Tero Pitkämäki
| Mitalit | |||
|---|---|---|---|
Tero Pitkämäki Osakan MM-kisoissa 2007 voittonsa jälkeen. |
|||
| Maa: |
|||
| Miesten yleisurheilu | |||
| Peking 2008 | keihäänheitto | ||
| MM-kilpailut | |||
| Osaka 2007 | keihäänheitto | ||
| EM-kilpailut | |||
| Göteborg 2006 | keihäänheitto | ||
| Barcelona 2010 | keihäänheitto | ||
Tero Kristian Pitkämäki (s. 19. joulukuuta 1982 Ilmajoki) on suomalainen keihäänheittäjä. Hän on olympiapronssimitalisti Pekingistä 2008, maailmanmestari Osakan MM-kilpailuista 2007 sekä EM-hopeamitalisti Göteborgista 2006 ja EM-pronssimitalisti Barcelonasta 2010. Pitkämäen ennätys on 26. kesäkuuta 2005 Kuortaneella heitetty 91,53 metriä. Seinäjoen Seudun Urheilijat -seuraa edustavan Pitkämäen valmentajina toimivat Hannu Kangas ja Jan Železný.
Euroopan yleisurheiluliitto valitsi Pitkämäen vuoden eurooppalaiseksi miesyleisurheilijaksi 5. lokakuuta 2007. Hän on ensimmäinen tunnustuksen saanut suomalainen.[1][2] Vuonna 2007 hänet valittiin myös Suomen vuoden urheilijaksi.
Ensimmäisen kerran Pitkämäki heitti keihästä kymmenvuotiaana. Ensimmäisissä yleisurheilukisoissaan Pitkämäki osallistui kaikkiin lajeihin ja keihäänheiton hän voitti, joten lajivalinta oli täten hänen mukaansa helppo. Tosissaan Pitkämäki alkoi kilpailla keihäänheitossa viitisen vuotta myöhemmin, kun hän päätti lopettaa siihen asti päälajina pitämänsä hiihdon. 15-vuotiaaksi saakka Tero Pitkämäen valmentajana toimi hänen isänsä Esko, minkä jälkeen valmennusvastuun otti Hannu Kangas.[3] Isä on kuitenkin jatkanut poikansa ravintovalmentajana[4]. Vuonna 2011 ilmoitettiin Jan Železnýn liittymisestä Pitkämäen valmennustiimiin.[5]
Pitkämäki valmistui keväällä 2006 sähköinsinööriksi Vaasan ammattikorkeakoulusta. Pitkämäki seurustelee seitsenottelija Niina Kelon kanssa. He rakensivat talon Ilmajoelle kunnan lahjoittamalle tontille.
Sisällysluettelo |
Urheilu-ura [muokkaa]
Ensimmäisen kerran Pitkämäki heitti keihästä yli 80 metriä Kalevan kisoissa 2003 saavuttaessaan hopeaa tuloksella 80,45. Kesällä 2004 80 metrin ylityksiä tuli useampia parhaan tuloksen ollessa Pihtiputaan keihäskarnevaaleilla heitetty 84,64. Pitkämäki voitti myös Suomen mestaruuden ja oli Ateenan olympialaisissa paras suomalainen yleisurheilija sijoittuessaan keihäänheiton finaalissa kahdeksanneksi.
Kesä 2005 [muokkaa]
Kesän 2005 tulostavoitteekseen 195-senttinen ja 92-kiloinen Pitkämäki oli asettanut tuloksen 87,50. Tuo tulos ylittyi reilusti jo kauden neljännessä kilpailussa 26. kesäkuuta Kuortaneen juhannuskisoissa, joissa Pitkämäki heitti maailman kärkituloksen, 91,53. Nykykeihään kaikkien aikojen tilastossa Pitkämäki oli yhdeksäs 90 metrin ylittäjä ja nousi tilastoissa kuudenneksi. Suomen tilastoissa hän nousi Aki Parviaisen (93,09) jälkeen toiseksi.
