukko-niminen järjestö, joka ei kuitenkaan päässyt yksimielisyyteen toimintaperusteista. Sen suoraa toimintaa kannattaneet jäsenet perustivat lapualaisen maanviljelijän Vihtori Kosolan johdolla vielä saman vuoden aikana Lapuan Liike-nimisen järjestön. 7. heinäkuuta 1931 lapuanliike järjesti suurimman mielenosoituksen, mitä Suomessa oli nähty: yli 12 000 miehen ns. talonpoikaismarssin Helsinkiin. Liike sai aluksi laajaa kannatusta, mutta vähitellen sen kovat otteet, mm. muilutukset, vieroittivat siitä monia. Lapuan liike lakkautettiin Mäntsälän kapinan 27. helmikuuta – 3. maaliskuuta 1932 jälkeen.

Lapuan seurakunta saavutti merkittävimmän taitekohtansa, kun Lapuan hiippakunta aloitti toiminta 1. heinäkuuta 1956. Hiippakunnan saamiseen Lapualle vaikuttivat juuri paikkakunnan kristilliset perinteet. Toisaalta lapualaiset itse olivat aktiiviset ajamassa hanketta. Tässä yhteydessä ja myös muulloin Lapuan voimakkaana kehittäjänä vaikutti Kustaa Tiitu, joka oli mm. eduskunnanjäsen vuosina 1945-1958 ja 1965-1970. Muita lapualaisia ministereitä ovat olleet Jalo Lahdensuo, Niilo Kosola ja Orvokki Kangas. Lapua on Suomen pienin kaupunki, jossa on hiippakunta ja tuomiokirkko.

1800-luvulla Lapuan keskusta muistti kookkaine talonpoistaloineen kaupunkia. Lisäksi se sijaitsi hyvin keskeisellä paikalla, junaliikkenne oli alkanut jo vuonna 1885. Lapuan asukasluku kasvoi 1900-luvun alkupuoliskolla varsin tasaisesti, 1900-luvun alussa Lapuaa alettiin puuhata myös taajaväkiseksi yhdyskunnaksi, mikä toteutuikin vuonna 1915. Vuonna 1960 asukkaita Lapualla oli jo 16282 asukasta. Vuonna 1965 Lapuasta tuli yksi Suomen ensimmäisistä laaja-alaisista kauppaloista. 1960-luvun loppupuolella Lapuan asukasluku alkoi laskea maaltapaon vuoksi. Vuonna 1977 Lapua sai kaupunginoikeudet. Kaupungin asukasluku alkoi tämän jälkeen kasvaa ja vuonna 1985 Lapualla oli asukkaita 14728. Vuoteen 2011 kaupungin asukasluku oli kasvanut 14504 asukkaaseen.

Maatalousnäyttelyt on järjestetty Lapualla vuosina 1938, 1948 ja 1968. Lapualla sattui vuonna 1976 yksi rauhan ajan pahimmista onnettomuuksista, Lapuan patruunatehtaan räjähdys. Onnettomuudessa menetti henkensä tehtaan 40 työntekijää ja useat muut loukkaantuivat vaikeasti, surevaan kaupunkiin vaikutti helluntaisaarnaaja Niilo Yli-Vainio. Itsenäisyyspäivänä vuonna 1986 erikoispikajuna Lapponia suistui raiteilta Lapuan asemalla. Lapualla järjestettiin vuosien 1979 ja 2007 Jukolan viestit. Lapualla toimii myös Suomen toiseksi vanhin nuorisovaltuusto, joka on perustettu vuonna 1995. Lapuan Lukion edeltäjä Lapuan Yhteislyseo sen sijaan oli Etelä-Pohjanmaan vanhin oppikoulu. Vuonna 2001 Lapua nousi valtakunnallisiin otsikoihin Lapuan Harrastajanäyttelijöiden toteuttaman Lapualaisoopperan ansiosta. Herättäjäjuhlat järjestetään Lapualla vuonna 2014.

