Kokkola

Wikipedia

Kokkola Karleby
vaakuna	sijainti
www.kokkola.fi
Sijainti	63°50′20″N, 23°07′55″E
Lääni	Länsi-Suomen lääni
Maakunta	Keski-Pohjanmaan maakunta
Seutukunta	Kokkolan seutukunta
Perustettu	1620
Kuntaliitokset	Kaarlela (1977) Kälviä (2009) Lohtaja (2009) Ullava (2009)
Pinta-ala ilman merialueita	1 485,75 km² 47:nneksi suurin 2009
Kokonaispinta-ala	2 730,89 km² 25:nneksi suurin 2009 [1]
– maa	1 444,17 km²
– sisävesi	41,58 km²
– meri	1 245,14 km²
Väkiluku	45 766 22:nneksi suurin 31.3.2009 [2]
– väestötiheys	31,69 as/km² (31.3.2009)
Demografiatiedot	2008 [3]
– 0–14-v.	18,8 %
– 15–64-v.	65 %
– yli 64-v.	16,2 %
Äidinkieli	2008 [4]
– suomenkielisiä	84,2 %
– ruotsinkielisiä	13,9 %
– muut	1,9 %
Kunnallisvero	19,75 % 79:nneksi suurin 2009 [5]
Kaupunginjohtaja	Antti Isotalus
Kaupunginvaltuusto	51 paikkaa
2009–2012[6]  • Kesk.  • SDP  • KD  • RKP  • Kok.  • Vas.  • PS  • Vihr.	18 9 7 6 5 3 2 1

Kokkola (ruots. Karleby ent. Gamlakarleby) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Keski-Pohjanmaan maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä. Pohjanlahden rannalla sijaitseva Kokkola on kutakuinkin puolessa välissä Vaasan ja Oulun välillä.

Kokkolan naapurikunnat ovat Halsua, Himanka, Kannus, Kaustinen, Kruunupyy, Lestijärvi, Luoto ja Toholampi.

Kaupungissa asuu 45 766 ihmistä (31.3.2009),^[2] joista miehiä 48,6 % ja naisia 51,4 %. Kunta on kaksikielinen: 84,2 prosenttia asukkaista puhuu äidinkielenään suomea, 13,9 prosenttia puhuu ruotsia ja muun kielisiä on 1,9 prosenttia. Kokkola on Suomen pohjoisin kaksikielinen kunta.

Lohtajan, Kälviän, Ullavan valtuustot päättivät 3. joulukuuta 2007 kuntaliitoksesta Kokkolan kanssa. Liitos astui voimaan 1. tammikuuta 2009 jolloin nämä muodostivat yli 45 000 asukkaan kaupungin. Uuden kaupungin nimeksi tuli Kokkola ja vaakunaksi Kokkolan nykyinen vaakuna.^[7] Kokkola on Keski-Pohjanmaan maakuntakeskus ja Kokkolan seutukunnan keskus. Kaupungin on perustanut Kustaa II Aadolf vuonna 1620. Vuonna 1977 Kaarlelan kunta liitettiin Kokkolaan.

Kokkolassa on monipuolista teollisuutta, erityisesti kemianteollisuutta, mm. OMG Oy:n koboltti- ja Boliden Oy:n sinkkitehdas ja Kemiran rikkihappotehdas. Lisäksi kaupungista löytyy metallituote-, valimo-, vaatetus-, muovi-, elintarvike- ja puusepänteollisuutta.

Kaupungin satama sijaitsee Ykspihlajan kaupunginosassa ja on Suomen vilkkaimpia satamia. Kokkolasta on hyvät rautatieyhteydet sekä pohjoiseen, Oulun suuntaan, että etelään, Seinäjoen ja Tampereen kautta Helsinkiin. Kruunupyyn kunnassa 19 km Kokkolasta sijaitsee Kruunupyyn lentoasema.

Sisällysluettelo 1 Historia 1.1 Kaupungin perustaminen 1.2 Venäjän vallan aika 1.3 Kokkola 1900-luvulla 2 Maantiede 2.1 Kaupunginosat 2.2 Kylät 3 Kokkolalainen urheilu 4 Nähtävyydet 5 Tapahtumia 6 Harrastustoimintaa 7 Kokkolan uusi kaupunginvaltuusto 2009-2012 8 Hallinto 9 Ystävyyskaupungit 10 Kuuluisia kokkolalaisia 11 Lähteet 11.1 Viitteet 12 Aiheesta muualla

[muokkaa] Historia

Kokkolan kaupungin kohdalla lainehti vielä ajanlaskun alun paikkeilla meri. Nykyinen Kirkonmäki nousi merestä 800-luvulla ja vähäinen selänne, jolle myöhemmin muodostui Ristirannan kylä ja Kokkolan kaupunki, erottui Pohjanlahdesta vasta 1100-luvulla. Maannousu alueella jatkuu yhä, ja se on noin 88 cm vuosisadassa.