Kesän Kultainen liigan osakilpailuista Pitkämäki voitti neljä, oli kerran toinen ja kerran kolmas. 1. heinäkuuta 2005 kesän ensimmäisessä kultaisen liigan osakilpailussa Pariisissa Pitkämäki voitti keihäskilpailun (85,95) ollen näin ensimmäinen suomalaisvoittaja Kultaisen liigan historiassa. Hän voitti myös Zürichissä (88,71 m), Oslossa – heitettyään 90,54-metrisen heiton – sekä Berliinissä tuloksella 89,32. Roomassa tuloksena oli 2. sija 84,87 metrin tuloksella. Brysselin osakilpailussa sijoitus oli kolmas tuloksella 85,90.
Helsingin MM-kilpailuissa Tero Pitkämäki sijoittui neljänneksi tuloksella 81,27. Hän oli vaikeissa olosuhteissa käydyn kilpailun yksi suurimmista ennakkosuosikeista, mutta omaksi ja kotiyleisön pettymykseksi jäi mitalisijojen ulkopuolelle.
IAAF:n yleisurheilufinaalissa Monacossa Pitkämäki otti voiton 91,33 metriä kantaneella heitollaan, joka oli myös kisaennätys.
Kesä 2006 [muokkaa]
Kesän 2006 tulostavoitteeksi Pitkämäki asetti 95 metriä [6]. Kautensa hän avasi toukokuussa Seinäjoella heittäen siellä parhaallaan 88,41. Kesäkuun alussa Pitkämäki sijoittui kolmanneksi Kultaisen liigan avauskilpailussa Oslossa tuloksella 86,34. Kilpailukauttaan hän jatkoi Joensuussa, jossa hän heitti 89,52. Kauden neljännessä kilpailussaan, Kuortaneen juhannuskisoissa, Pitkämäki ylitti 90 metriä heitettyään 91,11. Pitkämäki voitti myös ensimmäisenä suomalaisena keihäänheittäjänä Euroopan cupin superliigassa lajinsa tuloksella 85,30. Näin ollen hänestä tuli kautta aikojen viides suomalainen miesurheilija, joka on pystynyt voittoon Euroopan cupin pääsarjassa. Kauden toisen Kultaisen liigan osakilpailun Pariisissa Pitkämäki voitti tuloksella 89,07. Kolmannessa osakilpailussa Pitkämäki heitti 88,19 ja sijoittui toiseksi.
Kalevan kisoissa Jyväskylässä Pitkämäki voitti Suomen mestaruuden tuloksella 88,17, joka oli samalla Kalevan kisojen ennätys ja Jyväskylän Harjun stadionin kenttäennätys [7]. Elokuussa hän saavutti Göteborgin EM-kisoissa ensimmäisen aikuisten arvokisamitalinsa sijoituttuaan hopealle tuloksella 86,44.
Kesä 2007 [muokkaa]
Kesän 2007 tavoitteeksi Pitkämäki asetti 10 parhaan kilpailutuloksen keskiarvoksi yli 90 metriä. Hän voitti Pariisin Kultaisen liigan osakilpailun kolmantena vuotena peräkkäin tuloksella 89,70.
Kultaisen liigan Rooman osakilpailussa 13. heinäkuuta Pitkämäki heitti kolmannella heittokierroksella pahasti ohi sektorista ja keihäs osui ranskalaista pituushyppääjää Salim Sdiriä kylkeen. Aluksi Sdirin kerrottiin selvinneen tapauksesta lievin vammoin, mutta tarkemmissa tutkimuksissa selvisi, että keihäs oli osunut muun muassa Sdirin oikeaan munuaiseen ja maksaan.[8] Pitkämäki päätti kertomansa mukaan jatkaa kilpailua onnettomuuden jälkeen, koska hänelle ilmoitettiin, ettei Sdiri ollut saanut vakavia vammoja. Ranskan television haastattelussa Sdiri arvosteli Pitkämäkeä Kultaisen liigan miljoonan dollarin voittopalkinnon ajattelemisesta turman uhrin hengen sijasta.[9]
Rooman kilpailun jälkeen Pitkämäki kilpaili Lapinlahdella 22. heinäkuuta, jossa hän heitti 91,23 ja viidennen kerran urallaan yli 90 metriä. Lappeenrannan Kalevan kisoissa Pitkämäki voitti neljännen Suomen mestaruutensa tuloksella 89,43, joka oli samalla uusi Kalevan kisojen ennätys ja Kimpisen kentän kenttäennätys[10]. Kalevan kisojen ennätystä Pitkämäki oli parantanut jo keihään karsinnassa heittäessään 88,67.
