Kokkola

Kokkola Karleby
vaakuna	sijainti
www.kokkola.fi
Sijainti	63°50′20″N, 23°07′55″E
Maakunta	Keski-Pohjanmaan maakunta
Seutukunta	Kokkolan seutukunta
Perustettu	1620
Kuntaliitokset	Kaarlela (1977) Kälviä (2009) Lohtaja (2009) Ullava (2009)
Pinta-ala ilman merialueita	1 485,92 km² 51:nneksi suurin 2013
Kokonaispinta-ala	2 730,80 km² 29:nneksi suurin 2013
– maa	1 444,19 km²
– sisävesi	41,73 km²
– meri	1 244,88 km²
Väkiluku	46 809 23:nneksi suurin 31.1.2013
– väestötiheys	32,41 as/km² (31.1.2013)
Ikäjakauma	2011
– 0–14-v.	18,7 %
– 15–64-v.	63,6 %
– yli 64-v.	17,7 %
Äidinkieli	2011
– suomenkielisiä	84,2 %
– ruotsinkielisiä	13,5 %
– muut	2,3 %
Kunnallisvero	20,50 % 84:nneksi suurin 2013
Kaupunginjohtaja	Antti Isotalus
Kaupunginvaltuusto	51 paikkaa

Kokkola (ruots. Karleby ent. Gamlakarleby) on Suomen kaupunki ja Keski-Pohjanmaan maakuntakeskus, joka sijaitsee Pohjanlahden rannikolla Keski-Pohjanmaan maakunnassa. Kokkola sijaitsee noin 120 km Vaasasta pohjoiseen ja noin 200 km Oulusta etelään.

Kokkolan naapurikunnat ovat Halsua, Kalajoki, Kannus, Kaustinen, Kruunupyy, Lestijärvi, Luoto sekä Toholampi.

Kaupungissa asuu 46 809 ihmistä (31.1.2013), joista miehiä 49,1 % ja naisia 50,9 %. Kunta on kaksikielinen: 84,2 prosenttia asukkaista puhuu äidinkielenään suomea, 13,5 prosenttia puhuu ruotsia ja muun kielisiä on 2,3 prosenttia. Kokkola on Suomen pohjoisin kaksikielinen kunta.

Kuntaliitos

Lohtajan, Kälviän ja Ullavan valtuustot päättivät 3. joulukuuta 2007 kuntaliitoksesta Kokkolan kanssa. Liitos astui voimaan 1. tammikuuta 2009 jolloin nämä muodostivat uuden yli 45 000 asukkaan kaupungin. Uuden kaupungin nimeksi tuli Kokkola ja vaakunaksi Kokkolan nykyinen vaakuna. Koska Lohtaja, Kälviä ja Ullava olivat kaikki yksikielisesti suomenkielisiä kuntia ja Kokkola kaksikielinen (suomi enemmistökielenä), Kokkolan ruotsinkielisten asukkaiden prosentuaalinen osuus väheni jonkin verran mutta säilyi kuitenkin kaksikielisenä. Kokkola on Keski-Pohjanmaan maakuntakeskus ja Kokkolan seutukunnan keskus. Kaupungin on perustanut Kustaa II Aadolf vuonna 1620. Vuonna 1977 Kaarlelan kunta liitettiin Kokkolaan.

Nykyaika

Kokkolassa on monipuolista teollisuutta, erityisesti kemianteollisuutta, mm. OMG Oy:n koboltti- ja Boliden Oy:n sinkkitehdas ja rikkihappotehdas. Lisäksi kaupungista löytyy metallituote-, valimo-, vaatetus-, muovi-, elintarvike- ja puusepänteollisuutta.

Lohtajan kylässä Vattajanniemellä sijaitse Pohjoismaiden pisin hiekkaranta, jolla toimii Puolustusvoimien Lohtajan ampuma-alue. Myös Asekoulu toimi kaupungissa vuoteen 1996 saakka.

Kaupungin satama sijaitsee Ykspihlajan kaupunginosassa ja on Suomen vilkkaimpia satamia. Kokkolasta on hyvät rautatieyhteydet sekä pohjoiseen, Ylivieskan ja Oulun suuntaan, että etelään, Seinäjoen ja Tampereen kautta Helsinkiin. Kruunupyyn kunnassa 19 km Kokkolasta sijaitsee Kokkola-Pietarsaaren lentoasema.