Luonto

Keskellä Etelä-Pohjanmaan lakeutta sijaitsevan Lapuan maisemaa hallitsevat laajat jokivarsitasangot ja paikoin selvästi ympäristöään ylemmäksi kohoavat kukkulat.

Lapua sijaitsee vyöhykkeellä, missä Länsi-Suomen liuskekivivyöhyke vaihettuu rannikon yhtenäiseksi graniittivyöhykkeeksi. Kallioperä on yleensä gneissi (migmaattista biotiittiplagioklasigenissiä tai plagioklasigneissiä), graniittia tai kvartsiittia. Yleisimmät maalajit ovat turve ja moreeni. Savea on hieman vähemmän. Karkeampia mineraalimaalajeja kuten hietaa ja hiekkaa on vähän. Yleensä ne esiintyvät laajoina, melko ohuina kerroksina tai sitten niiden päälle on kerrostunut savia.
Maasto kohoaa Lapualla vähitellen luoteesta kaakkoon. Kun Hellanmaassa viljelylakeuden alavimmat osat ovat 26 m korkeudella, Pettuvuoren seudun suotasangot ovat paikoin huomattavat. Lapuan korkein kohouma Simpsiön vuori kohoaa 132 m merenpintaa ja runsaat 100 m ympäristöään korkeammalle. Vuoren korkeus johtuu sen kulutusta hyvin kestävästä kivilajista, kvartsiitista.

Lapuan vesistöistä merkittävin on Lapuanjoki. se saa alkunsa Suomenselän alueelta ja laskee Pohjanlahteen Uudenkaarlepyyn kohdalla. Pituutta joelle kertyy n. 165 km ja sen vesistö alue on 2995m2. Koska vesistöalueella on vähän järviä ja nekin ovat pieniä, joki reagoi melko herkästi sateiden määrään. Koska Lapuanjoen äyräät ovat matalia ja rantamaat tasaisia, tulvat koettelivat aikaisemmin hyvin laajoja alueita. Tulva-aikaan maisema saattoi muistuttaa saaristoa, jossa vuorottelivat metsäiset kumpareet ja vetiset suoalueet. Erityisesti Lapuan keskustasta alajuoksulle päin joessa on tehty runsaasti tulvansuojelutöitä. Lapualla jokeen on rakennettu Mäkelänkosken ja Hourunkosken vesivoimalaitokset. Nurmonjoki saa alkunsa Seinäjoen Nurmon alueelta ja se yhtyy Lapuanjokeen Lapuan keskustan kohdalla. Muita joki ovat Kauhavanjoki, Tiistenjoki, Lakaluoma, Tiisipuro ja Löyhinginluoma.
Järvistä suurin Hirvijärven tekojärvi, josta vain osa on Lapuan kaupungin alueella. Tekojärven pinta-ala keskivedenkorkeudella on 1530 ha ja se on rakennettu osana Lapuanjoen tulvansuojeluun tähtääviä vesistöjärjestelyä. Tekoaltaan yhteyteen on rakennettu myös voimalaitos. Luonnonjärvistä suurin on Kauhajärvi kaupungin koilliskulmassa. Muita järviä ovat Tiisijärvi ja Hirvijärvi. Järven ovat varsin matalia.

Lapuan maisemaa hallitsevat jokilaaksojen laajat peltotasangot. Itään ja kaakkoon päin kohti Suomenselkää metsän osuus maisemassa kasvaa. Lapuan suot ovat suurimmaksi osaksi primäärisesti soistuneita eli jää ja veden alta paljastunut maa alkoi heti soistua. Suot ovat yleensä rahkasoita. Soita on otettu kydöttämällä runsaasti viljelykseen. Polttamalla pinnalta raaka rahkaturvekerros päästiin ravintorikkaampiin kerroksiin. Samalla osa pintakerroksen aineksesta saatiin viljelykasvien käyttöön. Kytöviljely oli Lapualla yleistä erityisesti 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa.

