Tero Pitkämäki

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Mitalit
Tero Pitkämäki Osakan MM-kisoissa 2007 voittonsa jälkeen.
Tero Pitkämäki Osakan MM-kisoissa 2007 voittonsa jälkeen.
Maa: Suomen lippu Suomi
Miesten yleisurheilu
Olympiarenkaat Olympialaiset
Pronssia Pronssia Peking 2008 keihäänheitto
MM-kilpailut
Kultaa Kultaa Osaka 2007 keihäänheitto
Hopeaa Hopeaa Moskova 2013 keihäänheitto
EM-kilpailut
Hopeaa Hopeaa Göteborg 2006 keihäänheitto
Pronssia Pronssia Barcelona 2010 keihäänheitto

Tero Kristian Pitkämäki (s. 19. joulukuuta 1982 Ilmajoki) on suomalainen keihäänheittäjä. Hän on olympiapronssimitalisti Pekingistä 2008, maailmanmestari Osakan MM-kilpailuista 2007, MM-hopeamitalisti Moskovan MM-kilpailuista 2013 sekä EM-hopeamitalisti Göteborgista 2006 ja EM-pronssimitalisti Barcelonasta 2010. Pitkämäen ennätys on 26. kesäkuuta 2005 Kuortaneella heitetty 91,53 metriä. Seinäjoen Seudun Urheilijat -seuraa edustavan Pitkämäen valmentajina toimivat Hannu Kangas ja Jan Železný.

Euroopan yleisurheiluliitto valitsi Pitkämäen vuoden eurooppalaiseksi miesyleisurheilijaksi 5. lokakuuta 2007. Hän on ensimmäinen tunnustuksen saanut suomalainen.[1][2] Lisäksi vuosina 2007 ja 2013 Pitkämäki valittiin Suomen vuoden urheilijaksi.[3]

Urheilu-ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäisen kerran Pitkämäki heitti keihästä kymmenvuotiaana. Ensimmäisissä yleisurheilukisoissaan Pitkämäki osallistui kaikkiin lajeihin ja keihäänheiton hän voitti, joten lajivalinta oli täten hänen mukaansa helppo. Tosissaan Pitkämäki alkoi kilpailla keihäänheitossa viitisen vuotta myöhemmin, kun hän päätti lopettaa siihen asti päälajina pitämänsä hiihdon. 15-vuotiaaksi saakka Tero Pitkämäen valmentajana toimi hänen isänsä Esko, minkä jälkeen valmennusvastuun otti Hannu Kangas.[4] Isä on kuitenkin jatkanut poikansa ravintovalmentajana[5]. Vuonna 2011 ilmoitettiin Jan Železnýn liittymisestä Pitkämäen valmennustiimiin.[6]

Ensimmäisen kerran Pitkämäki heitti keihästä yli 80 metriä Kalevan kisoissa 2003 saavuttaessaan hopeaa tuloksella 80,45. Kesällä 2004 80 metrin ylityksiä tuli useampia parhaan tuloksen ollessa Pihtiputaan keihäskarnevaaleilla heitetty 84,64. Pitkämäki voitti myös Suomen mestaruuden ja oli Ateenan olympialaisissa paras suomalainen yleisurheilija sijoittuessaan keihäänheiton finaalissa kahdeksanneksi.

Kausi 2005[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pitkämäki Helsingin Grand Prix'ssä heinäkuussa 2005. Hän voitti kilpailun yli 85-metrisellä heitolla.

Kesän 2005 tulostavoitteekseen 195-senttinen ja 92-kiloinen Pitkämäki oli asettanut tuloksen 87,50. Tuo tulos ylittyi reilusti jo kauden neljännessä kilpailussa 26. kesäkuuta Kuortaneen juhannuskisoissa, joissa Pitkämäki heitti maailman kärkituloksen, 91,53. Nykykeihään kaikkien aikojen tilastossa Pitkämäki oli yhdeksäs 90 metrin ylittäjä ja nousi tilastoissa kuudenneksi. Suomen tilastoissa hän nousi Aki Parviaisen (93,09) jälkeen toiseksi.

Kesän Kultainen liigan osakilpailuista Pitkämäki voitti neljä, oli kerran toinen ja kerran kolmas. 1. heinäkuuta 2005 kesän ensimmäisessä kultaisen liigan osakilpailussa Pariisissa Pitkämäki voitti keihäskilpailun (85,95) ollen näin ensimmäinen suomalaisvoittaja Kultaisen liigan historiassa. Hän voitti myös Zürichissä (88,71 m), Oslossa – heitettyään 90,54-metrisen heiton – sekä Berliinissä tuloksella 89,32. Roomassa tuloksena oli 2. sija 84,87 metrin tuloksella. Brysselin osakilpailussa sijoitus oli kolmas tuloksella 85,90.