Historia

Kokkolan kaupungin kohdalla lainehti vielä ajanlaskun alun paikkeilla meri. Nykyinen Kirkonmäki nousi merestä 800-luvulla ja vähäinen selänne, jolle myöhemmin muodostui Ristirannan kylä ja Kokkolan kaupunki, erottui Pohjanlahdesta vasta 1100-luvulla. Maannousu alueella jatkuu yhä, ja se on noin 88 cm vuosisadassa.

Vanhimmissa ruotsinkielisissä lähteissä Kokkola mainitaan nimellä Karlaby, minkä on päätelty tarkoittavan miesten, talonpoikien kylää. Suomenkielisen nimensä Kokkola lienee saanut kaupungin kohdalla olleesta kapeasta merenlahdesta, Kokkolahdesta, jonka rantakivillä kokkojen eli merikotkien kerrotaan istuskelleen. Toisen teorian mukaan nimi on peräisin vartiotulista, kokoista, joita poltettiin vihollisuuksien uhatessa.

Jo 1300-luvulla nykyisen Kirkonmäen (Kaarlela) alueella oli satama, kauppapaikka ja puukirkko. Kaarlelan kappeliseurakunta sai alkunsa todennäköisesti vuonna 1467. Itsenäiseksi kirkkopitäjäksi Kaarlela erosi Pedersören emäseurakunnasta viimeistään 1489. Kaarlelan komea kivikirkko rakennettiin 1400-luvun lopulla - todennäköisesti samoihin aikoihin Kaarlelan seurakunnan perustamisen kanssa.

Kaupungin perustaminen

Kaarlelan kirkko

Kokkolan vanha raatihuone

Kokkolan kaupunki perustettiin 7. syyskuuta 1620 Kaarlelan kirkonmäen länsipuolella sijainneen Ristirannan kylän paikalle, pääosin Sundin kartanon maille. Ennen kaikkea siksi, että maannoususta johtuen vesiyhteys Kirkonmäeltä merelle oli jo huonontunut ja vaikutti edelleen huonontuvan. Kaupunki sai tuolloin nimekseen Gamlakarleby, ja sen vaakunassa paloi kolmiliekkinen, kumollaan oleva tervatynnyri. Samana vuonna perustettiin myös Uusikaarlepyy (Nykarleby), jonka vaakunassa esiintyy samoin kolmiliekkinen, pystyssä oleva tervatynnyri.

Vuonna 1664 suuri tulipalo tuhosi kaupungin, minkä seurauksena kaupunkiin laadittiin J. Geddan toimesta ruutuasemakaava. Tuolloin laadittu ruutuasemakaava on vanhan kaupungin alueella pääosin säilynyt nykypäiviin asti.

Suureen Pohjan sotaan liittynyt isonvihan aika 1700-luvun alkupuoliskolla aiheutti Kokkolassa - niin kuin myös muualla Pohjanmaalla - tuntuvia tappioita ja menetyksiä. Vaikkakin osa väestöstä pääsi pakenemaan Ruotsiin, venäläiset sotajoukot surmasivat ja veivät vangeiksi suuren osan kaupungin väestöstä. Ison vihan päättyessä sodan ja ruton runtelemassa Kokkolassa oli vaivaiset 78 asukasta. Mutta kaupunki elpyi nopeasti: 1750-luvulle tultaessa väkiluku oli jo miltei tuhat asukasta.

Tapulioikeudet Kokkola sai vuonna 1765, mikä takasi kaupungille mahdollisuuden tehdä kauppaa ulkomaisten kauppahuoneiden kanssa suoraan. Käytännössä tämä merkitsi sitä, että kokkolalaiset laivat purjehtivat yhä kauemmas maailman merillä ja laivojen koot kasvoivat samassa tahdissa.

1700-luvun loppu ja 1800-luvun alku olivat Kokkolassa vaurastumisen aikaa. Kaupungin vientiartikkeleihin kuuluivat ennen kaikkea terva ja laivanrakennus. Kokkolalaisia laivoja myytiin mm. Tukholmaan, Kööpenhaminaan ja Lontooseen sekä muihin eurooppalaisiin satamakaupunkeihin. Terva puolestaan oli Suomen ensimmäinen todellinen maailmankauppatavara, ja purjelaivojen aikakaudella Suomi oli tervantuottajana maailman tärkeimpiä. Koko Suomen tervantuotannosta Kokkolan seutu tuotti peräti kolmanneksen.