Kaupunginosat

Alanurmo, Alahella, Haapakoski, Härsilä, Hirvijoki, Hyyppä, Kirkonkylä, Kiviristi, Koskikylä, Liuhtari, Ritamäki, Ritakallio, Ruha, Tiistenjoki, Hellanmaa, Honkimäki, Ylikylä, Lakaluoma, Länsikylä, Mustamaa, Männikkö, Paavola, Kauhajärvi, Ojutkangas, Raamattu, Saarenkangas, Siirilä, Teora, Toijanniemi, Pouttu, Tamppari, Karhunmäki, Välilä.

Nähtävyydet

• Lapuanjoen peltolakeus, alajoki
• Lapuanjoen ja Nurmonjoen yhtymäkohdan jokimaisema ihan kaupungin keskustassa
• Lapuan taistelun 14. heinäkuuta 1808 muistomerkki Kiviristillä, pystytetty 1864
• Lapuanliikkeen museo
• Lapuan Taidemuseo
• Lapuan tuomiokirkko ja kirkossa Suomen suurimmat urut, 85+6 äänikertaa
• Jokilaakson matkailupuutarha
• Simpsiö, näkötorni, Digitan TV-masto ja rinnehiihtokeskus
• Vihtori Kosolan kotitalo
• Vanhan Paukun kulttuurikeskus
• Tanssikeskus Latosaari
• Ränkimäen talomuseo

Urheilu

Lapuan keskuskenttä

• Lapuan Virkiä
• Lapuan Ponnistus
• Korikobrat, miesten koripallon 1. divisioonassa
• BC Lapua, miesten koripallon 2. divisioonassa

Elinkeinot

Lapualaisia työnantajia

• BE-Group
• Etelä-Pohjanmaan Osuuskauppa
• Etelä-Pohjanmaan Poliisilaitos
• Juncar Oy
• Koulutuskeskus Sedu
• Lapuan Kaupunki
• Lapuan Nahka Oy
• Lapuan Piristeel Oy
• Lapuan tmk-seurakunta
• Metso Power Oy
• Nammo Lapua (ent. Lapuan Patruunatehdas)
• Veljekset Ala-Talkkari Oy

Tapahtumat

• Lapuan Päivä
• Vanhan Paukun Festivaali
• Välipuistorock
• Ritafest
• Lapuan Eliittikisat Lapuan keskuskentällä

Ystävyyskunnat

• Hagfors, Ruotsi
• Hohenlockstedt, Saksa
• Lantana, Yhdysvallat
• Rakvere ja Someru, Viro
• Kiskörös

Liikenne

Lapuan rautatieasemalla pysähtyy kolmesta viiteen matkustajajunaa vuorokaudessa suuntaa kohden. Viikkotasolla pysähdysten määrä kasvoi 14. joulukuuta 2008 yli kolmanneksen, kun uusi aikataulu tuli voimaan. Paikkakunnalla käydään keskustelua Lapuan matkakeskuksen perustamisesta, joka poistaisi 400 metrin etäisyyden linja-autoaseman ja rautatieaseman väliltä. Lapuan kautta ajetaan päivittäin Joensuun ja Vaasan välinen linja-auton pikavuoro molempiin suuntiin.

Lapua sijaitsee valtateiden 16 ja 19 risteyksessä. Kantatie 66 päättyy Lapualle.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Lapua Wikimedia Commonsissa
• Lapuan kaupungin sivut
• Tietoja Lapuan seurakunnasta ja historiasta
• Lapua WebCam
• Lapua WeatherCam

Etelä-Pohjanmaan maakunnan kunnat

Alajärvi - Alavus - Evijärvi - Ilmajoki - Isojoki - Jalasjärvi - Karijoki - Kauhajoki - Kauhava - Kuortane - Kurikka - Lappajärvi - Lapua - Seinäjoki - Soini - Teuva - Töysä - Vimpeli - Ähtäri

Entiset kunnat Alahärmä - Jurva - Kortesjärvi - Lehtimäki - Nurmo - Peräseinäjoki - Ylihärmä - Ylistaro - Seinäjoen mlk