Helsingin MM-kilpailuissa Tero Pitkämäki sijoittui neljänneksi tuloksella 81,27. Hän oli vaikeissa olosuhteissa käydyn kilpailun yksi suurimmista ennakkosuosikeista, mutta omaksi ja kotiyleisön pettymykseksi jäi mitalisijojen ulkopuolelle.

IAAF:n yleisurheilufinaalissa Monacossa Pitkämäki otti voiton 91,33 metriä kantaneella heitollaan, joka oli myös kisaennätys.

Kausi 2006[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kesän 2006 tulostavoitteeksi Pitkämäki asetti 95 metriä [7]. Kautensa hän avasi toukokuussa Seinäjoella heittäen siellä parhaallaan 88,41. Kesäkuun alussa Pitkämäki sijoittui kolmanneksi Kultaisen liigan avauskilpailussa Oslossa tuloksella 86,34. Kilpailukauttaan hän jatkoi Joensuussa, jossa hän heitti 89,52. Kauden neljännessä kilpailussaan, Kuortaneen juhannuskisoissa, Pitkämäki ylitti 90 metriä heitettyään 91,11. Pitkämäki voitti myös ensimmäisenä suomalaisena keihäänheittäjänä Euroopan cupin superliigassa lajinsa tuloksella 85,30. Näin ollen hänestä tuli kautta aikojen viides suomalainen miesurheilija, joka on pystynyt voittoon Euroopan cupin pääsarjassa. Kauden toisen Kultaisen liigan osakilpailun Pariisissa Pitkämäki voitti tuloksella 89,07. Kolmannessa osakilpailussa Pitkämäki heitti 88,19 ja sijoittui toiseksi.

Kalevan kisoissa Jyväskylässä Pitkämäki voitti Suomen mestaruuden tuloksella 88,17, joka oli samalla Kalevan kisojen ennätys ja Jyväskylän Harjun stadionin kenttäennätys [8]. Elokuussa hän saavutti Göteborgin EM-kisoissa ensimmäisen aikuisten arvokisamitalinsa sijoituttuaan hopealle tuloksella 86,44.

Kausi 2007[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Osakan MM-kisojen keihäänheiton kärkikolmikko

Kesän 2007 tavoitteeksi Pitkämäki asetti 10 parhaan kilpailutuloksen keskiarvoksi yli 90 metriä. Hän voitti Pariisin Kultaisen liigan osakilpailun kolmantena vuotena peräkkäin tuloksella 89,70.

Kultaisen liigan Rooman osakilpailussa 13. heinäkuuta Pitkämäki heitti kolmannella heittokierroksella pahasti ohi sektorista ja keihäs osui ranskalaista pituushyppääjää Salim Sdiriä kylkeen. Aluksi Sdirin kerrottiin selvinneen tapauksesta lievin vammoin, mutta tarkemmissa tutkimuksissa selvisi, että keihäs oli osunut muun muassa Sdirin oikeaan munuaiseen ja maksaan.[9] Pitkämäki päätti kertomansa mukaan jatkaa kilpailua onnettomuuden jälkeen, koska hänelle ilmoitettiin, ettei Sdiri ollut saanut vakavia vammoja. Ranskan television haastattelussa Sdiri arvosteli Pitkämäkeä Kultaisen liigan miljoonan dollarin voittopalkinnon ajattelemisesta turman uhrin hengen sijasta.[10]

Rooman kilpailun jälkeen Pitkämäki kilpaili Lapinlahdella 22. heinäkuuta, jossa hän heitti 91,23 ja viidennen kerran urallaan yli 90 metriä. Lappeenrannan Kalevan kisoissa Pitkämäki voitti neljännen Suomen mestaruutensa tuloksella 89,43, joka oli samalla uusi Kalevan kisojen ennätys ja Kimpisen kentän kenttäennätys[11]. Kalevan kisojen ennätystä Pitkämäki oli parantanut jo keihään karsinnassa heittäessään 88,67.

Osakan MM-kisoissa 2. syyskuuta 2007 Pitkämäki voitti keihäänheiton maailmanmestaruuden tuloksella 90,33 metriä. Ennen viimeistä suoritustaan hän oli jo ehtinyt varmistaa kultamitalin toisen kierroksen 89,16 metriä kantaneella heitollaan. Maailmanmestaruuden ansiosta hän sai 60 000 dollarin palkinnon, lisäksi Seinäjoen kaupunki palkitsi hänet 10 000 eurolla.

