Kauhajoki

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Suomen kaupunkia. Kauhajoki on myös joki.
Kauhajoki
Kauhajoki.vaakuna.svg Kauhajoki.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

Kauhajoen kirkko
Kauhajoen kirkko
www.kauhajoki.fi
Sijainti 62°25′25″N, 022°10′35″EKoordinaatit: 62°25′25″N, 022°10′35″E
Maakunta Etelä-Pohjanmaan maakunta
Seutukunta Suupohjan seutukunta
Perustettu 1868
– kaupungiksi 2001
Kokonaispinta-ala 1 315,54 km²
87:nneksi suurin 2014 [1]
– maa 1 299,08 km²
– sisävesi 16,46 km²
Väkiluku 14 026
81:nneksi suurin 30.4.2014 [2]
– väestötiheys 10,80 as/km² (30.4.2014)
Ikäjakauma 2012 [3]
– 0–14-v. 16,1 %
– 15–64-v. 63,0 %
– yli 64-v. 20,9 %
Äidinkieli 2012 [3]
suomenkielisiä 98,2 %
ruotsinkielisiä 0,2 %
– muut 1,5 %
Kunnallisvero 21,50 %
6:nneksi suurin 2013 [4]
Kaupunginjohtaja Keijo Kuja-Lipasti
Kaupunginvaltuusto 35 paikkaa
  2012-2016[5]
 • Kesk.
 • PS
 • Kok.
 • SDP
 • Vas.
 • KD

15
8
7
3
1
1

Kauhajoki on kaupunki Etelä-Pohjanmaan maakunnassa Länsi-Suomessa. Kaupungin väkiluku on 14 026 ja se on Suomen 81. suurin kunta. Kauhajoen kuntatunnus on 232 ja sen pinta-ala on 1315,46 km², josta 15,68 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 10,8 asukasta/km². Suurin osa Kauhajoesta sijaitsee Suomenselän vedenjakajaseudun pohjoispuolella.[6] Kaupungin pinta-alasta suurin osa on länteen ja pohjoiseen loivasti alenevaa tasankoa, alkavaa lakeutta ja latomerta[6]

Kauhajoen naapurikunnat ovat Honkajoki etelässä, Isojoki lounaassa, Jalasjärvi idässä, Karijoki lännessä, Karvia kaakossa, Kurikka pohjoisessa ja Teuva lännessä. Kauhajoki on Suupohjan talousalueen keskus.

Kauhajoen paikallislehti on nimeltään Kauhajoki-lehti.

Etymologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jäätynyt Kauhajoki Kauhajoen hautausmaalta nähtynä talviaikaan.

Kauhajoki on saanut nimensä sen läpi virtaavan samannimisen joen mukaan. Kauhajoen kirkonarkistossa olevan Kauhajoen kappelin historiikin mukaan kappeli tunnettiin aikoinaan ruotsiksi nimellä ”sleff-åå” eli kapustajoki. Kauhajoen kappelin ensimmäisen vakinaisen papin poika otti sukunimen Haustramnius eli ”kauhajokelainen”. Nimen alkuosa tulee latinan sanoista haurio, hausi, haustum, joka tarkoittaa ammentamista. Nimen jälkimmäinen osa tulee sanasta amnis, joka puolestaan tarkoittaa jokea.[7]

Kauha-nimi on saattanut tulla myös alkupohjoismaisesta gauža-sanasta, joka tarkoittaa tulvaa ja kiehuntaa. Kauha on lisäksi murresana ja tarkoittaa kauhua. Alun perin kauhan merkitys oli vaalea, vaaleus. Merkitys väistyi sittemmin kapustaa merkitsevän sanan tieltä. Kauhu puolestaan on alun perin tarkoittanut kalpeutta, ja siihen on liittynyt sana kauhtua. Kauha-sanan kantasanaksi on ehdotettu myös sanoja kausta ja kausa, jotka tarkoittavat sivua ja syrjää. On tosin epätodennäköistä, että kausta olisi muuttunut kauhaksi.[7]

On myös huomattu, että pääosa Kauha-alkuisista nimistä sijaitsee joko vedenjakajalla tai läheistä ympäristöään korkeammalla. Mahdollisesti siis kauha voisi tarkoittaa joen yläjuoksua, vedenjakajaa tai korkeata maastoa. Kauhan kantana saattaisi olla muinaisskandinaavinen sana haugr, josta ovat muotoutuneet ruotsin sana hög ja norjan sana haug. Molemmat sanat tarkoittavat korkeaa paikkaa, kumpua ja korkeaa.[7]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pysyvää asutusta nykyisen Kauhajoen alueella on ollut 1500-luvun puolivälistä saakka.[8] Vuonna 1584 paikkakunnalle rakennettiin oma kappelitupa.[8] Rakentaminen oli ensimmäinen ele oman yhteisön perustamisesta.[8] Myöhemmin tästä alusta kehittyi Kauhajoen kappeliseurakunta, joka vuonna 1858 erosi Ilmajoesta itsenäiseksi seurakunnakseen.[8]

Kauhajoella käytiin vuonna 1658 mellakka, jossa noin 20 kauhajokista miestä otti yhteen kapteeni Arvid Mikonpoika Timin ja luutnantti Nandelstadin kanssa.[9]

1800-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen sotaan kuuluneen, 28.–29. heinäkuuta 1808 Kauhajoen Parjakannevalla käydyn Parjakannevan taistelun muistomerkki.