Vanhimmissa ruotsinkielisissä lähteissä Kokkola mainitaan nimellä Karlaby, minkä on päätelty tarkoittavan miesten, talonpoikien kylää. Suomenkielisen nimensä Kokkola lienee saanut kaupungin kohdalla olleesta kapeasta merenlahdesta, Kokkolahdesta, jonka rantakivillä kokkojen eli merikotkien kerrotaan istuskelleen. Toisen teorian mukaan nimi on peräisin vartiotulista, kokoista, joita poltettiin vihollisuuksien uhatessa.

Jo 1300-luvulla nykyisen Kirkonmäen (Kaarlela) alueella oli satama, kauppapaikka ja puukirkko. Kaarlelan kappeliseurakunta sai alkunsa todennäköisesti vuonna 1467. Itsenäiseksi kirkkopitäjäksi Kaarlela erosi Pedersören emäseurakunnasta viimeistään 1489. Kaarlelan komea kivikirkko rakennettiin 1400-luvun lopulla - todennäköisesti samoihin aikoihin Kaarlelan seurakunnan perustamisen kanssa.

[muokkaa] Kaupungin perustaminen

Kokkolan kaupunki perustettiin 7. syyskuuta 1620 Kaarlelan kirkonmäen länsipuolella sijainneen Ristirannan kylän paikalle, pääosin Sundin kartanon maille. Ennen kaikkea siksi, että maannoususta johtuen vesiyhteys Kirkonmäeltä merelle oli jo huonontunut ja vaikutti edelleen huonontuvan. Kaupunki sai tuolloin nimekseen Gamlakarleby, ja sen vaakunassa paloi kolmiliekkinen, kumollaan oleva tervatynnyri. Samana vuonna perustettiin myös Uusikaarlepyy (Nykarleby), jonka vaakunassa esiintyy samoin kolmiliekkinen, pystyssä oleva tervatynnyri.

Vuonna 1664 suuri tulipalo tuhosi kaupungin, minkä seurauksena kaupunkiin laadittiin J. Geddan toimesta ruutuasemakaava. Tuolloin laadittu ruutuasemakaava on vanhan kaupungin alueella pääosin säilynyt nykypäiviin asti.

Suureen Pohjan sotaan liittynyt isonvihan aika 1700-luvun alkupuoliskolla aiheutti Kokkolassa - niin kuin myös muualla Pohjanmaalla - tuntuvia tappioita ja menetyksiä. Vaikkakin osa väestöstä pääsi pakenemaan Ruotsiin, venäläiset sotajoukot surmasivat ja veivät vangeiksi suuren osan kaupungin väestöstä. Ison vihan päättyessä sodan ja ruton runtelemassa Kokkolassa oli vaivaiset 78 asukasta. Mutta kaupunki elpyi nopeasti: 1750-luvulle tultaessa väkiluku oli jo miltei tuhat asukasta.

Tapulioikeudet Kokkola sai vuonna 1765, mikä takasi kaupungille mahdollisuuden tehdä kauppaa ulkomaisten kauppahuoneiden kanssa suoraan. Käytännössä tämä merkitsi sitä, että kokkolalaiset laivat purjehtivat yhä kauemmas maailman merillä ja laivojen koot kasvoivat samassa tahdissa.

1700-luvun loppu ja 1800-luvun alku olivat Kokkolassa vaurastumisen aikaa. Kaupungin vientiartikkeleihin kuuluivat ennen kaikkea terva ja laivanrakennus. Kokkolalaisia laivoja myytiin mm. Tukholmaan, Kööpenhaminaan ja Lontooseen sekä muihin eurooppalaisiin satamakaupunkeihin. Terva puolestaan oli Suomen ensimmäinen todellinen maailmankauppatavara, ja purjelaivojen aikakaudella Suomi oli tervantuottajana maailman tärkeimpiä. Koko Suomen tervantuotannosta Kokkolan seutu tuotti peräti kolmanneksen.