Venäjän vallan aika

Venäjän vallan alle siirtyminen tiesi Kokkolassa taloudellista kasvua. Ulkomaille vietiin puutavaraa, tervaa, voita ja juustoa sekä potaskaa. Kaupunki vaurastui vauhdilla ja Yläkaupunkiin, Oppistaniin, alkoi kohota komeita kaksikerroksisia valtaporvarien asuntoja. Vuonna 1842 kauppatorin, nykyisen Mannerheimin aukion, laitaan valmistui Carl Ludvig Engelin suunnittelema Raatihuone. Raatihuonetta vastapäätä oleva entinen Libeckin sairaala valmistui vuonna 1810. Työväki asui Alakaupungissa, Neristanissa, joka tunnetaan myös Kokkolan Vanhana kaupunkina.

Laivanrakennuksen loistokausi ajoittuu Kokkolassa 1820- ja 1830-lukujen tienoille. Tuolloin koko maan kahdeksasta privilegioidusta laivaveistämöstä peräti kolme sijaitsi Kokkolassa, Kaustarinlahden rannalla.

1800-luvun puolessa välissä syttyi Krimin sota, joka myös "kauhiana" Oolannin sotana tunnetaan. Kokkolan osuus kyseisessä sodassa ei jäänyt aivan vaatimattomaksi, sillä vuonna 1854 Kokkolassa käytiin Halkokarin kahakkana tunnettu taistelu. Kahakassa kokkolalaiset torjuivat englantilaiset hyökkääjät, mikä herätti laajaa huomiota koko maassa aina keisari Nikolai I:stä myöten.

1800-luvun puolen välin jälkeen Kokkolan taloudellinen kasvu hieman pysähtyi. Tähän olivat syynä mm. uudentyyppiset laivat, joiden suojaamiseen ei enää tarvittu tervaa. Höyrykoneitten yleistyessä myös rautarunkoiset laivat alkoivat yleistyä. Rautarunkoisten laivojen valmistukseen ei Kokkolassa ollut kuitenkaan mahdollisuutta ja niin myös laivanrakennus tyrehtyi. Samoihin aikoihin valmistunut Saimaan kanava heikensi myös osaltaan Kokkolan asemaa kauppasatamana, kun Sisä-Suomen ja Savon pitäjät alkoivatkin lähettää tuotteitaan uutta laivareittiä pitkin Suomenlahden keskuksiin. Taloudellisen taantuman seurauksena yhä useammat kokkolalaiset hakeutuivat Amerikkaan. Siirtolaisuuden huippu sijoittui vuosisadan vaihteen tienoille.

Rautatie saatiin Kokkolaan vuonna 1885. Kartasta katsottuna on helppo huomata, että Pohjanmaan rata tekee aikamoisen mutkan Kokkolan kohdalla. Kokkolassa tiedetäänkin kertoa, että rautatieverkkoa suunniteltaessa Venäjän keisari Aleksanteri II muisti Halkokarin kahakan ja urhoolliset kokkolalaiset ja heidät palkitakseen määräsi rautatien vedettäväksi Kokkolan kautta.

Kokkola 1900-luvulla

Kokkolan kirkko

Suomen sisällissodan aikaisista tapahtumista Kokkolassa merkittävin oli venäläisen varuskunnan aseistariisuminen, johon osallistui valkoisten joukkoja paitsi Kokkolasta myös lähikunnista. Punakaartiin liittyneet kokkolalaiset vangittiin jo aikaisessa vaiheessa ilman, että varsinaisia taisteluja olisi ehditty käydä. Sodan päätyttyä elinkeinoelämä alkoi Kokkolassa elpyä.

1900-luvun alkupuolen oleellisimpia muutoksia Kokkolassa oli väestön suomalaistuminen. Kokkolan pohjois- ja itäpuolen maaseutukuntien suomenkielinen väestö hakeutui Kokkolaan, joka tarjosi tulokkaille työtä tehtailta, satamasta ja palvelusaloilta. Kieliriidoiltakaan ei vältytty.