Suomen sodan aikaan kesällä 1808 Kauhajoella talonpojat nousivat kapinaan venäläisiä. Kauhajoen kapinaksi nimetty tapahtuma päättyi venäläisen Vasili Orlov-Denisovin kasakoiden suorittamaan kostoretkeen. Kauhajokea hävitettiin polttaen ja ryöstäen.[10] Suomen sodan aikana venäläisten tiedetään kiduttaneen ja raiskanneen paikallista väestöä ainoastaan Kauhajoella.[11] Syyskuun 1808 alkuun mennessä venäläiset tappoivat ainakin 13 ihmistä.[10] Heinä- ja elokuun 1808 aikana Kauhajoella käytiin lisäksi yhteensä viisi Suomen sodan taistelua: Samelinlakson taistelu 27. heinäkuuta, Aron kahakka 28. heinäkuuta, Parjakannevan taistelu 28.–29. heinäkuuta, Kauhajoen taistelu 10. elokuuta ja Nummijärven taistelu 28. elokuuta.[12] Venäläiset polttivat Kauhajoen kirkon tapuleineen sekä pappilan 1. syyskuuta 1808.[13]

Perimätiedon mukaan Kauhajoen kirkon kello piilotettiin kapinan aikana erääseen Sahankylässä sijaitsevaan Vaunulampeen, eikä ole tiedossa, onko kello yhä lammessa.[14]

Kauhajoen kunta perustettiin vuonna 1868.[8]

1900-luvulta 2000-luvulle[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seinäjoelta Kauhajoen kautta Kaskisiin kulkeva Suupohjan rata avattiin virallisesti liikenteelle 1. elokuuta 1913. Vuonna 1918 Suomessa syttyi sisällissota, johon osallistui 1 115 kauhajokista. Heistä 51 kaatui ja punaisina vangittuina kauhajokisia kuoli kolme. Kauhajoki toimi sisällissodan aikana kuljetusten ja huollon solmukohtana. Paikkakunnalta tehtiin esimerkiksi 1 580 hevoskyytiä, pääasiassa Kankaanpäähän. Puolustusvoimien ylipäällikkö Carl Gustaf Emil Mannerheim neuvotteli Kauhajoen rautatieasemalla 8.–9. maaliskuuta 1918 välisenä yönä rintamakomentajiensa kanssa Tampereen valtauksesta.[15]

Vuonna 1908 perustettiin Kosken koulu. Seuraavana vuonna vuorossa olivat Muurahaisen ja Hangaskylän koulut. Kokonkylän ja Lylysalon koulut perustettiin vuonna 1914 ja seuraavana vuonna puolestaan Ikkeläjärven koulu. Pukkilan,[16] Uuron, Nummikosken, Nummijärven ja Kiviluoman koulut perustettiin vuonna 1918. Vuonna 1919 perustusvuorossa olivat Harjan ja Luomankylän koulut sekä Suupohjan maamieskoulu. Kotitalouskoulu ja Aron koulu perustettiin vuonna 1920. Kainaston koulu perustettiin vuonna 1922. Evankelinen kansanopisto ja Yrjänäisen koulu perustettiin vuonna 1925. Kauhajärvi sai oman koulunsa vuonna 1926 ja Nirva vuonna 1928. Samana vuonna perustettiin kuntaan myös yhteiskoulu. Puskan koulu perustettiin vuonna 1929.[15]

Maatalous oli 1920-luvulla tärkein elinkeino, sillä se työllisti 91,1 prosenttia kunnan asukkaista. Maanomistajia perheenjäsenineen oli 51,98 %, lampuoteja ja torppareita 21,57 %, itsellisiä ja mäkitupalaisia 23,65 % ja virkataloissa asuneita 1,27 %. Muita oli 1,49 %.[15]

Sanssin koulu. Eduskunnan istuntopaikka sijaitsee rakennuksen puisessa osassa, joka näkyy taustalla.

Lama vaivasi Suomen taloutta 1930-luvun alussa, mutta vähitellen maa alkoi elpyä. Kauhajoelle alettiin perustaa turve- ja viljankuivaajateollisuutta sekä sahoja. Vuonna 1934 perustettiin Kauhajoen museoyhdistys. Muita vuosikymmenen tapahtumia olivat pääkatu Topeekan päällystäminen, maatalousnäyttely sekä Ohmerojärven kuivaaminen. Ohmerojärven koulu perustettiin vuonna 1930, seuraavana vuonna Lustilan koulu ja vuonna 1933 puolestaan Pentilän ja Jokimäen koulut. Piiparin koulu perustettiin vuonna 1935, Möykyn koulu vuonna 1937 ja Lamminmaan koulu vuonna 1939.[15]

Suomen eduskunta kokoontui salaisesti Kauhajoella talvisodan aikana 5. joulukuuta 193912. helmikuuta 1940. Kokoontumispaikka sijaitsi Sanssin koulun puisen osan yläkerrassa.[17] Tämän vuoksi Kauhajoen vaakunassa on kaksi puhemiehen nuijaa.[18] Kauhajokisista talvisotaan osallistuneista 46 kaatui.[15]

Vuosina 1941–1944 käydyssä jatkosodassa sai surmansa 287 kauhajokista. Lähes 2 000 inkeriläistä saapui vuonna 1943 Kauhajoelle perustetulle sijoitusleirille. Tästä joukosta paikkakunnalle jäi 509 henkeä. Pääosin inkeriläiset palasivat sodan päätyttyä Neuvostoliittoon. Lisäksi 1 500 siirtolaista saapui Karjalasta Kauhajoelle jääden pääosin asumaan paikkakunnalle. Kauhajoen Sahankylään perustettiin 1940- ja 1950-lukujen taitteessa Suomen suurin yhtenäinen rintamamiesalue, joka perustui maanhankintalakiin. Kylään saapui raivaajia eri puolilta Suomea, jotka perustivat kylään yhteensä 42 asutustilaa.[15]

Kauhajoen vuonna 1989 valmistunut kaupunginkirjasto.
Vuosina 1915–1999 toiminut Ikkeläjärven koulu.

