Ilmajoen työlaitos

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Ilmajoen työlaitos, jota kutsuttiin myös naisvankilaksi, oli Ilmajoella 1937–1972 toiminut naisille tarkoitettu valtion työlaitos. Naiset lähetettiin laitokseen irtolaislain nojalla. Suuri osa heistä oli prostituoituja lähinnä etelän kaupungeista.[1]

Karttaluonnos työlaitoksen alueesta.

Paikalla sijaitsi alun perin Tuomikylän suoviljelyn koeasema. Asemalle perustettiin 1913 vankila. Se lakkautettiin 1932. Naisten työlaitos perustettiin samoihin tiloihin kesällä 1937.

Laitoksen rakennukset sijaitsivat molemmin puolin kantatie 67:ää ja Seinäjoki-Kaskinen rautatietä. Tien itäpuolella sijaitsivat maatalousrakennukset, asuinrakennukset taas tien ja radan länsipuolella. Siellä sijaitsi myös pienehkö piikkilangalla aidattu alue, joka sisälsi työlaitosvankien asuinhuoneet, ruokalan, putkat ja sairaalan. Henkilökunnan asunnot olivat aitauksen ulkopuolella.

Naiset työskentelivät maatalouden piirissä. Laitoksella oli mm. sikala ja navetta sekä runsaasti peltoja. Erään entisen yövalvojan mukaan laitoksessa asui 135–150 naista, pääosin 25-vuotiaita ja sitä vanhempia. Heistä suurin osa pidätettiin etelän kaupungeissa. Myös Saimaan kanavatyömaalta pidätettiin sinne työskentelemään tulleita naisia. Useimmilla naisilla oli alkoholiongelma, myös rikollisia oli mukana. Karkumatkat olivat yleisiä.

Työlaitoksen johtajina toimivat vuorollaan Hillo, Partanen, Pulkkinen ja Jolula.

Laitos nykyään[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Työlaitoksen aidatun alueen keskellä yhä seisova lipputanko.

Pääosa säilyneistä rakennuksista sijaitsee kantatie 67:n itäpuolella. Tien länsipuolella, jossa sijaitsivat asuinrakennukset, jäljellä on laitoksen johtajan asunto, joka oli alun perin Terijoen huviloita. Se on edelleen asuinkäytössä. Muista rakennuksista on jäljellä lähinnä kivijalkoja. Laitoksen länsilaitaa pitkin kulkeva koivukuja on osin säilynyt. Aidattu alue on metsittynyt.

Osa rakennuksista siirtyi puolustusvoimien käyttöön, kun laitos lakkautettiin kesäkuussa 1972. Pellot siirtyivät Ilmajoen maatalousoppilaitoksen omistukseen.

Asetus Ilmajoen työlaitoksesta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Asetus Ilmajoen työlaitoksesta, annettu 11. päivänä helmikuuta 1955. Irtolaislain nojalla säädetään sosiaaliministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrätyn ministerin esittelystä:

1 §. Ilmajoen työlaitos on sosiaaliministeriön alainen naispuolisten irtolaisten huoltoa varten perustettu valtion laitos.
2 §. Työlaitoksen johto ja hoito kuuluu lähinnä sen johtajalle ja johtokunnalle.
3 §. Johtajan nimittää valtioneuvosto ja apulaisjohtajan sosiaaliministeriö sitten kun virka on ollut 30 päivän ajan haettavana. Laitoksen vakinaiset ja ylimääräiset toimenhaltijat nimittää tai ottaa johtokunta ja apuhenkilökunnan ottaa johtaja.
4 §. Kelpoisuusehtoina vaaditaan:
  • johtajan virkaan korkeakoulututkinto sekä riittävä kokemus yhteiskunnallisen huollon tehtävissä tai muu sitä vastaava koulutus ja kokemus laitoshuollon alalla;
  • apulaisjohtajan virkaan sosiaalihuoltajan tutkinto tai muu virkaan soveltuva tutkinto sekä riittävä kokemus yhteiskunnallisen huollon tehtävissä;
  • työnjohtajattaren toimeen käsityönopettajan tutkinto tai muu toimeen soveltuva tutkinto;
  • ylihoitajan toimeen sosiaalihuoltajan tutkinto tai muu toimeen soveltuva koulutus ja riittävä kokemus laitoshuollon alalla;
  • sairaanhoitajan toimeen koulutetun sairaanhoitajan pätevyys;
  • koneenhoitajan toimeen hyvä perehtyneisyys koneitten hoitoon ja niiden korjaukseen;
  • toimistoapulaisen toimeen hyvä perehtyneisyys kirjanpitoon ja kassanhoitoon; sekä
  • hoitajan toimeen puutarhurikoulun, karjanhoitokoulun, emäntäkoulun tai talouskoulun päästötodistus tai muu toimeen soveltuva koulutus ja kokemus.

Työlaitoksen virkaa tai tointa täytettäessä on erityistä huomiota kiinnitettävä asianomaisen henkilökohtaiseen sopivaisuuteen.

5 §. Johtokuntaan kuuluu laitoksen johtaja puheenjohtajana sekä jäseninä apulaisjohtaja, laitoksen lääkäri ja yksi ulkopuolinen naisjäsen, jonka sosiaaliministeriö määrää. Johtokunta kokoontuu pj:n kutsusta tarvittaessa ja on päätösvaltainen, kun pj ja kaksi muuta jäsentä on saapuvilla. Asiat ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan on pj:n ääni ratkaiseva. Johtokunnan käsittelemä asia on, johtokunnan niin päättäessä tai johtajan sitä vaatiessa, alistettava sosiaaliministeriön ratkaistavaksi.
6 §. Laitoksen johtokunnan sekä sen viran ja toimen haltijain tehtävistä on sen lisäksi voimassa mitä irtolaislaissa, irtolaisasetuksessa ja irtolaisrekisteriasetuksessa säädetään sekä sosiaaliministeriön vahvistamassa työlaitoksen ohjesäännössä määrätään.
Tasavallan presidentti J. K. Paasikivi.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Suomen asetuskokoelma
  • Ilmajoki - peltojen ja puistojen pitäjä (videotallenne, tehty alun perin 1963)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Mauno Ylivainio: Ilmajoki naissiirtolaishistoriassa. Ilmajoen Joulu 2005, 2005. Ilmajoki-seura.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]