Ilmajoki
Wikipedia
| Ilmajoki Ilmola |
|
|---|---|
| vaakuna | sijainti |
| www.ilmajoki.fi | |
| Sijainti | |
| Lääni | Länsi-Suomen lääni |
| Maakunta | Etelä-Pohjanmaan maakunta |
| Seutukunta | Seinäjoen seutukunta |
| Perustettu | 1865 |
| Pinta-ala | 579,79 km2 203. suurin 1.1.2008 [1] |
| – maa | 576,90 km2 |
| – sisävesi | 2,89 km2 |
| Väkiluku | 11 657 89. suurin 30.4.2008 [2] |
| – väestötiheys | 20,21 as/km2 (30.4.2008) |
| Kunnallisvero | 19,00 % (2008) [3] |
| Kunnanjohtaja | Seppo Pirttikoski |
| Kunnanvaltuusto | 35 paikkaa |
| KESK KOK SDP PS KD |
17 8 6 3 1 |
Ilmajoki (ruots. Ilmola) on vuonna 1865 perustettu Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Pohjanmaan maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä. Kunnassa asuu 11 649 ihmistä ja sen pinta-ala on 579,79 km², josta 2,89 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 20,2 asukasta/km².
Ilmajoen naapurikunnat ovat Isokyrö, Jalasjärvi, Jurva, Kurikka, Laihia, Seinäjoki ja Ylistaro.
Ilmajoki on tunnettu kulttuuristaan ja urheilustaan. Ilmajoella vuosittain järjestettävät Ilmajoen musiikkijuhlat keräävät paikkakunnalle tuhansia oopperavieraita. Ilmajoella toimii myös useita kuoroja.
Urheilun saralla Ilmajoki on kasvattanut useita menestyneitä painijoita kuten Arvo Haaviston ja Marko Yli-Hannukselan. Myös keihäänheittäjä Tero Pitkämäen kotikunta on Ilmajoki. Tämän lisäksi Ilmajoella on miesten superpesisjoukkue Koskenkorvan Urheilijat (KoU), joka pelaa kotiottelunsa Koskenkorvalla sijaitsevalla pesäpallostadionilla. Naisten pesäpalloa Ilmajoella puolestaan edustaa Ilmajoen Kisailijat (IK), jonka edustusjoukkueet pelaavat ottelunsa keskustan tuntumassa sijaitsevalla Keskuskentällä. Vaikka Ilmajoki yhdistetäänkin pesäpalloon ja painiin, niiden harrastajamäärä ei yhteenlaskettunakaan yllä jalkapallon tasolle.[4] Talvella pelattavista lajeista salibandy on noussut Ilmajoella ykköslajiksi. ISB-Ilmajoki toimii ilmajokelaisten omana seurana, joka on perustettu vuonna 2000.lähde?
Ilmajoen halki virtaa Etelä-Pohjanmaan suurin joki Kyrönjoki.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Kylät
- Ahonkylä, Huissi, Jouppila, Kiikerinkylä, Kirkonkylä, Koskenkorva, Könni, Luoma, Munakka, Nopankylä, Palo, Peltoniemi, Peräkylä, Peurala, Pojanluoma, Rengonkylä, Röyskölä, Seittunkylä, Tuomikylä, Ujaistenkylä, Varpahaiskylä
[muokkaa] Historia
Ilmajoen kappeliseurakunta, josta Ilmajoen kunta on saanut alkunsa, perustettiin vuonna 1516. Ilmajoen emäpitäjästä ovat ajan kuluessa irtautuneet Alavus, Jalasjärvi, Kauhajoki, Kurikka, Peräseinäjoki ja Seinäjoki. 1500-luvun lopulla käydyn nuijasodan talonpoikien johtaja Jaakko Ilkka oli Ilmajoelta.
Ilmajoella on myös useita aitoja puolitoista- ja kaksifooninkisia (-kerroksisia) pohjalaistaloja. Myös Ilmajoella valmistetut könninkellot kertovat Ilmajoen pitkäikäisestä rakennus- ja suunnitteluperinteestä.