Pihkakylän koulu perustettiin vuonna 1946, Koivumäen koulu seuraavana vuonna sekä Äijön ja Nummilahden koulut vuonna 1948. Hakokallion koulu perustettiin vuonna 1949 sekä Könnön ja Sahankylän koulut vuonna 1951. Nyt paikkakunnalla oli 36 kansakoulua. Pihkakylän koulu lakkautettiin vuonna 1958. Tämä oli ensimmäinen lakkauttaminen Kauhajoella.[15]

Palveluelinkeinot rakentamisen ja teollisuuden kanssa valtasivat alaa maa- ja metsätaloudelta 1950-luvun aikana, jolloin maa- ja metsätalous antoi elannon 76 %:lle Kauhajoen asukkaista. Vuosikymmenen aikana paikkakunnalta muutti Ruotsiin ja kaupunkeihin työikäistä väestöä.[15] Kauhajoen vuonna 1820 rakennettu kirkko paloi vuonna 1956.[19] Kaksi vuotta myöhemmin valmistui uusi kirkko.[15]

Edelleen 1960-luvulla maatalous työllisti 71 % kauhajokisista. Vuosikymmenen aikana Koivumäen, Hakokallion, Teevahaisen, Möykyn, Nummilahden, Lamminmaan, Pentilän, Kiviluoman ja Puskan kansakoulut suljettiin oppilasmäärien laskettua. Sen sijaan perustettiin Suupohjan kauppaoppilaitos, Kauhajoen Kansalaisopisto, Kauhajoen ammattikoulu ja Kauhajoen musiikkiopisto, että paikallinen nuoriso saattaisi opiskella kotipaikkakunnalla. Suupohjan radan henkilöliikenne päättyi vuonna 1968. Lisäksi kunnan läpi kulkeva kantatie 67 uusittiin 1960-luvulla.[15]

Teollisuus kasvoi 1960- ja 1970-luvuilla ja maa- ja metsätalous työllisti 1970-luvulla ainoastaan 39 % Kauhajoen väestöstä. Palvelut työllistivät 32 %. Suuret työllistäjät Rauma-Repola, Strömberg, Tiklas, Esko Salo ja Maan Liha perustivat Kauhajoelle toimipaikkansa vuosikymmenen kuluessa. Myös Kauhajoen liikennemäärät kasvoivat ja kunnan keskusta muuttui, kun uutta rakennettiin vanhan tilalle. Uuron, Turjan, Hangaskylän, Ohmerojärven ja Koskenkylän kansakoulut lakkautettiin vuonna 1972. Peruskouluun siirryttiin vuonna 1975.[15]

Kauhajoella rakennettiin vilkkaasti 1980-luvullakin. Samaten teollisuudessa ja palvelualoilla työpaikkojen määrä kasvoi. Hyyppään, Nummijärvelle ja Ikkeläjärvelle johtavat tiet saivat vuosikymmenen aikana kestopäällysteen. Pukkilan, Kauhajärven, Harjan, Piiparin ja Jokimäen koulut saneerattiin ja kuntaan rakennettiin muun muassa vanhainkoti, uusia asuntoja ja terveyskeskus.[15] Arkkitehtitoimisto Sipinen Oy voitti vuonna 1981 järjestetyn kutsukilpailun uudesta kunnantalosta.[20] Rakennus valmistui vuonna 1983.[20] Touko Saaren suunnittelema kirjastotalo valmistui puolestaan vuonna 1989.[21] 1990-luvun taitteen lama johti Strömbergin ja Rauma-Repolan poistumiseen Kauhajoelta ja samalla työllisyystilanteen heikentymiseen.[15]

Tie Kauhajärveltä Satakunnan rajalle sai päällysteen 1990-luvun aikana.[15] Kouluista vuosikymmenen aikana lakkautettiin muun muassa Ikkeläjärvi ja Harja vuonna 1999.[22][23]

Kauhajoesta tuli 133 kuntavuoden jälkeen kaupunki 1. heinäkuuta 2001.[24]

Kauhajoen palvelualojen oppilaitoksessa tapahtui 23. syyskuuta 2008 ampumavälikohtaus, jossa kuoli yksitoista ihmistä.[25]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kauhanevan suo, yksi suurimmista eteläisessä Suomessa, Kauhanevan–Pohjankankaan kansallispuiston luontotornista nähtynä.
Lapinkaivo-niminen suppa Kauhajoen Nummijärven kylässä.

Kauhajoki kuuluu Etelä-Pohjanmaan maakuntaan ja Suupohjan seutukuntaan. Kauhajoen pinta-ala on maanmittauslaitoksen 2014-01-01 1. tammikuuta 2014 tekemien mittausten mukaan 1 315,54 km², josta 1 299,08 km² on maata ja 16,46 km² sisävesialueita.[1] Kauhajoen rajanaapurikunnat ovat Kurikka pohjoisessa, Jalasjärvi idässä, Karvia kaakossa, Honkajoki etelässä, Isojoki lounaassa sekä Karijoki ja Teuva lännessä.

Pohjanlahteen Mustasaaressa laskeva Kyrönjoki saa alkunsa Kauhajoen eteläosassa sijaitsevasta Kauhajärvestä, joka virtaa aluksi Kauhajoki-nimisenä. Aronkylässä Ikkelänjoki ja Kainastonjoki yhtyvät Kauhajokeen, joka puolestaan yhtyy Kurikassa Jalasjoen kanssa, jolloin nimi muuttuu Kyrönjoeksi. Kainastonjokeen yhtyy Kauhajoen Kokonkylässä myös Päntäneenjoki. Kainastonjokeen laskee myös muun muassa Ohmeroluoma.[26][27]

Kauhajärven lisäksi kunnan muita järviä ovat Hiukkajärvi, Harrinjärvi, Aikalanjärvi eli Uuronjärvi, Koihnanjärvi ja Säärenjärvi sekä Ikkeläjärvi, joka laskee vetensä Ikkelänjokea pitkin Kauhajokeen. Karvianjoen vesistöön laskevista järvistä Kauhajoella sijaitsevat Ylimysjärvi, Nummijärvi ja Säkkijärvi.[26]

Kauhajoen ja Isojoen rajalla sijaitsee Länsi-Suomen korkeimpiin kohtiin lukeutuva Lauhanvuori, joka kohoaa 231 metriä merenpinnan yläpuolelle. Lauhanvuoren korkein kohta tosin jää Isojoen puolelle muutaman kymmenen metrin päähän Kauhajoen rajasta.[26]

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Näkymä Hyypässä sijaitsevaan Hyypänjokilaaksoon.