Osakan MM-kisoissa 2. syyskuuta 2007 Pitkämäki voitti keihäänheiton maailmanmestaruuden tuloksella 90,33 metriä. Ennen viimeistä suoritustaan hän oli jo ehtinyt varmistaa kultamitalin toisen kierroksen 89,16 metriä kantaneella heitollaan. Maailmanmestaruuden ansiosta hän sai 60 000 dollarin palkinnon, lisäksi Seinäjoen kaupunki palkitsi hänet 10 000 eurolla.
Kesä 2008 [muokkaa]
Kaudella 2008 Pitkämäki voitti Kultaisen liigan osakilpailun Berliinissä tuloksella 85,20, Roomassa kauden parhaallaan 87,70 ja Brysselissä tuloksella 85,82. Lisäksi hän sijoittui toiseksi Zürichin ja kolmanneksi Oslon osakilpailuissa. Kalevan kisoissa hän sai hopeaa heitettyään 82,28.[11]
Pekingin olympialaisissa 2008 Pitkämäki saavutti pronssia tuloksella 86,16 metriä. Hän jäi kilpailun voittajasta Andreas Thorkildsenista hieman yli neljä metriä.[12] IAAF:n yleisurheilufinaalissa hän sijoittui kolmanneksi tuloksella 81,64.[11]
Kesä 2009 [muokkaa]
Pitkämäki voitti kesällä 2009 Kultaisen liigan osakilpailun Berliinissä tuloksella 86,53, Oslossa heitettyään 84,63 ja Brysselissä tuloksella 86,23. Lisäksi hän oli toinen Rooman ja Pariisin osakilpailuissa.[11] Euroopan joukkuemestaruuskilpailuissa hän voitti ykkösliigan kilpailun Bergenissä heitettyään 86,78.[13] Kauden parhaansa 87,79 hän heitti Lapinlahden eliittikisoissa heinäkuun lopulla. Kalevan kisoissa hän sai pronssia.[11]
Pitkämäki sairastui kuumeeseen ja korvakipuun juuri ennen Berliinin MM-kilpailujen karsintakilpailua. Hän sijoittui loppukilpailussa toipilaana viidenneksi tuloksella 81,90.[14] IAAF:n yleisurheilufinaalissa hän oli toinen tuloksella 84,09.[11]
Kesä 2010 [muokkaa]
Pitkämäki voitti kesällä 2010 Tukholmassa käydyn Timanttiliigan osakilpailun tuloksella 84,41.[15] Hän sijoittui Timanttiliigan kilpailuissa toiseksi Lausannessa, Pariisissa ja Brysselissä sekä kolmanneksi New Yorkissa ja Lontoossa.[11] Barcelonan EM-kilpailuissa hän saavutti pronssia viidennen kierroksen heitollaan 86,67.[16] Kalevan kisoissa Pitkämäki sijoittui ensimmäiseksi heitettyään toisella kierroksella tuloksen 85,19.[17]
Kesä 2011 [muokkaa]
Pitkämäki aloitti kauden sijoittumalla Dohan Timanttiliigan kilpailussa kolmanneksi. Hän voitti 15. toukokuuta Shanghain Timanttiliigan kilpailun kauden parhaallaan 85,33.[11] Juhannuksena käydyissä Kuortaneen eliittikisoissa hän jäi (karsintoja lukuun ottamatta) ensimmäisen kerran alle 80 metrin vuoden 2004 jälkeen[18]. Laboratoriokokeissa selvisi, että hän oli sairastanut mykoplasmaa[19]. Hän karsiutui loppukilpailusta Daegun MM-kilpailuissa.
