Halla

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo sääilmiöstä. Muita merkityksiä luettelee Halla (täsmennyssivu).

Halla on tilanne, jossa ilman lämpötila laskee kasvukauden aikana maanpinnan läheisyydessä pakkasen puolelle.[1] Mikäli lämpötila laskee maanpinnan läheisyydessä alle -4 °C:n, on kysymyksessä ankara halla. Tällöin kasvillisuus ja marjasato kärsii pahoin.[2]

Hallan syntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kylmä ilma painuu lämmintä ilmaa raskaampana alaspäin ja erityisesti hallanarkoja paikkoja ovat laaksot, joihin kylmä ilma laskeutuu, mutta sen sijaan kukkulat ovat vähiten hallanarkoja, koska kylmä ilma ei pääse nousemaan kukkulan päälle vaan ympäröi kukkulan. Halla johtuu poikkeuksetta ilman alhaisesta lämpötilasta, koska kylvöä ei suoriteta ennen roudan sulamista. Erityisesti yöaikaan keväällä voi olla hallanvaara, koska tavallisesti vuorokauden alhaisin lämpötila koetaan yöaikaan. Suomessa hallaa aiheuttavat pohjoissuunnasta puhaltavat tuulet, jotka tuovat pohjoisia kylmiä ilmamassoja, mutta myös pilvettömät yöt, jolloin maaperän ja ilmakehän varastoima lämpösäteily karkaa avaruuteen ja alentaa maanpinnan lämpötilaa.

Hallan estäminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Turvemaalla esiintyy hallaa herkemmin kuin mineraalimaalla[3] sillä turve johtaa lämpöä huonosti varsinkin kuivana. Hallaa voidaan torjua vesisadettimilla (hallantorjuntakastelu) ja viljelmien ylle levitettävillä harsokankailla. Hallalle vähemmän alttiita paikkoja ovat kukkulat ja vesistöjen ja merien rannat - sen sijaan laaksot ovat hallalle kaikista alttiimpia.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]