Viralliset kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kauhajoen viralliset kylät ja niiden rajat ovat vuonna 1830 suoritetun maakirjojen tarkistuksen jäljiltä Aronkylä, Harjankylä, Hyyppä (Hyypänkylä), Kauhajoki (Kauhajoenkylä), Nummijärvi (Nummijärvenkylä) ja Päntäne (Päntäneenkylä). Myöhemmin kylien rajat ovat muuttuneet pienesti.[28]

Muita kyliä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Filppula, Hangaskylä, Ikkeläjärvi, Järvikylä, Kainasto, Kalkunmäki, Kauhajärvi, Keturinkylä, Kokonkylä, Korpikylä, Koskenkylä, Kuutinkylä, Käyränkylä, Luomankylä, Lustila, Muurahainen, Möykkykylä, Nirvankylä, Nummikoski, Pihkakylä, Piipari, Pukkila, Puskankylä, Ratikylä, Sahankylä, Savikylä, Turjankylä, Uuronkylä, Äijönkylä, Marttilankylä.

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kauhajoen väkiluvun kehitys vuodesta 1620 vuoteen 2009:[29][30][31]
Vuosi Väkiluku
1620 210
1636 215
1641 220
1653 240
1664 260
1676 310
1691 400
1696 460
1698 380
1713 500
1721 450
1732 530
1740 630
1749 676
1760 850
1770 1 050
1780 1 250
1784 1 315
1790 1 500
1800 1 900
1805 2 162
1810 1 800
1820 2 465
1830 3 355
1840 3 805
1850 5 030
1860 5 768
1870 5 823
1880 7 789
1890 9 985
1900 11 406
1910 13 104
1920 14 826
1950 19 027
1960 16 711
1976 14 444
1981 14 956
1990 15 569
2000 14 834
2008 14 379
2010 14 269

Kauhajoen väkiluku oli 30. huhtikuuta 2014 14 026 asukasta.[2] Väkiluvultaan Kauhajoki on Suomen 81. suurin kunta.[2] Väestötiheys oli 10,8 asukasta/km².[2]

Väestöstä suomenkielisiä oli vuonna 2008 98,7 %, ruotsinkielisiä 0,2 % ja muita kieliä puhuvia loput 1,1 %.[3] Ulkomaalaisia väestöstä oli vuonna 2008 157.[2]

Väkiluvun ja ikärakenteen kehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ennen 1800-lukua Kauhajoen tarkkaa väkilukua on mahdotonta selvittää. Tiedot 1600-luvulta ovatkin henkikirjojen ja talolukujen perusteella arvioituja. Syntyneiden ja kuolleiden luetteloita on voitu alkaa käyttää 1690-luvun tiedoista alkaen apuna, mutta nekin ovat puutteellisia.[32] Vasta vuonna 1749 suoritettiin ensimmäinen luotettava väestönlaskenta, jossa tosin Kauhajoki oli yhdessä nipussa Jalasjärven ja Kurikan kanssa. Samoin oli vielä monissa myöhemmissäkin väkilukutaulukoissa. Kauhajoki sai omat väkilukutaulukot vuonna 1810. Kauhajoen väkiluku on kuitenkin voitu jo vuoden 1749 väkilukutaulukoista lähtien voitu selvittää luotettavasti laskemalla väestö taloittain.[29]

Kauhajoen väkiluku alkoi kasvaa uudisasutuksen seurauksena voimakkaasti 1670- ja 1680-luvuilla. Suuret kuolonvuodet vuosina 1696–1698 verottivat Kauhajoen väestöä. Esimerkiksi vuonna 1697 Kauhajoella kuoli 96 ihmistä ja syntyi vastaavasti 19. Pahimman nälän ollessa voitettu vuonna 1698 väkiluvun vähennys oli enää ainoastaan kuusi henkeä. Noihin aikoihin Kauhajoki sai myös uusia asukkaita Hämeestä. Väkiluku kasvoi suuren Pohjan sodan (1700–1721[33]) alkuvuosista isoonvihaan (1713–1721[34]) saakka. Ennen isoavihaa väkiluku oli noin 500. Venäläisten saavuttua isonvihan aikana Pohjanmaalle, katkesi väestönkasvu. Tuona aikana kuolleita oli suunnilleen 30 syntyneitä enemmän. Lisäksi Venäjälle vietiin 18 kauhajokista. Isonvihan päätyttyä väkiluku oli noin 450.[29]

Isonvihan loputtua Kauhajoelle muutti väestöä, sillä paikkakunnalle oli jäänyt asumattomia taloja. Samaten syntyvyys oli suurta koko 1700-luvun ajan. Esimerkiksi 1730-luvulla, jolloin Kauhajoen väkiluku oli noin 600, syntyi yli 300 lasta. Jopa 1740-luvulla, jolloin kuolleisuus oli suurta kulkutautien vuoksi, kasvoi Kauhajoen väkiluku hieman.[29] Kulkutautiepidemiat vaivasit Kauhajokea 1740-luvun lisäksi vuosina 1756 ja 1785 sekä 1794, jolloin vatsankutkelma-nimisen vatsataudin vuoksi Kauhajoen kuolleisuus oli kaksinkertainen, kun verrataan lähivuosiin. Vuosina 1808–1809 käydyn Suomen sodan seurauksena Kauhajoki kärsi muuttotappiota. Jälleen myös kulkutaudit verottivat ihmisiä. Väkiluku ylitti kuitenkin 1800-luvun alkupuolella 2 000 asukkaan rajan.[35]