Kesä 2012 [muokkaa]
Pitkämäkeä käytettiin näkyvästi Helsingin EM-kilpailuiden 2012 mainonnassa. Pari viikkoa ennen kisoja Suomen Urheiluliitto päätti kuitenkin vähentää merkittävästi tai lopettaa hänen käyttämisensä EM-mainonnan johtotähtenä. Kevään aikana Pitkämäki ei ollut kyennyt kertaakaan heittämään yli 80 metrin kilpailuheittoa ja oli epävarmaa, valittaisiinko häntä lainkaan mukaan Suomen EM-joukkueeseen.[20] Pihtiputaan Keihäskarnevaaleilla hän heitti 83,87 ylittäen 80 metrin rajan ensimmäistä kertaa yli vuoteen.[21] Tulos oikeutti kilpailun voittoon. Keihäskarnevaalien jälkeen SUL:n hallitus valitsi Pitkämäen mukaan Helsingin EM-kisoihin, joissa hän selviytyi karsinnoista loppukilpailuun tuloksella 80,66.[22][23] EM-finaalissa Pitkämäen paras heitto kantoi 74,89 metriä, ja hänen sijoituksensa oli 11.[24] Kuortaneen Eliittikisoissa 22. heinäkuuta Pitkämäki heitti kauden parhaansa 84,90 voittaen kilpailun.[25] Lontoon olympiakisoissa 2012 Pitkämäki sijoittui viidenneksi tuloksella 82,80. Tukholman timanttiliigassa elokuussa 2012 Pitkämäki heitti 86,98, joka on hänen paras tuloksensa kolmeen vuoteen. Ruotsi-ottelussa Pitkämäki voitti keihään tuloksella 86,86.
Saavutuksia [muokkaa]
- Olympialaiset
- Ateena 2004 – kahdeksas (83,01)
- Peking 2008 – kolmas (86,16)
- Lontoo 2012 – viides (82,80)
- Maailmanmestaruuskilpailut
- Helsinki 2005 – neljäs (81,27)
- Osaka 2007 – kultaa (90,33)
- Berliini 2009 – viides (81,90) [26]
- Euroopan-mestaruuskilpailut
- Göteborg 2006 – hopeaa (86,44)
- Barcelona 2010 – pronssia (86,67)
- Helsinki 2012 – yhdestoista (74,89)
- IAAF:n yleisurheilufinaali
- Kalevan kisat
- Muuta
- alle 23-vuotiaiden EM-pronssia 2003
- Vuoden urheilija 2007
Parhaat tulokset [muokkaa]
- 10 parhaan heiton keskiarvo 90,40
- 91,53 (1) Kuortane 26.6.2005 (2005 kk)
- 91,33 (1) Monaco 10.9.2005
- 91,23 (1) Lapinlahti 22.7.2007
- 91,11 (1) Kuortane 24.6.2006
- 90,54 (1) Oslo 29.7.2005
- 90,33 (1) Osaka 2.9.2007
- 89,70 (1) Pariisi 6.7.2007
- 89,52 (1) Joensuu 11.6.2006
- 89,43 (1) Lappeenranta 5.8.2007
- 89,32 (1) Berliini 4.9.2005
Kausien parhaat heitot [muokkaa]
- 1999 66,83 Hämeenlinna 9.9.
- 2000 73,75 Pihtipudas 20.7.
- 2001 74,89 Kannus 11.8.
- 2002 77,24 Lapua 24.6.
- 2003 80,45 Helsinki 11.8.
- 2004 84,64 Pihtipudas 4.7.
- 2005 91,53 Kuortane 26.6.
- 2006 91,11 Kuortane 24.6.
- 2007 91,23 Lapinlahti 22.7.
- 2008 87,70 Rooma 11.7.
- 2009 87,79 Lapinlahti 25.7.
- 2010 86,92 Kuortane 26.6.
- 2011 85,33 Shanghai 15.5.
- 2012 86,98 Tukholma 17.8.
- 2013 87,60 Shanghai 18.5.
Lähteet [muokkaa]
- ↑ Pitkämäki vuoden eurooppalainen yleisurheilija 5.10.2007. YLE. Viitattu 5.10.2007.
- ↑ 24-year-old Tero Pitkämäki wins the Waterford Crystal European Athlete of the Year 2007 5.10.2007. European Athletic Association. Viitattu 5.10.2007. (englanniksi)
- ↑ Häyrinen, Raiko; STT: Esko Pitkämäen tunnelmat ”mitä parhaammat” 2.9.2007. Kaleva.plus. Viitattu 3.9.2007.
- ↑ Teron faktat. Iltalehti, 2008, nro 9.8., s. 29.
