Kokkola

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo Kokkolan kaupungista. Nimen muita merkityksiä on lueteltu täsmennyssivulla.
Kokkola
Karleby
Kokkola.vaakuna.svg Kokkola.sijainti.suomi.2009.svg

vaakuna

sijainti

www.kokkola.fi
Sijainti 63°50′20″N, 23°07′55″E
Maakunta Keski-Pohjanmaan maakunta
Seutukunta Kokkolan seutukunta
Perustettu 1620
Kuntaliitokset Kaarlela (1977)
Kälviä (2009)
Lohtaja (2009)
Ullava (2009)
Pinta-ala ilman merialueita 1 485,92 km²
51:nneksi suurin 2014 
Kokonaispinta-ala 2 730,80 km²
29:nneksi suurin 2014 [1]
– maa 1 444,19 km²
– sisävesi 41,73 km²
– meri 1 244,88 km²
Väkiluku 47 158
23:nneksi suurin 30.4.2014 [2]
– väestötiheys 32,65 as/km² (30.4.2014)
Ikäjakauma 2012 [3]
– 0–14-v. 18,7 %
– 15–64-v. 62,8 %
– yli 64-v. 18,5 %
Äidinkieli 2012 [3]
suomenkielisiä 84,3 %
ruotsinkielisiä 13,4 %
– muut 2,3 %
Kunnallisvero 20,50 %
84:nneksi suurin 2013 [4]
Kaupunginjohtaja Antti Isotalus
Kaupunginvaltuusto 51 paikkaa

Kokkola (ruots. Karleby ent. Gamlakarleby) on Suomen kaupunki ja Keski-Pohjanmaan maakuntakeskus, joka sijaitsee Pohjanlahden rannikolla Keski-Pohjanmaan maakunnassa. Kokkola sijaitsee noin 120 km Vaasasta pohjoiseen ja noin 200 km Oulusta etelään.

Kokkolan naapurikunnat ovat Halsua, Kalajoki, Kannus, Kaustinen, Kruunupyy, Lestijärvi, Luoto sekä Toholampi.

Kaupungissa asuu 47 158 ihmistä (30.4.2014),[2] joista miehiä 49,1 % ja naisia 50,9 %. Kunta on kaksikielinen: 84,2 prosenttia asukkaista puhuu äidinkielenään suomea, 13,5 prosenttia puhuu ruotsia ja muun kielisiä on 2,3 prosenttia. Kokkola on Suomen pohjoisin kaksikielinen kunta.

Nimen alkuperä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vanhimmissa ruotsinkielisissä lähteissä Kokkola mainitaan nimellä Karlaby, minkä on päätelty tarkoittavan miesten, talonpoikien kylää. Suomenkielisen nimensä Kokkola lienee saanut kaupungin kohdalla olleesta kapeasta merenlahdesta, Kokkolahdesta, jonka rantakivillä kokkojen eli merikotkien kerrotaan istuskelleen. Toisen teorian mukaan nimi on peräisin vartiotulista, kokoista, joita poltettiin vihollisuuksien uhatessa.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kokkolan kaupungin kohdalla lainehti meri vielä ajanlaskun alun paikkeilla. Nykyinen Kirkonmäki nousi merestä 800-luvulla ja vähäinen selänne, jolle myöhemmin muodostui Ristirannan kylä ja Kokkolan kaupunki, erottui Pohjanlahdesta vasta 1100-luvulla. Maannousu alueella jatkuu yhä, ja se on noin 88 cm vuosisadassa.

Jo 1300-luvulla nykyisen Kirkonmäen (Kaarlela) alueella oli satama, kauppapaikka ja puukirkko. Kaarlelan kappeliseurakunta sai alkunsa todennäköisesti vuonna 1467. Itsenäiseksi kirkkopitäjäksi Kaarlela erosi Pedersören emäseurakunnasta viimeistään 1489. Kaarlelan komea kivikirkko rakennettiin 1400-luvun lopulla - todennäköisesti samoihin aikoihin Kaarlelan seurakunnan perustamisen kanssa.