Kauhajoen tori.
Kauhajoen ikärakenteen kehitys vuodesta 2005 vuoteen 2008:[31]
Vuosi 0–14 v. 15–64 v. Yli 64 v. Yhteensä
2005 2 533 9 418 2 514 14 465
2006 2 461 9 401 2 595 14 457
2007 2 408 9 425 2 595 14 428
2008 2 355 9 376 2 648 14 379

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Kauhajoen väestönkehitys 1980–2010
Vuosi Asukkaita
1980
  
14 946
1985
  
15 577
1990
  
15 643
1995
  
15 420
2000
  
14 831
2005
  
14 465
2010
  
14 269
Lähde: Tilastokeskus.[36]

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suolampia Kauhanevan–Pohjankankaan kansallispuistossa kevätaikaan.
Suupohjan rata Kauhajoen Aronkylässä.

Tapahtumat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keväällä 2008 järjestettiin paikkakunnalla ensimmäinen kulttuuriviikko nimeltään Kauhajoen Kriuhnaasut.[37] Ensimmäisellä kulttuuriviikolla tapahtumia järjestettiin 75, ja ne keräsivät yhteensä 4 880 vierailijaa.[37] Kauhajoen Kriuhnaasut saivat jatkoa vuonna 2009.[38] Viikkoa ennen juhannusta Kauhajoella järjestetään Kauhajoki-Cup-niminen nuorten jalkapalloturnaus, johon osallistuu vuosittain noin sata joukkuetta, osa Suomen ulkopuoleltakin.[39]

Kauhajoen Nummijärven rannalla on järjestetty joka juhannus vuodesta 1987 lähtien Nummirock-niminen musiikkifestivaali. Nykyisin Nummirock on keskittynyt raskaaseen rockmusiikkiin. Festivaaleilla ovat esiintyneet esimerkiksi Iron Maiden, Motörhead, Pantera, Ramones, Scorpions ja Slayer.[40] Elokuisin Kauhajoen keskustassa[41] järjestetään Bluesrupiama-niminen bluesiin, rhythm and bluesiin, souliin, funkiin ja jazziin keskittynyt musiikkifestivaali.[42][43] Festivaaleilla ovat esiintyneet esimerkiksi Erja Lyytinen ja Matti Oiling.[43][44]

Syksyisin Hämes-Havusen pihapiirissä on vuodesta 1991 lähtien järjestetty Ruokamessut.[45] Ruokamessujen aikaan Kauhajoen pääkatu Topeekalla järjestetään Syöminkien yö -niminen tapahtuma.[46][47] Ruokamessujen kanssa samaan aikaan on vuodesta 1997 lähtien Kauhajoella järjestetty Messu-Cup-jalkapalloturnaus.[48]

Muita tapahtumia ovat kevät- ja kesämarkkinat sekä SambaCross & Carnivals -tapahtuma, johon kuuluu moottoriurheilu- ja sambatapahtumia.[49][50]

Nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kantatie 67 Kauhajoen Äijönkylässä koilliseen päin nähtynä.

Seinäjoelta Kaskisiin kulkeva kantatie 67 kulkee Kauhajoella Aronkylään saakka koillinen–lounassuunnassa ja Aronkylästä kohti Kaskista itä–länsisuunnassa.[52][53] Aronkylästä alkaa pohjois–eteläsuuntainen kantatie 44, joka kulkee Sastamalan Kiikkaan.[52][54]

Kauhajoelta on matkaa Kurikkaan 28 kilometriä, Teuvalle 31 km, Jalasjärvelle 38 km, Isojoelle 40 km, Seinäjoelle 58 km, Kaskisiin 61 km, Kankaanpäähän 75 km, Vaasaan 97 km, Tampereelle 170 km ja Helsinkiin 334 km.[55]

Kauhajoen Lamminmaassa, Kurikan ja Jalasjärven rajojen läheisyydessä sijaitsee Kauhajoen lentokenttä.[56] Lentokenttä on avattu yleiseen käyttöön vuonna 1973,[56] ja nykyisin kenttää käyttävät Suupohjan Lentokerho ry, Etelä-Pohjanmaan Liitäjät ry ja Air Pilot ry.[57]

Seinäjoelta Kauhajoen kautta Kaskisiin kulkee Suupohjan rata,[58] jolla nykyisin on enää tavarakuljetuksia.[59] Henkilöliikenne radalla loppui jo vuonna 1968[58] ja Kauhajoen rautatieasema suljettiin vuonna 1999.[60] Nykyisin Kauhajoen rautatieasema on yksityisomistuksessa ja muutettu asuinkäyttöön.[61]

Koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kainaston koulu.