Kaarlelan kunta (ruots. Karleby), joka tunnettiin vuoteen 1927 nimellä Kokkolan maalaiskunta, liitettiin vuoden 1977 alussa Kokkolaan. Kaarlelaan oli jo aikaisemmin liitetty Öjan kunta, joka kuului osana Kruunupyyhyn aina vuoteen 1932, jolloin siitä tuli itsenäinen kunta. Kokkolan ja Kaarlelan kuntaliitoksen yhteydessä Kokkolan ruotsinkieliseksi nimeksi tuli Karleby. Kuntaliitoksen yhteydessä Kokkolan väkiluku kasvoi noin 50 % ja pinta-ala noin 1 100 %. Kuntaliitoksen myötä sulkeutui eräänlainen ympyrä: Kaarlelan Ristirannan kylästä sai alkunsa Kokkolan kaupunki, johon yli 300 vuotta myöhemmin Kaarlela liitettiin.

Väestönkehitys

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Kokkolan väestönkehitys 1980–2010
Vuosi			Asukkaita
1980			41 848
1985			42 872
1990			43 267
1995			44 441
2000			44 182
2005			44 627
2010			46 260
Lähde: Tilastokeskus.

Maantiede

Vanha vesitorni

Kokkolan rautatieasemaa. Kuva etelään päin.

Kaupunginosat

Hakalahti Halkokari Hollihaka Isokylä Jokilaakso Junnila Kaustari Kirkonmäki Kiviniitty Koivuhaka Lappilanmäki Linnusperä Nuolipuro

Matalamaa Mesilä Mäntykangas Vanha kaupunki (Neristan) Pikiruukki Rytimäki Torkinmäki Tullimäki Villaviken Ykspihlaja Ventus

Kylät

Kokkolalla on 61 kylää:

Kokkola Friis Hassinen (Hassis) Isokylä (Storby) Kallinen (Kallis) Kaustari (Kaustar) Kirilahti (Kirilax) Korpilahti (Korplax) Kotkamaa Kvikant Närvilä Palo Piispanmäki Rimmi Rödsö Sokoja (Såka) Vitikka Vitsari (Vittsar) Oivu (Åivo) Knivsund [Öja] Långö [Öja]

Kälviä Hilli Honkimaa Jatkojoki Jokikylä Karhulahti Kleemola Kälviä Miekkoja Nissi Passoja Peitso Peltokorpi Porkola Riippa Rimpilä Rita Ruotsalo Vuolle Välikylä

Lohtaja Alaviirre Karhi Lohtaja Marinkainen Sorto Väliviirre Koskenkylä Uusikylä

Ullava Alikylä Haapasalo Haapala Hanhisalo Herlevi Honkala Jääskä Kallinki Korpi Länttä Neverbacka Norppa Rahkonen Sepänkylä Törbacka Ullavan kirkonkylä Viitasalo

Kokkolalainen urheilu

Kokkolan urheiluseuroista lienee tunnetuin pitkään Suomen pääsarjassa pelannut jalkapalloseura Kokkolan Palloveikot. KPV ja sen paikallisvastustaja, kaupungin ruotsinkielisten seura GBK, pelaavat ottelunsa Kokkolan keskuskentällä. Kokkolassa on lukuisia jalkapallojoukkueita. Kaupungissa on yksi Suomen harvoista täysimittaisista jalkapallohalleista, Kippari-halli ja lämmitetty jalkapallokenttä Santahaassa. Kokkolassa on valtakunnallista Suomi-sarjaa pelaava jääkiekkojoukkue, Kokkolan Hermes. Hermeksen kotihalli on Kokkolan jäähalli. Hermes on pelannut 1950- ja 60-luvuilla Mestaruussarjassa sekä myöhemmin pitkän aikaa 1. divisioonassa. Kokkolasta tulee myös vuonna 1974 nousuun lähtenyt lentopallojoukkue Kokkolan Tiikerit,vuonna 2008 Tiikerit aloittivat taas toimintansa pitkän tauon jälkeen ja pelaavat nyt lentopalloliigan huipulla. Tiikerit voittivat mestaruuden 2013, mestaruus ratkesi 4200 maksaneen katsojan edessä Kokkolan jäähallissa. Salibandyseura Nibacos edustaa Kokkolaa 2. divisioonassa. Kokkolan Veikot ja Gamlakarleby idrottsförening ovat tunnetuimmat yleisurheiluseurat, jotka ovat tuottaneet useita menestyneitä urheilijoita Suomeen.