[muokkaa] Venäjän vallan aika

Venäjän vallan alle siirtyminen tiesi Kokkolassa taloudellista kasvua. Ulkomaille vietiin puutavaraa, tervaa, voita ja juustoa sekä potaskaa. Kaupunki vaurastui vauhdilla ja Yläkaupunkiin, Oppistaniin, alkoi kohota komeita kaksikerroksisia valtaporvarien asuntoja. Vuonna 1842 kauppatorin, nykyisen Mannerheimin aukion, laitaan valmistui Carl Ludvig Engelin suunnittelema Raatihuone. Raatihuonetta vastapäätä oleva entinen Libeckin sairaala valmistui vuonna 1810. Työväki asui Alakaupungissa, Neristanissa, joka tätä nykyä tunnetaan Kokkolan Vanhana kaupunkina.

Laivanrakennuksen loistokausi ajoittuu Kokkolassa 1820- ja 1830-lukujen tienoille. Tuolloin koko maan kahdeksasta privilegioidusta laivaveistämöstä peräti kolme sijaitsi Kokkolassa, Kaustarinlahden rannalla.

1800-luvun puolessa välissä syttyi Krimin sota, joka myös "kauhiana" Oolannin sotana tunnetaan. Kokkolan osuus kyseisessä sodassa ei jäänyt aivan vaatimattomaksi, sillä vuonna 1854 Kokkolassa käytiin Halkokarin kahakkana tunnettu taistelu. Kahakassa kokkolalaiset torjuivat englantilaiset hyökkääjät, mikä herätti laajaa huomiota koko maassa aina keisari Nikolai I:stä myöten.

1800-luvun puolen välin jälkeen Kokkolan taloudellinen kasvu hieman pysähtyi. Tähän olivat syynä mm. uudentyyppiset laivat, joiden suojaamiseen ei enää tarvittu tervaa. Höyrykoneitten yleistyessä myös rautarunkoiset laivat alkoivat yleistyä. Rautarunkoisten laivojen valmistukseen ei Kokkolassa ollut kuitenkaan mahdollisuutta ja niin myös laivanrakennus tyrehtyi. Samoihin aikoihin valmistunut Saimaan kanava heikensi myös osaltaan Kokkolan asemaa kauppasatamana, kun Sisä-Suomen ja Savon pitäjät alkoivatkin lähettää tuotteitaan uutta laivareittiä pitkin Suomenlahden keskuksiin. Taloudellisen taantuman seurauksena yhä useammat kokkolalaiset hakeutuivat Amerikkaan. Siirtolaisuuden huippu sijoittui vuosisadan vaihteen tienoille.

Rautatie saatiin Kokkolaan vuonna 1885. Kartasta katsottuna on helppo huomata, että Pohjanmaan rata tekee aikamoisen mutkan Kokkolan kohdalla. Kokkolassa tiedetäänkin kertoa, että rautatieverkkoa suunniteltaessa Venäjän keisari Aleksanteri II muisti Halkokarin kahakan ja urhoolliset kokkolalaiset ja heidät palkitakseen määräsi rautatien vedettäväksi Kokkolan kautta.

[muokkaa] Kokkola 1900-luvulla

Suomen sisällissodan aikaisista tapahtumista Kokkolassa merkittävin oli venäläisen varuskunnan aseistariisuminen, johon osallistui valkoisten joukkoja paitsi Kokkolasta myös lähikunnista. Punakaartiin liittyneet kokkolalaiset vangittiin jo aikaisessa vaiheessa ilman, että varsinaisia taisteluja olisi ehditty käydä. Sodan päätyttyä elinkeinoelämä alkoi Kokkolassa elpyä.

1900-luvun alkupuolen oleellisimpia muutoksia Kokkolassa oli väestön suomalaistuminen. Kokkolan pohjois- ja itäpuolen maaseutukuntien suomenkielinen väestö hakeutui Kokkolaan, joka tarjosi tulokkaille työtä tehtailta, satamasta ja palvelusaloilta. Kieliriidoiltakaan ei vältytty.

Kaarlelan kunta (ruots. Karleby), joka tunnettiin vuoteen 1927 nimellä Kokkolan maalaiskunta, liitettiin vuoden 1977 alussa Kokkolaan. Kaarlelaan oli jo aikaisemmin liitetty Öjan kunta, joka kuului osana Kruunupyyhyn aina vuoteen 1932, jolloin siitä tuli itsenäinen kunta. Kokkolan ja Kaarlelan kuntaliitoksen yhteydessä Kokkolan ruotsinkieliseksi nimeksi tuli Karleby. Kuntaliitoksen yhteydessä Kokkolan väkiluku kasvoi noin 50 % ja pinta-ala noin 1 100 %. Kuntaliitoksen myötä sulkeutui eräänlainen ympyrä: Kaarlelan Ristirannan kylästä sai alkunsa Kokkolan kaupunki, johon yli 300 vuotta myöhemmin Kaarlela liitettiin.