Kauhajoella toimivista peruskouluista Filppulan koulu, Lustilan koulu, Päntäneen koulu, Yrjänäisen koulu ja Äijön koulu antavat opetusta luokille 1–4. Aron koulu, Hyypän koulu, Kainaston koulu, Kokon koulu, Luomankylän koulu, Nummijärven koulu, Pukkilan koulu, Sahankylän koulu ja Sanssin koulu antavat opetusta puolestaan luokille 1–6. Kauhajoen yhteiskoulu antaa opetusta luokille 7–9 ja Aninkoulu puolestaan luokille 1–9.[62] Nykyisellään Nummijärven[63], Sanssin, Lustilan[64] ja Yrjänäisen[65] koulut on lakkautettu ja noiden koulujen oppilaat siirretty vuonna 2010 valmistuneeseen Kauhajoen koulukeskukseen, jossa opiskelee noin 460 alakoululaista.[66] Koulukeskus sijaitsee Kauhajoen lukion, ammattioppilaitoksen ja yläasteen välittömässä läheisyydessä. Myös Sahankylän koulu on päätetty lakkauttaa syksystä 2014 alkaen. Yhtenä vaihtoehtona pohdittiin Lustilan koulun avaamista uudelleen ja oppilaiden siirtämistä uudelleen avattavan rakennuksen tiloihin, mutta tuo ehdotus ei saanut riittävää kannatusta vaan Sahankylästä oppilaat kuljetetaan myös koulukeskukseen.[67]

Koulutuskeskus Sedun Kauhajoen toimipisteessä (entinen Seinäjoen koulutuskeskus Sedu, Kauhajoen palvelualojen oppilaitos) on mahdollista suorittaa sosiaali- ja terveysalan sekä catering-alan perustutkinto.[68] Suupohjan ammatti-instituutissa puolestaan on mahdollista opiskella merkonomiksi, datanomiksi, media-assistentiksi, sähköasentajaksi, levyseppähitsaajaksi, puusepäksi, talonrakentajaksi, parturi-kampaajaksi, koneenasentajaksi, ajoneuvoasentajaksi, automaatioasentajaksi, suurtalouskokiksi, ravintolakokiksi ja maaseutuyrittäjäksi.[69] Myös kaksois- tai kolmoistutkinto on mahdollista suorittaa.[69] Lisäksi ammatti-instituutti järjestää aikuis- ja oppisopimuskoulutusta.[69] Suupohjan ammatti-instituutin toimipaikkoja ovat ammattioppilaitos, kauppaoppilaitos ja maatalousoppilaitos.[70]

Kauhajoella toimii myös lukio,[71] yksi Suomen kaikkiaan 90:stä kansanopistosta eli Kauhajoen evankelinen opisto[72] sekä Kauhajoen kansalaisopisto.[73]