Kaupungin perustaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaarlelan kirkko
Kokkolan vanha raatihuone

Kokkola on Keski-Pohjanmaan maakuntakeskus ja Kokkolan seutukunnan keskus. Kokkolan kaupungin perusti Kustaa II Aadolf 7. syyskuuta 1620 Kaarlelan kirkonmäen länsipuolella sijainneen Ristirannan kylän paikalle, pääosin Sundin kartanon maille. Maannoususta johtuen vesiyhteys Kirkonmäeltä merelle oli jo huonontunut ja vaikutti edelleen huonontuvan. Kaupunki sai tuolloin nimekseen Gamlakarleby, ja sen vaakunassa paloi kolmiliekkinen, kumollaan oleva tervatynnyri. Samana vuonna perustettiin myös Uusikaarlepyy (Nykarleby), jonka vaakunassa esiintyy samoin kolmiliekkinen, mutta pystyssä oleva tervatynnyri.

Vuonna 1664 suuri tulipalo tuhosi kaupungin, minkä seurauksena kaupunkiin laadittiin J. Geddan toimesta ruutuasemakaava. Tuolloin laadittu ruutuasemakaava on vanhan kaupungin alueella pääosin säilynyt nykypäiviin asti.

Suureen Pohjan sotaan liittynyt isonvihan aika 1700-luvun alkupuoliskolla aiheutti Kokkolassa - niin kuin myös muualla Pohjanmaalla - tuntuvia tappioita ja menetyksiä. Vaikkakin osa väestöstä pääsi pakenemaan Ruotsiin, venäläiset sotajoukot surmasivat ja veivät vangeiksi suuren osan kaupungin väestöstä. Ison vihan päättyessä sodan ja ruton runtelemassa Kokkolassa oli vain 78 asukasta. Mutta kaupunki elpyi nopeasti: 1750-luvulle tultaessa väkiluku oli jo miltei tuhat asukasta.

Tapulioikeudet Kokkola sai vuonna 1765, mikä takasi kaupungille mahdollisuuden tehdä kauppaa ulkomaisten kauppahuoneiden kanssa suoraan. Käytännössä tämä merkitsi sitä, että kokkolalaiset laivat purjehtivat yhä kauemmas maailman merillä ja laivojen koot kasvoivat samassa tahdissa.

1700-luvun loppu ja 1800-luvun alku olivat Kokkolassa vaurastumisen aikaa. Kaupungin vientiartikkeleihin kuuluivat ennen kaikkea terva ja laivanrakennus. Kokkolalaisia laivoja myytiin mm. Tukholmaan, Kööpenhaminaan ja Lontooseen sekä muihin eurooppalaisiin satamakaupunkeihin. Terva puolestaan oli Suomen ensimmäinen todellinen maailmankauppatavara, ja purjelaivojen aikakaudella Suomi oli tervantuottajana maailman tärkeimpiä. Koko Suomen tervantuotannosta Kokkolan seutu tuotti peräti kolmanneksen.

Venäjän vallan aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Venäjän vallan alle siirtyminen tiesi Kokkolassa taloudellista kasvua. Ulkomaille vietiin puutavaraa, tervaa, voita ja juustoa sekä potaskaa. Kaupunki vaurastui vauhdilla ja Yläkaupunkiin, Oppistaniin, alkoi kohota komeita kaksikerroksisia valtaporvarien asuntoja. Vuonna 1842 kauppatorin, nykyisen Mannerheimin aukion, laitaan valmistui Carl Ludvig Engelin suunnittelema Raatihuone. Raatihuonetta vastapäätä oleva entinen Libeckin sairaala valmistui vuonna 1810. Työväki asui Alakaupungissa, Neristanissa, joka tunnetaan myös Kokkolan vanhana kaupunkina.

Laivanrakennuksen loistokausi ajoittuu Kokkolassa 1820- ja 1830-lukujen tienoille. Tuolloin koko maan kahdeksasta privilegioidusta laivaveistämöstä peräti kolme sijaitsi Kokkolassa, Kaustarinlahden rannalla.