[muokkaa] Maantiede

[muokkaa] Kaupunginosat

• Hakalahti
• Halkokari
• Jokilaakso
• Junnila
• Kaustari
• Kirkonmäki
• Kiviniitty
• Koivuhaka
• Lappilanmäki
• Linnusperä
• Matalamaa
• Mesilä
• Mäntykangas
• Vanha kaupunki (Neristan)
• Rytimäki
• Torkinmäki
• Tullimäki
• Villahti
• Ykspihlaja
• Ventus

[muokkaa] Kylät

• Hassinen (Hassis)
• Isokylä (Storby)
• Kallinen (Kallis)
• Kaustari (Kaustar)
• Kirilahti (Kirilax)
• Korpilahti (Korplax)
• Kotkamaa
• Kvikant
• Närvilä
• Palo
• Piispanmäki
• Rödsö
• Sokoja (Såka)
• Vitsari (Vittsar)
• Oivu (Åivo)
• Knivsund [Öja]
• Långö [Öja]

[muokkaa] Kokkolalainen urheilu

Kokkolan urheiluseuroista lienee tunnetuin pitkään Suomen pääsarjassa pelannut jalkapalloseura Kokkolan Palloveikot. KPV ja sen paikallisvastustaja, kaupungin ruotsinkielisten seura GBK, pelaavat ottelunsa Kokkolan keskuskentällä. Kokkolassa on lukuisia jalkapallojoukkueita. KPV:n naisjoukkue pelaa naisten pääsarjassa. Kaupungissa on myös yksi Suomen harvoista täysimittaisista jalkapallohalleista, Kippari-halli. Kokkolasta tulee myös vuonna 1974 nousuun lähtenyt lentopallojoukkue Kokkolan Tiikerit, joka pelasi monta vuotta mestaruussarjassa ja voittikin sen kaudella 1977 - 1978. Vuonna 2008 Tiikerit aloittivat taas toimintansa pitkän tauon jälkeen. Kokkolassa on Suomi-sarjaa pelaava jääkiekkojoukkue, Kokkolan Hermes. Hermeksen kotihalli on Kokkolan jäähalli. Hermes on pelannut 1950- ja 60-luvuilla Mestaruussarjassa sekä myöhemmin pitkän aikaa 1. divisioonassa. Salibandyseurat Redy ja Nibacos edustavat Kokkolaa 2. divisioonassa. Kokkolan Veikot ja Gamlakarleby idrottsförening ovat tunnetuimmat yleisurheiluseurat, jotka ovat tuottaneet useita menestyneitä urheilijoita Suomeen.

[muokkaa] Nähtävyydet

• Neristan, Kokkolan vanha kaupunki, yksi Suomen laajimpia historiallisia puukaupunkikokonaisuuksia
• Pedagogio, Suomen ainoa nykyaikaan säilynyt 1600-luvun koulurakennus
• Kaarlelan kivikirkko 1400-luvulta
• Englantilainen barkassi, tiettävästi ainoa kuninkaalliselta laivastolta kaapattu alus maailmassa
• Tankar ja Tankarin majakka
• Venetsialais-festivaali

[muokkaa] Tapahtumia

• KokkolaRock-festivaalit
• Kokkolan Ooppera
• Kokkolan Uiva-venemessut

[muokkaa] Harrastustoimintaa

• Keskipohjanmaan Koirakilta ry
• Kokkolan Meripelastusseura
• Kokkolan Radioamatöörikerho
• Kokkolan Urheiluautoilijat
• Kokkolan vetouistelijat

[muokkaa] Kokkolan uusi kaupunginvaltuusto 2009-2012

Nimi ja äänimäärä

Suomen Keskusta (KESK) Puumala, Tuomo 736 Nurmi, Pekka 696 Mäkelä, Anne 339 Puutio, Sari 320 Karhumaa, Juho 313 Kippo-Kovasin, Lea 271 Ojala, Kauko 208 Kalliokoski, Riitta 197 Harmaala, Mari 184 Maijala, Aimo 164 Virolainen, Timo 158 Leskelä, Pertti 156 Anias, Pentti 152 Laitila, Veikko 148 Herlevi, Reino 147 Rahkola, Riitta 139 Palosaari, Anneli 133 Huhtala, Jouni 125