Tunnettuja Kauhajoella syntyneitä, kuolleita tai vaikuttaneita henkilöitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kleemola, Jussi; Marttila, Simo; Taimi, Heikki: Kauhajoen vesien kirja. Kauhajoki: Lions Club Kauhajoki ry, 1991. ISBN 952-90-3345-1.
  • Kleemola, Jussi et al.: Kauhajoen luonnonkirja. Kauhajoki: Lions Club Kauhajoki ry, 1983. ISBN 951-99458-8-1.
  • Ruismäki, Liisa: Kauhajoen historia: esihistoriasta vuoteen 1918. Jyväskylä: Kauhajoen kunta ja seurakunta, 1987. ISBN 951-99888-2-3.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2014 1.1.2014. Maanmittauslaitos. Viitattu 15.3.2014.
  2. a b c d e Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 30.4.2014. Väestörekisterikeskus. Viitattu 6.6.2014.
  3. a b c Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2012, laaja alueluokitusryhmittely 31.12.2012. Tilastokeskus. Viitattu 27.5.2013.
  4. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013 27.11.2012. Verohallinto. Viitattu 13.3.2013.
  5. Yle: Kunnallisvaalit 2012 tulospalvelu Yleisradio. Viitattu 29.4.2008.
  6. a b Porkkala, Matti; Marttila, V.J.: Kauhajoki, s. 3. Kauhajoki-Seura ry, 1963.
  7. a b c Ruismäki 1987, s. 39–40
  8. a b c d e Peltoniemi, Aarne; Arola, Eero; Heinonen, Juhani; Havunen, Tuomo; Jaakola, Keijo; Kallio-Könnö, Severi; Niinimäki Irja; Yli-Kyyny, Orvo: Kauhajoki, s. 4. Kauhajoki-Seura ry, 1986. ISBN 951-99774-8-1.
  9. Ruismäki 1987, s. 254–255
  10. a b Svenström, Jukka: Murhayö Kauhajoella viimein suomeksi. Ilkka, 25.6.2008. Seinäjoki: Ilkka-Yhtymä Oyj. Artikkelin verkkoversio Viitattu 21.1.2009.
  11. Malmberg, Ilkka: Kansa kierrätti vanhoja kauhuja. Helsingin Sanomat, 9.11.2008. Artikkelin verkkoversio Viitattu 21.1.2009.
  12. Ruismäki, Liisa: Karttoja Kauhajoen taisteluista 1808. Kauhajoen Joulu 2008, 2008, 51. vsk, s. 6–9. Kauhajoki: Kauhajoki-Seura ry. ISSN 1458-4239.
  13. Ruismäki, Liisa: Kirkon ja pappilan hävitys 1808. Kauhajoen Joulu 2007, 2007, 50. vsk, s. 8–9. Kauhajoki: Kauhajoki-Seura ry. ISSN 1458-4239.
  14. Sahankylästä löytyy ihmeitä. Kauhajoen Kunnallislehti, 28.6.2001. Kauhajoki: Kauhajoen Kunnallislehti Oy. Artikkelin verkkoversio Viitattu 30.12.2008.
  15. a b c d e f g h i j k l m n Ruismäki, Liisa: Kauhajoen historiaa Kauhajoen kotiseutumuseo. Viitattu 12.9.2009.
  16. Historiaa Pukkilan koulu. Viitattu 12.9.2009.
  17. Eduskunnan viettää muistojuhlaa Kauhajoella 2.–3.12.2006 2.12.2006. Eduskunta. Viitattu 13.9.2009.
  18. Karhut Suomen kuntavaakunoissa nalle.fi. Viitattu 12.9.2009.
  19. Kirkot Kauhajoella Kauhajoen seurakunta. Viitattu 13.9.2009.
  20. a b Kauhajoen kaupungintalo 1983 Arkkitehtitoimisto Sipinen Oy. Viitattu 13.9.2009.
  21. Sights and exhibitions Kauhajoen kaupunki. Viitattu 13.9.2009. (englanniksi)
  22. Harjan koulu sai muistolaatan. Kauhajoen Kunnallislehti, 12.11.2001. Kauhajoki: Kauhajoen Kunnallislehti Oy. Artikkelin verkkoversio Viitattu 13.9.2009.
  23. Koulujen ovet Harjassa ja Ikkeläjärvellä säppiin. Kauhajoen Kunnallislehti, 30.10.1998. Kauhajoki: Kauhajoen Kunnallislehti Oy. Artikkelin verkkoversio Viitattu 13.9.2009.
  24. Vuodesta 2001 Kauhajoen kaupunkivuosi. Kauhajoen Kunnallislehti, 4.1.2002. Kauhajoki: Kauhajoen Kunnallislehti Oy. Artikkelin verkkoversio Viitattu 13.9.2009.
  25. 11 kuoli Kauhajoen kouluammuskelussa. Helsingin Sanomat, . Helsingin Sanomat. Artikkelin verkkoversio Viitattu 13.9.2009.
  26. a b c Ruismäki 1987, s. 41–42
  27. Etelä-Pohjanmaan vedet nyt ja tulevaisuudessa (PDF) 26.3.2007. Valtion ympäristöhallinto. Viitattu 16.9.2009.
  28. Ruismäki 1987, s. 423–425
  29. a b c d Ruismäki 1987, s. 135–137
  30. Ruismäki 1987, s. 438
  31. a b Väestö Kauhajoen kaupunki. Viitattu 15.9.2009.
  32. Ruismäki 1987, s. 134
  33. Suuri Pohjan sota ja isoviha Museovirasto. Viitattu 12.9.2009.
  34. Pohjan sota ja Isoviha Saarijärven kaupunki. Viitattu 12.9.2009.
  35. Ruismäki 1987, s. 138–139
  36. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
  37. a b Kauhajoen Kriuhnaasut – kulttuuriviikko Kauhajoen kaupunki. Viitattu 14.9.2009.
  38. Kriuhnaasut kehitteillä kevääksi. Kauhajoen Kunnallislehti, 4.2.2009. Kauhajoki: Kauhajoen Kunnallislehti Oy. Artikkelin verkkoversio Viitattu 13.9.2009.
  39. Turnaus-info Kauhajoen Karhu. Viitattu 13.9.2009.
  40. Historia Nummirock. Viitattu 13.9.2009.
  41. Etusivu Jazz & Blues Club Kauhajoki ry. Viitattu 13.9.2009.
  42. Bluesrupiamassa musataitureita. Kauhajoen Kunnallislehti, 30.7.2008. Kauhajoki: Kauhajoen Kunnallislehti Oy. Artikkelin verkkoversio Viitattu 13.9.2009.
  43. a b Bluesrupiama – kuudes kerta juurihoitoa!. Kauhajoen Kunnallislehti, 7.6.2006. Kauhajoki: Kauhajoen Kunnallislehti Oy. Artikkelin verkkoversio Viitattu 13.9.2009.
  44. Matti Oilingilta Kauhajoelle arvosanaksi 10+. Kauhajoen Kunnallislehti, 19.8.2009. Kauhajoki: Kauhajoen Kunnallislehti Oy. Artikkelin verkkoversio Viitattu 13.9.2009.
  45. Ruokamessut kerää ja murtaa ruuanlaiton myyttejä. Kauhajoen Kunnallislehti, 24.6.2009. Kauhajoki: Kauhajoen Kunnallislehti Oy. Artikkelin verkkoversio Viitattu 13.9.2009.