Uskonnolliset yhteisöt

Kokkolassa toimii evankelisluterilainen Kokkolan seurakuntayhtymä, johon kuuluu viisi seurakuntaa: Kokkolan suomalainen seurakunta, Kaustisen ja Ullavan seurakunta, Kälviän seurakunta, Lohtajan seurakunta sekä ruotsinkielinen Karleby svenska församling. Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä toimii paikkakunnalla evankelisuus, jolla on paikkakunnalla muun muassa opiskelijatoimintaa opiskelijajärjestönsä Evankelisten Opiskelijoiden kautta, herännäisyys, rauhansanalaisuus, jolla on siellä sekä suomenkielinen paikallisosasto Kokkolan Rauhan Sana että ruotsinkielisten Närvilän rukoushuone sekä vanhoillislestadiolaisuus, jolla toimii paikkakunnalla Kokkolan seudun rauhanyhdistys sekä Ullavan ja Kälviän Rauhanyhdistys. Lisäksi Kokkolassa toimii Suomen Luther-säätiön jumalanpalvelusyhteisö nimeltä Andreas-yhteisö.

Muita kirkkokuntia edustaa ensinnäkin helluntaiherätys, johon Kokkolassa kuuluvat Kokkolan helluntaiseurakunta, jolla oli vuonna 2008 yli 400 jäsentä, Lohtajan helluntaiseurakunta, Kälviän helluntaiseurakunta, jolla oli vuonna 2011 420 jäsentä, Ullavan helluntaiseurakunta, jolla oli vuonna 2011 84 jäsentä sekä ruotsinkielinen Karleby Betaniaförsamling. Näistä Kokkolan helluntaiseurakunta on Suomen Helluntaikirkon jäsen. Lisäksi paikkakunnalla esiintyvät baptismi, jota edustavat itsenäinen Kokkolan Baptistiseurakunta, jolla oli vuonna 2011 217 jäsentä sekä ruotsinkielinen Karleby Baptistförsamling, joka on Finlands svenska baptistsamfundin jäsen sekä adventismi, jota edustaa Suomen Adventtikirkon Kokkolan Adventtiseurakunta.

Nähtävyydet

Näkymä Neristanista

• Neristan, Kokkolan vanha kaupunki, yksi Suomen laajimpia historiallisia puukaupunkikokonaisuuksia
• Pedagogio, Suomen ainoa nykyaikaan säilynyt 1600-luvun koulurakennus
• Kaarlelan kivikirkko 1400-luvulta
• Englantilainen barkassi, tiettävästi ainoa kuninkaalliselta laivastolta kaapattu alus maailmassa
• Tankar ja Tankarin majakka
• Ohtakari, Lohtaja

Tapahtumia

• Venetsialaiset 2012
• Lohtajan Kirkkomusiikkijuhlat
• Kokkolan Ooppera
• Kokkolan Talviharmonikka
• Kokkolan Talvitanssit
• Teatterifestivaalit
• Kokkola Cup jalkapalloturnaus
• Kokkolan kalamarkkinat

Harrastustoimintaa

• Kokkolan Pallo-Veikot
• Gamlakarleby Bollklubb rf.
• Kokkolan Hermes
• Keski-Pohjanmaan konservatorio
• Keskipohjanmaan Koirakilta ry
• Kokkolan Meripelastusseura
• Kokkolan Radioamatöörikerho
• Kokkolan Urheiluautoilijat
• Kokkolan vetouistelijat
• Keski-Pohjanmaan moottorikelkkailijat

Hallinto

Kokkolan kaupunginjohtaja on Antti Isotalus.

Vuoden 2012 kunnallisvaaleissa kaupunginvaltuuston paikat jakaantuivat eri puolueiden kesken:

• Kesk 14
• SDP 10
• Kok 7
• RKP 6
• KD 5
• PS 5
• Vihreät 2
• Vas 2

Kokkolan kaupunginvaltuusto 2013-2016

Nimi ja äänimäärä

Suomen Keskusta (KESK) Puumala, Tuomo 888 Herlevi, Reino 696 Innanen, Sari 253 Tofferi, Petri 237 Paloranta, Johanna 223 Laitila, Veikko 211 Ojala, Kauko 208 Pajunpää, Tapio 202 Hankaniemi, Tapani 175 Ojala, Kauko 163 Virolainen, Timo 158 Maijala, Aimo 159 Orjala, Tapani 153 Kemppanen, Ari 139 Ojanperä, Kaija 127