Suomen Sosialidemokraattinen Puolue (SDP) Urpilainen, Jutta 1 159 Urpilainen, Kari 258 Sabel, Roy 165 Harsunen, Raimo 131 Tastula, Antero 119 Lahti, Mauri 118 Mustasaari, Erkki 111 Kellosalo, Anne 102 Rasi, Anne 85 Suomen Kristillisdemokraatit (KD) Kallis, Bjarne 490 Salo, Mauri 314 Candelin, Johan 212 Passoja, Terttu 190 Häli, Pirkko 157 Nikkanen, Risto 156 Paananen, Juha 142

Ruotsalainen kansanpuolue (RKP) Anderson, Stefan 355 Kouvo, Kajsa 281 Snellman, Hans 249 Brandt, Mats 233 Timonen, Marlén 218 Åström, Bernhard 123 Kansallinen Kokoomus (KOK) Haimakainen, Pentti 301 Marjamaa, Helinä 239 Jukkola, Janne 150 Kivistö, Matti 135 Mehtälä, Anja 115 Vasemmistoliitto (VAS) Pohjola, Vesa 258 Tastula, Seppo 171 Ahonen, Eila 165 Perussuomalaiset (PS) Ylitalo, Alpo 333 Puolimatka, Pekka 202 Vihreä liitto (VIHR) Taarna, Terho 263

[muokkaa] Hallinto

Vuoden 2008 kunnallisvaaleissa kaupunginvaltuuston paikat jakaantuivat eri puolueiden kesken:

• Kesk 18
• SDP 9
• KD 7
• RKP 6
• Kok 5
• Vas 3
• PS 2
• Vihreät 1

Kaupunginjohtaja on Antti Isotalus.

[muokkaa] Ystävyyskaupungit

• Fitchburg (MA, Yhdysvallat)
• Fredericia (Tanska)
• Fushun (Kiina)
• Hatvan (Unkari)
• Härnösand (Ruotsi)
• Mörbylånga (Ruotsi)
• Ullånger (Ruotsi)
• Kristiansund (Norja)
• Marijampole (Liettua)
• Ratingen (Saksa)
• Sudbury (Kanada)

[muokkaa] Kuuluisia kokkolalaisia

• Teemu Aalto - jääkiekkoilija
• Brita Ahlbäck - Runebergin luoman Lotta Svärdin esikuva
• Anders (Antti) Chydenius - taloustieteilijä, pappi ja poliitikko
• Eero Heinäluoma - Suomen Sosialidemokraattinen Puolueen puheenjohtaja
• Bjarne Kallis - poliitikko (KD)
• Jonna Kauppila - miss Suomi 1998
• Tommy Kilponen - Sillä silmällä -ohjelman stailisti
• Leea Klemola - näyttelijä, ohjaaja
• Anu Komsi - sopraanolaulaja
• Matti Korkiala - tangokuningas
• Ari-Pekka Lahti - dramaturgi, kirjailija
• Arvo (Kippari) Lamberg - jalkapalloilija
• Henri Myntti - jalkapalloilija
• Olli "Kokkolan leipuri" Mäki - nyrkkeilijä
• Sari Nygren - Suomen Big Brother -ohjelman 2. tuotantokauden (2006) voittaja
• Ville Nylund - jalkapalloilija
• Sakari Oramo - viulisti ja kapellimestari, "uuskokkolalainen"
• Jusa Peltoniemi - dramaturgi, kirjailija
• T. T. Purontaka - iskelmälaulaja
• Tuomo Puumala - kansanedustaja, Kokkolan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja (kesk.)
• Juha Reini - jalkapalloilija
• Rabbe Smedlund - näyttelijä
• J. V. Snellman - filosofi ja valtiomies
• Maarit Tastula - tv-toimittaja
• Laura Tuomisalo - nuorten naisten suomenmestari 2006 keilailussa
• Jutta Urpilainen - kansanedustaja, SDP:n puheenjohtaja
• Ismo Lappalainen (DJ Gismo Bomfunk MC's ex Dj

[muokkaa] Lähteet

• Kokkolan kotisivut
• Kokkolan karttapalvelu
• Luho V. & Luukko A. 1957. Suur-Lohtajan historia 1. Kokkola.

[muokkaa] Viitteet

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Kokkolan kaupungin verkkosivut
• Kokkola24.Net paikallisportaali
• Keskipohjanmaa-lehden verkkosivut
• Kokkolan interaktiivinen väestökartta
• Kuvia Kokkolasta, toukokuu 2005
• Kokemus Ry. Kokkolan elävän musiikin yhdistys
• Rockbändit Kokkolassa
• http://www.kokkolarock.fi/2007/index.php?sivu=etusivu