  46. Syömingeissä musiikkia, tanssia, syötävää. Kauhajoen Kunnallislehti, 31.8.2005. Kauhajoki: Kauhajoen Kunnallislehti Oy. Artikkelin verkkoversio Viitattu 13.9.2009.
  47. Ruokamessuilla testataan myyttejä. Kauhajoen Kunnallislehti, 2.9.2009. Kauhajoki: Kauhajoen Kunnallislehti Oy. Artikkelin verkkoversio Viitattu 13.9.2009.
  48. Historia Kauhajoen Karhu. Viitattu 13.9.2009.
  49. Jari Sillanpää ja Sami Pitkämö sambakarnevaaleille. Kauhajoen Kunnallislehti, 15.7.2009. Kauhajoki: Kauhajoen Kunnallislehti Oy. Artikkelin verkkoversio Viitattu 13.9.2009.
  50. Sambakulkueessa 60 tanssijaa. Kauhajoen Kunnallislehti, 16.7.2008. Kauhajoki: Kauhajoen Kunnallislehti Oy. Artikkelin verkkoversio Viitattu 13.9.2009.
  51. Ymparisto.fi Viitattu 4.7.2011
  52. a b Autoilijan tiekartta 2007 1:800 000. Helsinki: AffectoGenimap Finland Oy, 2006. ISBN 978-951-593-047-7. Vuoden 2005 painoksen verkkoversio (julkaisija Tiehallinto) (viitattu 14.9.2009)
  53. Grönroos, Matti: Kantatie 67 Kaskinen-Seinäjoki, 109 km Grönroos, Matti. Viitattu 14.9.2009.
  54. Grönroos, Matti: Kantatie 44 Kiikka(Sastamala)-Kauhajoki, 150 km Grönroos, Matti. Viitattu 14.9.2009.
  55. Paikkakuntien välimatkoja Suomessa Tiehallinto. Viitattu 14.9.2009.
  56. a b Hietaranta, Olavi: EFKJ.... Ilmailu, 1977, nro 2. Artikkelin verkkoversio (PDF) Viitattu 14.9.2009.
  57. Kauhajoen lentokenttä EFKJ Kauhajoen kaupunki. Viitattu 14.9.2009.
  58. a b Kanerva, Kristiina: Rautatie – Pohjanmaan rata ja Suupohjan rata Kauhajoen kotiseutumuseo. Viitattu 14.9.2009.
  59. Radan kunnostus aikaisintaan 2011. Kauhajoen Kunnallislehti, 12.6.2009. Kauhajoki: Kauhajoen Kunnallislehti Oy. Artikkelin verkkoversio Viitattu 14.9.2009.
  60. Kun rautahepo saapui Kauhajoelle. Kauhajoen Kunnallislehti, 26.7.2001. Kauhajoki: Kauhajoen Kunnallislehti Oy. Artikkelin verkkoversio Viitattu 14.9.2009.
  61. Rautatieasema muuttuu kodiksi. Kauhajoen Kunnallislehti, 25.7.2001. Artikkelin verkkoversio Viitattu 31.1.2014.
  62. Perusopetus Kauhajoen kaupunki. Viitattu 3.10.2009.
  63. Kauhajoen Nummijärven koulu kiinni jo ensi kesänä – Lasse Hautalan ääni ratkaisi! perusopetus.fi. Viitattu 14.10.2013.
  64. Lustilan koulu - ajankohtaista Kauhajoki. Viitattu 14.10.2013.
  65. Yrjänäisen koulun oppilaat suuntaavat innolla kohti uutta seikkailua Kauhajoki-lehti. Viitattu 14.10.2013.
  66. Yleistä tietoa Koulukeskuksesta Kauhajoki. Viitattu 14.10.2013.
  67. Kauhajoki äänesti tiukasti kouluratkaisusta Ilkka. Viitattu 31.1.2014.
  68. Koulutuskeskus Sedu, Kauhajoki Koulutuskeskus Sedu. Viitattu 3.10.2009.
  69. a b c Opiskelu ja koulutustarjonta Suupohjan koulutuskuntayhtymä. Viitattu 3.10.2009.
  70. Sydbottens yrkesinstitut Suupohjan koulutuskuntayhtymä. Viitattu 3.10.2009. (ruotsiksi)
  71. Yhteystiedot Kauhajoen lukio. Viitattu 3.10.2009.
  72. Opistosta Kauhajoen evankelinen opisto. Viitattu 3.10.2009.
  73. Kauhajoen kansalaisopisto Kauhajoen kaupunki. Viitattu 3.10.2009.
  74. Risto Ahonen Eduskunta. Viitattu 13.9.2009.
  75. Koripallon hyväksi – taantumaa torjutaan!. Kauhajoen Kunnallislehti, 11.2.2009. Kauhajoki: Kauhajoen Kunnallislehti Oy. Artikkelin verkkoversio Viitattu 12.9.2009.
  76. Painin Euroopan mestari Jani Haapamäki. Helsingin Sanomat, 4.4.2009. Helsingin Sanomat. Artikkelin verkkoversio Viitattu 12.9.2009.
  77. a b c d e Athletes Born in Kauhajoki, Länsi-Suomen, Finland Sports Reference LLC. Viitattu 12.9.2009. (englanniksi)
  78. Lasse Hautala Eduskunta. Viitattu 12.9.2009.
  79. Lenkkeri, Miia: Mitä kuuluu eteläpohjalaiseen kylään?. Itua, 2008, nro 1, s. 3. Pro Agria Etelä-Pohjanmaa. Artikkelin verkkoversio (pdf) Viitattu 25.10.2012.
  80. Biografia Irina. Viitattu 12.9.2009.
  81. Pukkilan Jaska – pukkilankyläänen häjy Pukkilan Kyläyhdistys ry. Viitattu 13.9.2009.
  82. Hannu Kiukkonen, Itä-Länsi Pelaajakortti 2013 Pesäpalloliitto.
  83. a b Liikunta ja Vapaa -lehden kesänumero 2009. Kauhajoen Liikunta & Vapaa. Viitattu 12.9.2009.
  84. Kotisivu Tmi Ramoniac. Viitattu 15.3.2012.
  85. Musiikin moniottelija on kuollut. Ilkka, 5.1.2009. Seinäjoki: Sanomalehti Ilkka Oy. Artikkelin verkkoversio Viitattu 13.9.2009.
  86. Pekka Lähdetniemi FIBA Europe. Viitattu 13.9.2009. (englanniksi)
  87. Elävä arkisto / Urheilu / Kesäolympialaiset / Moskovan olympialaiset 1980 / Maaninka nosti Suomen mitalikantaa Yleisradio Oy. Viitattu 12.9.2009.
  88. Määritä osoite! Seinäjoki. Viitattu 4.2.2014.
  89. Jorma Panula mtv3.fi. Viitattu 12.9.2009.
  90. Samin Bio samipitkamo.com. Viitattu 12.9.2009.
  91. Honkanen, Pasi: Jukka Rautakorpi HPK:n valmentajaksi ensi kaudella. Helsingin Sanomat, 28.1.2008. Helsingin Sanomat. Artikkelin verkkoversio Viitattu 13.9.2009.
  92. Ruismäki, Liisa Orvokki Kauhajoen Museoyhdistys ry. Viitattu 13.9.2009.
  93. Juho Sillanpää Eduskunta. Viitattu 12.9.2009.
  94. Agnes Sjöberg – Suomen ja Euroopan ensimmäinen naiseläinlääkäri, Tiedenaisia-sivusto, akka-info, Suomalaista naistutkimusta verkossa, Helsingin yliopisto. Viitattu 12.7.2014.
  95. Viljo Suokas Eduskunta. Viitattu 12.9.2009.
  96. Sari Viitasalo Viitattu 19.6.2011.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kauhajoki.