Kausi 2008[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaudella 2008 Pitkämäki voitti Kultaisen liigan osakilpailun Berliinissä tuloksella 85,20, Roomassa kauden parhaallaan 87,70 ja Brysselissä tuloksella 85,82. Lisäksi hän sijoittui toiseksi Zürichin ja kolmanneksi Oslon osakilpailuissa. Kalevan kisoissa hän sai hopeaa heitettyään 82,28.[12]

Pekingin olympialaisissa 2008 Pitkämäki saavutti pronssia tuloksella 86,16 metriä. Hän jäi kilpailun voittajasta Andreas Thorkildsenista hieman yli neljä metriä.[13] IAAF:n yleisurheilufinaalissa hän sijoittui kolmanneksi tuloksella 81,64.[12]

Kausi 2009[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pitkämäki voitti kesällä 2009 Kultaisen liigan osakilpailun Berliinissä tuloksella 86,53, Oslossa heitettyään 84,63 ja Brysselissä tuloksella 86,23. Lisäksi hän oli toinen Rooman ja Pariisin osakilpailuissa.[12] Euroopan joukkuemestaruuskilpailuissa hän voitti ykkösliigan kilpailun Bergenissä heitettyään 86,78.[14] Kauden parhaansa 87,79 hän heitti Lapinlahden eliittikisoissa heinäkuun lopulla. Kalevan kisoissa hän sai pronssia.[12]

Pitkämäki sairastui kuumeeseen ja korvakipuun juuri ennen Berliinin MM-kilpailujen karsintakilpailua. Hän sijoittui loppukilpailussa toipilaana viidenneksi tuloksella 81,90.[15] IAAF:n yleisurheilufinaalissa hän oli toinen tuloksella 84,09.[12]

Kausi 2010[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pitkämäki voitti kesällä 2010 Tukholmassa käydyn Timanttiliigan osakilpailun tuloksella 84,41.[16] Hän sijoittui Timanttiliigan kilpailuissa toiseksi Lausannessa, Pariisissa ja Brysselissä sekä kolmanneksi New Yorkissa ja Lontoossa.[12] Barcelonan EM-kilpailuissa hän saavutti pronssia viidennen kierroksen heitollaan 86,67.[17] Kalevan kisoissa Pitkämäki sijoittui ensimmäiseksi heitettyään toisella kierroksella tuloksen 85,19.[18]

Kausi 2011[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pitkämäki aloitti kauden sijoittumalla Dohan Timanttiliigan kilpailussa kolmanneksi. Hän voitti 15. toukokuuta Shanghain Timanttiliigan kilpailun kauden parhaallaan 85,33.[12] Juhannuksena käydyissä Kuortaneen eliittikisoissa hän jäi (karsintoja lukuun ottamatta) ensimmäisen kerran alle 80 metrin vuoden 2004 jälkeen[19]. Laboratoriokokeissa selvisi, että hän oli sairastanut mykoplasmaa[20]. Hän karsiutui loppukilpailusta Daegun MM-kilpailuissa.

Kausi 2012[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pitkämäkeä käytettiin näkyvästi Helsingin EM-kilpailuiden 2012 mainonnassa. Pari viikkoa ennen kisoja Suomen Urheiluliitto päätti kuitenkin vähentää merkittävästi tai lopettaa hänen käyttämisensä EM-mainonnan johtotähtenä. Kevään aikana Pitkämäki ei ollut kyennyt kertaakaan heittämään yli 80 metrin kilpailuheittoa ja oli epävarmaa, valittaisiinko häntä lainkaan mukaan Suomen EM-joukkueeseen.[21] Pihtiputaan Keihäskarnevaaleilla hän heitti 83,87 ylittäen 80 metrin rajan ensimmäistä kertaa yli vuoteen.[22] Tulos oikeutti kilpailun voittoon. Keihäskarnevaalien jälkeen SUL:n hallitus valitsi Pitkämäen mukaan Helsingin EM-kisoihin, joissa hän selviytyi karsinnoista loppukilpailuun tuloksella 80,66.[23][24] EM-finaalissa Pitkämäen paras heitto kantoi 74,89 metriä, ja hänen sijoituksensa oli 11.[25] Kuortaneen Eliittikisoissa 22. heinäkuuta Pitkämäki heitti kauden parhaansa 84,90 voittaen kilpailun.[26] Lontoon olympiakisoissa 2012 Pitkämäki sijoittui viidenneksi tuloksella 82,80. Tukholman timanttiliigassa elokuussa 2012 Pitkämäki voitti heitettyään 86,98, joka oli hänen paras tuloksensa kolmeen vuoteen. Hän voitti myös Zürichin timanttiliigan kilpailun. Ruotsi-ottelussa Pitkämäki voitti keihään tuloksella 86,86.