1800-luvun puolessa välissä syttyi Krimin sota, joka myös "kauhiana" Oolannin sotana tunnetaan. Kokkolan osuus kyseisessä sodassa ei jäänyt aivan vaatimattomaksi, sillä vuonna 1854 Kokkolassa käytiin Halkokarin kahakkana tunnettu taistelu. Kahakassa kokkolalaiset torjuivat englantilaiset hyökkääjät, mikä herätti laajaa huomiota koko maassa aina keisari Nikolai I:stä myöten.

1800-luvun puolen välin jälkeen Kokkolan taloudellinen kasvu hieman pysähtyi. Tähän olivat syynä mm. uudentyyppiset laivat, joiden suojaamiseen ei enää tarvittu tervaa. Höyrykoneitten yleistyessä myös rautarunkoiset laivat alkoivat yleistyä. Rautarunkoisten laivojen valmistukseen ei Kokkolassa ollut kuitenkaan mahdollisuutta ja niin myös laivanrakennus tyrehtyi. Samoihin aikoihin valmistunut Saimaan kanava heikensi myös osaltaan Kokkolan asemaa kauppasatamana, kun Sisä-Suomen ja Savon pitäjät alkoivatkin lähettää tuotteitaan uutta laivareittiä pitkin Suomenlahden keskuksiin. Taloudellisen taantuman seurauksena yhä useammat kokkolalaiset hakeutuivat Amerikkaan. Siirtolaisuuden huippu sijoittui vuosisadan vaihteen tienoille.

Rautatie saatiin Kokkolaan vuonna 1885. Kartasta katsottuna on helppo huomata, että Pohjanmaan rata tekee aikamoisen mutkan Kokkolan kohdalla. Kokkolassa tiedetäänkin kertoa, että rautatieverkkoa suunniteltaessa Venäjän keisari Aleksanteri II muisti Halkokarin kahakan ja urhoolliset kokkolalaiset ja heidät palkitakseen määräsi rautatien vedettäväksi Kokkolan kautta.

Kokkola 1900-luvulla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen sisällissodan aikaisista tapahtumista Kokkolassa merkittävin oli venäläisen varuskunnan aseistariisuminen, johon osallistui valkoisten joukkoja paitsi Kokkolasta myös lähikunnista. Punakaartiin liittyneet kokkolalaiset vangittiin jo aikaisessa vaiheessa ilman että varsinaisia taisteluja olisi ehditty käydä. Sodan päätyttyä elinkeinoelämä alkoi Kokkolassa elpyä.

1900-luvun alkupuolen oleellisimpia muutoksia Kokkolassa oli väestön suomalaistuminen. Kokkolan pohjois- ja itäpuolen maaseutukuntien suomenkielinen väestö hakeutui Kokkolaan, joka tarjosi tulokkaille työtä tehtailta, satamasta ja palvelusaloilta. Kieliriidoiltakaan ei vältytty.

Kaarlelan kunta (ruots. Karleby), joka tunnettiin vuoteen 1927 nimellä Kokkolan maalaiskunta, liitettiin vuoden 1977 alussa Kokkolaan. Kaarlelaan oli jo aikaisemmin liitetty Öjan kunta, joka kuului osana Kruunupyyhyn aina vuoteen 1932, jolloin siitä tuli itsenäinen kunta. Kokkolan ja Kaarlelan kuntaliitoksen yhteydessä Kokkolan ruotsinkieliseksi nimeksi tuli Karleby. Kuntaliitoksen yhteydessä Kokkolan väkiluku kasvoi noin 50 % ja pinta-ala noin 1 100 %. Kuntaliitoksen myötä sulkeutui eräänlainen ympyrä: Kaarlelan Ristirannan kylästä sai alkunsa Kokkolan kaupunki, johon yli 300 vuotta myöhemmin Kaarlela liitettiin.

Kuntaliitokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaarlelan kunta liitettiin Kokkolaan vuonna 1977.