Suomen Sosialidemokraattinen Puolue (SDP) Urpilainen, Jutta 1 1126 Urpilainen, Kari 239 Sabel, Roy 149 Kellosalo, Anne 124 Mustasaari, Erkki 109 Harju-Karhula, Tarja 102 Kant, Esa 98 Rasi, Anne 92 Hentelä, Raimo 90 Lahti, Mauri 90 Kansallinen Kokoomus (KOK) Nurmi, Pekka 626 Haimakainen, Pentti 222 Jukkola, Janne 195 Winter, Hannele 180 Reini, Juha 160 Nokso-Koivisto, Pekka 149 Puurula, Juha 137 Ruotsalainen kansanpuolue (RKP) Anderson, Stefan 348 Timonen, Marlén 329 Kouvo, Kajsa 283 Snellman, Hans 220 Brandt, Mats 187 Liimatta-Åström, Katja 148 Suomen Kristillisdemokraatit (KD) Salo, Mauri 316 Rasmus, Jarmo 212 Paananen, Juha 152 Lindqvist, Erik 122 Rahnasto, Raimo 104

Perussuomalaiset (PS) Ylitalo, Alpo 356 Leppälä, Pekka 196 Puolimatka, Pekka 156 Kemppainen, Irma 116 Sillanpää, Timo 112 Vihreä liitto (VIHR) Taarna, Terho 242 Cygnel, Hanna 117 Vasemmistoliitto (VAS) Tastula, Seppo 183 Aarnos, Eila 179

Kaupunginhallituksen paikkajako 2013-2016

• Kesk 3
• Kok 2
• SDP 2
• RKP 1
• KD 1
• PS 1
• Vas 1

Ystävyyskaupungit

• Härnösand (Ruotsi)
• Mörbylånga (Ruotsi)
• Ullånger (Ruotsi)
• Averøy (Norja)
• Kristiansund (Norja)
• Fredericia (Tanska)
• Ambla (Viro)
• Järva-Jaani (Viro)
• Marijampole (Liettua)
• Boldog (Unkari)
• Hatvan (Unkari)
• Ratingen (Saksa)
• Fitchburg (MA, Yhdysvallat)
• Sudbury (Kanada)
• Fushun (Kiina)

Lähteet

• Kokkolan kotisivut
• Kokkolan karttapalvelu
• Luho V. & Luukko A. 1957. Suur-Lohtajan historia 1. Kokkola.

Aiheesta muualla

• Kokkolan kaupungin verkkosivut
• Kokkola24.Net paikallisportaali
• Keskipohjanmaa-lehden verkkosivut
• Kokkolan interaktiivinen väestökartta
• Kuvia Kokkolasta, toukokuu 2005
• Kokemus Ry. Kokkolan elävän musiikin yhdistys
• Rockbändit Kokkolassa

Kokkola

Keski-Pohjanmaan maakunnan kunnat

Halsua - Kannus - Kaustinen - Kokkola - Lestijärvi - Perho - Toholampi - Veteli

Entiset kunnat Himanka - Kaarlela - Kälviä - Lohtaja - Ullava - Öja

Suomen 30 suurinta kuntaa väkiluvun mukaan (31. tammikuuta 2013)

1. Helsinki	605 022	7. Jyväskylä	133 557	13. Lappeenranta	72 400	19. Salo	54 845	25. Nurmijärvi	40 750
2. Espoo	257 195	8. Kuopio	105 236	14. Hämeenlinna	67 556	20. Mikkeli	54 520	26. Rauma	39 853
3. Tampere	217 603	9. Lahti	103 073	15. Vaasa	65 771	21. Porvoo	49 109	27. Järvenpää	39 633
4. Vantaa	205 479	10. Kouvola	87 346	16. Rovaniemi	60 887	22. Lohja	47 515	28. Kajaani	37 978
5. Oulu	191 050	11. Pori	83 272	17. Seinäjoki	59 628	23. Kokkola	46 809	29. Tuusula	37 958
6. Turku	180 350	12. Joensuu	74 146	18. Kotka	54 887	24. Hyvinkää	45 649	30. Kirkkonummi	37 628