Kausi 2013[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toukokuussa 2013 Pitkämäki heitti Shanghaissa maailmantilaston kärkituloksen 87,60, jonka Vítězslav Veselý rikkoi heinäkuussa 87,68 metrin heitollaan.[27][28] Pitkämäen edellinen yli 87 metrin keihäskaari oli vuodelta 2009.[27] Kesäkuussa Pitkämäki joutui leikkaukseen, jonka syynä olivat kylkiluuvamma ja revennyt vatsalihas.[29] Hän aikoi jättää Kalevan kisat väliin mutta teki lopulta taustahenkilöidensä kanssa päätöksen osallistua niihin, jotta voisi varmistella valintaansa Moskovan MM-kilpailuihin.[30] Kalevan kisoissa Pitkämäki vei mestaruuden tuloksella 85,70,[31] ja hänet valittiin mukaan MM-joukkueeseen.[32] Pitkämäki saavutti MM-kisoissa hopeaa tuloksella 87,07, jääden vain kymmenen senttiä Vítězslav Veselýn voittoheitosta.[33] 25. elokuuta Pitkämäki heitti Bad Köstritzin kutsukilpailussa Saksassa maailman kärkitulokseksi 89,03 metriä.[34] Syyskuun alussa hän osallistui kolmeen eri kilpailuun viikon sisällä. Ensin tiistaina 3. syyskuuta hän voitti Zagrebissa järjestetyn kilpailun tuloksella 86,36.[35] Sitten perjantaina 6. syyskuuta Pitkämäki oli Timanttiliigan viimeisen osakilpailun ykkönen 87,32 metrin heitollaan,[36] ja sunnuntaina 8. syyskuuta hän voitti Ruotsi-ottelun keihäskilpailun tuloksella 86,38.[37]

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pitkämäki valmistui keväällä 2006 sähköinsinööriksi Vaasan ammattikorkeakoulusta. Pitkämäki seurustelee seitsenottelija Niina Kelon kanssa. He rakensivat talon Ilmajoelle kunnan lahjoittamalle tontille.

Saavutuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Parhaat tulokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

10 parhaan heiton keskiarvo 90,40
  • 91,53 (1) Kuortane 26.6.2005 (2005 kk)
  • 91,33 (1) Monaco 10.9.2005
  • 91,23 (1) Lapinlahti 22.7.2007
  • 91,11 (1) Kuortane 24.6.2006
  • 90,54 (1) Oslo 29.7.2005
  • 90,33 (1) Osaka 2.9.2007
  • 89,70 (1) Pariisi 6.7.2007
  • 89,52 (1) Joensuu 11.6.2006
  • 89,43 (1) Lappeenranta 5.8.2007
  • 89,32 (1) Berliini 4.9.2005