[muokkaa] Kunnanvaltuusto
Ilmajoen kunnanvaltuustossa on 35 paikkaa. Vuoden 2004 kunnallisvaaleissa yhteensä 8 773 äänioikeutetusta 69,6 prosenttia äänesti. Äänestysprosentti kasvoi edellisistä vaaleista 2,3 prosenttiyksikköä. [5] Ilmajoen kunnanvaltuuston nykyisenä puheenjohtajana toimii Keskustan Paula Sihto ja kunnanhallituksen puheenjohtajana Keskustan Veli Haavisto.[6]
| Puolue | Äänimäärä | Prosenttimäärä | Paikkamäärä | Muutos |
| Suomen Keskusta | 3 109 | 49,2 | 17 | -1 |
| Kansallinen Kokoomus | 1 360 | 22,4 | 8 | +1 |
| Suomen Sosialidemokraattinen Puolue | 1 083 | 17,8 | 6 | 0 |
| Perussuomalaiset | 518 | 8,5 | 3 | +1 |
| Kristillisdemokraatit | 124 | 2,0 | 1 | 0 |
[muokkaa] Nähtävyyksiä
- Ilkan kenttä ja siellä sijaitsevat Ilkan patsas vuodelta 1924 sekä Raivaajapatsas
- Jaakko Ilkan kotitalon muistomerkki Koskenkorvalla
- Yli-Lauroselan talomuseo, malliesimerkki rakennustaiteellisesta vanhasta pohjalaistalosta
- Ilmajoen museo
- Alajoen kauniit peripohjalaiset lato- ja jokimaisemat
- Tuoresluoman lehdot, Länsi-Suomen ympäristökeskuksen mukaan suojeltava lehto
- Tuoresluoma, Loukasmäen lähde, Hassulannevan lähde ja Kilsukylän lähde, Länsi-Suomen ympäristökeskuksen mukaan arvokkaita pienvesiä.
[muokkaa] Yritystoiminta
Yritystoiminnalla on pitkät perinteet Ilmajoella. Ilmajoella on lähes 1 000 yritystä, joista suurimpana Altian Koskenkorvan tehdas, jossa valmistetaan etanoliraaka-ainetta tunnettuun Koskenkorvan viinaan. Ilmajoki on myös voimakas maatalouspitäjä.
[muokkaa] Liikenne
Ilmajoen halki kulkevat valtatiet 3, 19 ja 18 sekä kantatie 67. Ilmajoen Rengonkylässä on myös lentoasema, josta kulkee säännöllinen reittiliikenne Helsinkiin. Lisäksi kunnan lävitse kulkee Suupohjan ratana tunnettu rataosa Seinäjoki–Kaskinen.
Ilmajoelta on noin 360 kilometriä Helsinkiin, noin 70 kilometriä Vaasaan ja noin 15 kilometriä Seinäjoelle.
[muokkaa] Koulutus
Ilmajoella on paikkakunnan kokoon nähden melko laajat koulutusmahdollisuudet. Peruskoulujen ja lukion lisäksi Ilmajoelta löytyy Taidon ja kulttuurin oppilaitos, TaiKu sekä Etelä-Pohjanmaan opisto, jossa voi suorittaa esimerkiksi avoimen yliopiston tutkintoja, käydä lukion aineiden kertaus- ja abipreppauskursseja tai valmistautua eri yliopistojen pääsykokeisiin. Ilmajoella sijaitsee myös Ilmajoen maatalousoppilaitos, joka on osa Seinäjoen ammattikorkeakoulua.
[muokkaa] Tunnettuja Ilmajoella syntyneitä, kuolleita tai vaikuttaneita henkilöitä
[muokkaa] Muita tunnettuja ilmajokelaisia yhtyeitä, yhdistyksiä tai ryhmiä
- Könnin mestarit
- Ahonkylän flikat
- MC Mallets, moottoripyöräkerho perustettiin vuonna 2001. Kerho järjestää muun muassa yhteisajeluita.
- Jack Meatbeat & the Underground Society
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2008 1.1.2008. Maanmittauslaitos. Viitattu 30.3.2008.
- ↑ Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot suuruusjärjestyksessä 7.5.2008. Väestörekisterikeskus. Viitattu 7.5.2008.
- ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2008 10.12.2007. Verohallitus. Viitattu 5.4.2008.
- ↑ Heikkinen, Petri: "Jalkapallo valtasi perinnemaiseman". Pohjalainen, 19. joulukuuta 2006
- ↑ HS:n kunnallisvaalien tulospalvelu
- ↑ Ilmajoen kunnan luottamushenkilöorganisaatio