- ↑ Jan Zelezny Pitkämäen valmentajaksi! mtv3.fi. Viitattu 8.9.2011.
- ↑ http://www.soneraplaza.fi/urheilu/artikkeli/0,2926,h-8544_a-330345,00.html
- ↑ http://www.sul.fi/index.php?sivutunniste=1&sivuitem=98&riviavain=78&newsitem=3713
- ↑ Sdirin vammat luultua vakavampia keihästurmassa 16.7.2007. MTV3. Viitattu 16.7.2007.
- ↑ Sdiri: Pitkämäki ajatteli vain rahaa 24.7.2007. MTV3. Viitattu 24.7.2007.
- ↑ Tero Pitkämäki mestariksi tuloksella 89,43 5.8.2007. MTV3. Viitattu 5.8.2007.
- ↑ a b c d e f g Tero Pitkämäki Tilastopajan tietokannassa (tilastopaja.org)
- ↑ STT: Peking: Tero Pitkämäki kolmas huikeassa keihäskisassa suomenkuvalehti.fi. 23.8.2008. Viitattu 30.9.2009.
- ↑ Yle: Suomen yleisurheilijat nousivat Superliigaan! Yle.fi. 21.6.2009. Viitattu 30.9.2009.
- ↑ Matti Lehtisaari: Toipilas Pitkämäki taipui viidenneksi keihäsfinaalissa yle.fi. 23.8.2009. Viitattu 30.9.2009.
- ↑ Pitkämäki päihitti Thorkildsenin ja voitti! MTV3.fi. 06.08.2010. Viitattu 06.8.2010.
- ↑ Pitkämäelle keihään EM-pronssi - Thorkildsen otti omansa yle.fi. 31.7.2010. Viitattu 1.8.2010.
- ↑ Tero Pitkämäki palasi Suomen mestariksi Iltasanomat.fi. 08.08.2010. Viitattu 08.08.2010.
- ↑ Evilä, Thorkildsen ja Korpela loistivat Kuortaneen Vattenfall Eliittikisoissa yleisurheilu.fi. Viitattu 01.09.2011.
- ↑ Tero Pitkämäellä ollut mykoplasma Yle.fi. 08.08.2011. Viitattu 01.09.2011.
- ↑ Hänninen, Petri: SUL poistamassa Pitkämäkeä EM-mainonnasta Yle.fi. 12.6.2012. Yle. Viitattu 12.6.2012.
- ↑ Pitkämäki voittoon ja 13 sentin päähän EM-kisapaikasta Yle Urheilu. Viitattu 17.6.2012.
- ↑ Lund, Sakari: Mannio, Pitkämäki ja Ruuskanen EM-kisoihin Yle.fi. 18.6.2012. Yle. Viitattu 18.6.2012.
- ↑ Karttunen, Anu: Pitkämäki jätti hirmukaaret finaaliin Yle.fi. 27.6.2012. Yle. Viitattu 29.6.2012.
- ↑ Lehtisaari, Matti: Pitkämäki: Ei mitään hyvää heitoissani Yle.fi. 28.6.2012. Yle. Viitattu 29.6.2012.
- ↑ Pitkämäen hermot rautaa - ratkaisi viimeisellä heitolla Yle Urheilu. Viitattu 22.7.2012.
- ↑ Suomalaisten keihäsfinaalista valtaisa pettymys Yle.fi. 23.8.2009. YLE. Viitattu 23.8.2009.
Aiheesta muualla [muokkaa]
- Tero Pitkämäen virallinen sivu
- Tero Pitkämäki Tilastopajan tietokannassa (tilastopaja.org)
- Tero Pitkämäki IAAF:n tietokannassa (englanniksi)
- YLE Elävä arkisto: Pitkämäki Euroopan kakkoseksi 2006
- YLE Elävä arkisto: Terosta keihään maailmanmestari Osakassa
|
1983: Detlef Michel | 1987: Seppo Räty | 1991: Kimmo Kinnunen | 1993: Jan Železný | 1995: Jan Železný | 1997: Marius Corbett | 1999: Aki Parviainen | 2001: Jan Železný | 2003: Sergei Makarov | 2005: Andrus Värnik | 2007: Tero Pitkämäki | 2009: Andreas Thorkildsen | 2011: Matthias de Zordo |