Kausien parhaat heitot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Pitkämäki vuoden eurooppalainen yleisurheilija 5.10.2007. YLE. Viitattu 5.10.2007.
  2. 24-year-old Tero Pitkämäki wins the Waterford Crystal European Athlete of the Year 2007 5.10.2007. European Athletic Association. Viitattu 5.10.2007. (englanniksi)
  3. a b Lehtonen, Samu: Tero Pitkämäki on Vuoden urheilija! Yle.fi. 14.1.2014. Yle. Viitattu 14.1.2014.
  4. Häyrinen, Raiko; STT: Esko Pitkämäen tunnelmat ”mitä parhaammat” 2.9.2007. Kaleva.plus. Viitattu 3.9.2007.
  5. Teron faktat. Iltalehti, 2008, nro 9.8., s. 29.
  6. Jan Zelezny Pitkämäen valmentajaksi! mtv3.fi. Viitattu 8.9.2011.
  7. http://www.soneraplaza.fi/urheilu/artikkeli/0,2926,h-8544_a-330345,00.html
  8. http://www.sul.fi/index.php?sivutunniste=1&sivuitem=98&riviavain=78&newsitem=3713
  9. Sdirin vammat luultua vakavampia keihästurmassa 16.7.2007. MTV3. Viitattu 16.7.2007.
  10. Sdiri: Pitkämäki ajatteli vain rahaa 24.7.2007. MTV3. Viitattu 24.7.2007.
  11. Tero Pitkämäki mestariksi tuloksella 89,43 5.8.2007. MTV3. Viitattu 5.8.2007.
  12. a b c d e f g Tero Pitkämäki Tilastopajan tietokannassa (tilastopaja.org)
  13. STT: Peking: Tero Pitkämäki kolmas huikeassa keihäskisassa suomenkuvalehti.fi. 23.8.2008. Viitattu 30.9.2009.
  14. Yle: Suomen yleisurheilijat nousivat Superliigaan! Yle.fi. 21.6.2009. Viitattu 30.9.2009.
  15. Matti Lehtisaari: Toipilas Pitkämäki taipui viidenneksi keihäsfinaalissa yle.fi. 23.8.2009. Viitattu 30.9.2009.
  16. Pitkämäki päihitti Thorkildsenin ja voitti! MTV3.fi. 06.08.2010. Viitattu 06.8.2010.
  17. Pitkämäelle keihään EM-pronssi - Thorkildsen otti omansa yle.fi. 31.7.2010. Viitattu 1.8.2010.
  18. Tero Pitkämäki palasi Suomen mestariksi Iltasanomat.fi. 08.08.2010. Viitattu 08.08.2010.
  19. Evilä, Thorkildsen ja Korpela loistivat Kuortaneen Vattenfall Eliittikisoissa yleisurheilu.fi. Viitattu 01.09.2011.
  20. Tero Pitkämäellä ollut mykoplasma Yle.fi. 08.08.2011. Viitattu 01.09.2011.
  21. Hänninen, Petri: SUL poistamassa Pitkämäkeä EM-mainonnasta Yle.fi. 12.6.2012. Yle. Viitattu 12.6.2012.
  22. Pitkämäki voittoon ja 13 sentin päähän EM-kisapaikasta Yle Urheilu. Viitattu 17.6.2012.
  23. Lund, Sakari: Mannio, Pitkämäki ja Ruuskanen EM-kisoihin Yle.fi. 18.6.2012. Yle. Viitattu 18.6.2012.
  24. Karttunen, Anu: Pitkämäki jätti hirmukaaret finaaliin Yle.fi. 27.6.2012. Yle. Viitattu 29.6.2012.
  25. Lehtisaari, Matti: Pitkämäki: Ei mitään hyvää heitoissani Yle.fi. 28.6.2012. Yle. Viitattu 29.6.2012.
  26. Pitkämäen hermot rautaa - ratkaisi viimeisellä heitolla Yle Urheilu. Viitattu 22.7.2012.
  27. a b Pitkämäki Shanghain ykkönen kauden kärkituloksella Kaleva.fi. 18.5.2013. Kaleva. Viitattu 29.7.2013.
  28. Karttunen, Anu: Vesely vei Pitkämäeltä maailmantilaston kärkituloksen Yle.fi. 19.7.2013. Yle. Viitattu 29.7.2013.
  29. Pitkämäki joutuu leikkaukseen – yli kuukauden huili MTV3.fi. 15.6.2013. MTV3 Internet.
  30. Rahjola, Anne & Korpela, Mirva: Pitkämäki ei halunnut jättää kisapaikkaa jossittelun varaan Yle.fi. 24.7.2013. Yle. Viitattu 29.7.2013.
  31. a b Lehtisaari, Matti: Pitkämäeltä vakuuttava näyttö – 85,70 Vaasassa Yle.fi. 28.7.2013. Yle. Viitattu 29.7.2013.
  32. Mannio jää kotiin varamieheksi – tässä Suomen MM-joukkue Yle.fi. 29.7.2013. Yle. Viitattu 29.7.2013.
  33. Pitkämäelle MM-hopeaa! - Yhden heiton Vezely mestariksi Yle Urheilu. Viitattu 17.8.2013.
  34. Pitkämäki kiskaisi Saksassa maailman kärkituloksen Yle Urheilu. Viitattu 25.8.2013.
  35. Talja, Juho: Pitkämäki heitti voittoon Zagrebissa – 90 metriä jäi haaveeksi Yle.fi. 3.9.2013. Yle. Viitattu 8.9.2013.
  36. Uusitalo, Timo: Pitkämäki päihitti Veselyn – Ruuskanen kolmas Yle.fi. 6.9.2013. Yle. Viitattu 8.9.2013.
  37. Uusitalo, Timo: Urakkamies Pitkämäki antoi arvosanan huippukaudestaan Yle.fi. 8.9.2013. Yle. Viitattu 8.9.2013.
  38. Suomalaisten keihäsfinaalista valtaisa pettymys Yle.fi. 23.8.2009. YLE. Viitattu 23.8.2009.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tero Pitkämäki.