Lohtajan, Kälviän ja Ullavan valtuustot päättivät 3. joulukuuta 2007 kuntaliitoksesta Kokkolan kanssa. Liitos astui voimaan 1. tammikuuta 2009 jolloin nämä muodostivat uuden yli 45 000 asukkaan kaupungin. Uuden kaupungin nimeksi tuli Kokkola ja vaakunaksi Kokkolan nykyinen vaakuna.[5] Koska Lohtaja, Kälviä ja Ullava olivat kaikki yksikielisesti suomenkielisiä kuntia ja Kokkola kaksikielinen (suomi enemmistökielenä), Kokkolan ruotsinkielisten asukkaiden prosentuaalinen osuus väheni jonkin verran, mutta kunta säilyi kuitenkin kaksikielisenä.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vanha vesitorni
Kokkolan rautatieasemaa. Kuva etelään päin.

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kokkolassa risteää kolme valtatietä:

  • V8 (Turku-Oulu)
  • V13 (Kokkola-Lappeenranta)
  • V28 (Kokkola-Kajaani).

Seututie 749 on Pohjoisväylä ja V8 Eteläväylä.

Kaupungin satama sijaitsee Ykspihlajan kaupunginosassa ja on Suomen vilkkaimpia satamia. Kokkolasta on hyvät rautatieyhteydet sekä pohjoiseen - Ylivieskan ja Oulun suuntaan - että etelään, Seinäjoen ja Tampereen kautta Helsinkiin. Kruunupyyn kunnassa 19 km Kokkolasta kaakkoon sijaitsee Kokkola-Pietarsaaren lentoasema.

Kaupunginosat Kokkolan kantakaupungissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

 

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kokkolalla on nykyisin 61 kylää:

Kokkola
 
Kälviä
 
Lohtaja
 
Ullava

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys.

Kokkolan väestönkehitys 1980–2010
Vuosi Asukkaita
1751
  
978
1805
  
1 710
1860
  
2 231
1900
  
2 648
1930
  
5 703
1964
  
18 145
1996
  
35 5521
2011
  
46 2602
1 Kaarlela liitettiin 1977
2Lohtaja, Kälviä ja Ullava liitettiin 2009
Lähde: 2011 Tilastokeskus;[6] 1751–1996 Historian suursanakirja.[7]

Teollisuus ym.[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kokkolassa on monipuolista teollisuutta, erityisesti kemianteollisuutta, mm. Freeport Cobalt Oy:n[8] koboltti- ja Boliden Oy:n sinkkitehdas ja rikkihappotehdas. Lisäksi kaupungista löytyy metallituote-, valimo-, muovi-, elintarvike- ja puusepänteollisuutta.

Lohtajan kylässä entisen Lohtajan kunnan alueella Vattajanniemellä sijaitsee eräs Pohjanlahden laajimmista yhtenäisistä lentohiekka-alueista,[9] jota en esitetty kansallispuistoksi.[10] Siellä toimii Puolustusvoimien Lohtajan ampuma-alue. Asekoulu toimi kaupungissa vuodesta 1973 vuoteen 1996 saakka. Myös varikkoalue Keskusvarikko 8 on toiminut Kokkolassa.

Kunnallishallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kokkolan kaupunginjohtaja on Antti Isotalus.

Vuoden 2012 kunnallisvaaleissa kaupunginvaltuuston paikat jakaantuivat eri puolueiden kesken:

  • Kesk 14
  • SDP 10
  • Kok 7
  • RKP 6
  • KD 5
  • PS 5
  • Vihreät 2
  • Vas 2

Nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Näkymä Neristanista

Tapahtumia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Harrastustoimintaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kokkolalainen urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kokkolan urheiluseuroista lienee tunnetuin pitkään Suomen pääsarjassa pelannut jalkapalloseura Kokkolan Palloveikot. KPV ja sen paikallisvastustaja, kaupungin ruotsinkielisten seura GBK pelaavat ottelunsa Kokkolan keskuskentällä. Kokkolassa on lukuisia jalkapallojoukkueita. Kaupungissa on yksi Suomen harvoista täysimittaisista jalkapallohalleista, Kippari-halli ja lämmitetty jalkapallokenttä Santahaassa. Kokkolassa on valtakunnallista Suomi-sarjaa pelaava jääkiekkojoukkue, Kokkolan Hermes. Hermeksen kotihalli on Kokkolan jäähalli. Hermes on pelannut 1950- ja 60-luvuilla Mestaruussarjassa sekä myöhemmin pitkän aikaa 1. divisioonassa. Kokkolasta tulee myös vuonna 1974 nousuun lähtenyt lentopallojoukkue Kokkolan Tiikerit. Vuonna 2008 Tiikerit aloittivat taas toimintansa pitkän tauon jälkeen ja pelaavat nyt lentopalloliigan huipulla. Tiikerit voittivat mestaruuden 2013, mestaruus ratkesi 4200 maksaneen katsojan edessä Kokkolan jäähallissa. Salibandyseura Nibacos edustaa Kokkolaa 2. divisioonassa. Kokkolan Veikot ja Gamlakarleby Idrottsförening ovat tunnetuimmat yleisurheiluseurat, jotka ovat tuottaneet useita menestyneitä urheilijoita Suomeen. Kokkolan Tenniskerho - Gamlakarleby Tennisklubb (KTK-GTK)on Länsi-Suomen menestyneimpiä junioriseuroja, joka on kasvattanut useita Suomenmestareita ja mm. EM-mitalisteja. Seura pelasi mm. 80-luvulla miesten SM-liigassa.

Uskonnolliset yhteisöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kokkolassa toimii evankelisluterilainen Kokkolan seurakuntayhtymä, johon kuuluu viisi seurakuntaa: Kokkolan suomalainen seurakunta, Kaustisen ja Ullavan seurakunta, Kälviän seurakunta, Lohtajan seurakunta sekä ruotsinkielinen Karleby svenska församling[31]. Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä toimii paikkakunnalla evankelisuus[32], jolla on paikkakunnalla muun muassa opiskelijatoimintaa opiskelijajärjestönsä Evankelisten Opiskelijoiden kautta[33], herännäisyys[34], rauhansanalaisuus, jolla on siellä sekä suomenkielinen paikallisosasto Kokkolan Rauhan Sana[35] että ruotsinkielisten Närvilän rukoushuone[36] sekä vanhoillislestadiolaisuus, jolla toimii paikkakunnalla Kokkolan seudun rauhanyhdistys[37] sekä Ullavan ja Kälviän Rauhanyhdistys[38]. Lisäksi Kokkolassa toimii Suomen Luther-säätiön jumalanpalvelusyhteisö nimeltä Andreas-yhteisö[39].

Muita kirkkokuntia edustaa ensinnäkin helluntaiherätys, johon Kokkolassa kuuluvat Kokkolan helluntaiseurakunta, jolla oli vuonna 2008 yli 400 jäsentä[40], Lohtajan helluntaiseurakunta[41], Kälviän helluntaiseurakunta, jolla oli vuonna 2011 420 jäsentä[42], Ullavan helluntaiseurakunta, jolla oli vuonna 2011 84 jäsentä[43] sekä ruotsinkielinen Karleby Betaniaförsamling[44]. Näistä Kokkolan helluntaiseurakunta on Suomen Helluntaikirkon jäsen[45]. Lisäksi paikkakunnalla esiintyvät baptismi, jota edustavat itsenäinen Kokkolan Baptistiseurakunta, jolla oli vuonna 2011 217 jäsentä[46] sekä ruotsinkielinen Karleby Baptistförsamling, joka on Finlands svenska baptistsamfundin jäsen[47] sekä adventismi, jota edustaa Suomen Adventtikirkon Kokkolan Adventtiseurakunta[48].

Ystävyyskaupungit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tunnettuja kokkolalaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2014 1.1.2014. Maanmittauslaitos. Viitattu 15.3.2014.
  2. a b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 30.4.2014. Väestörekisterikeskus. Viitattu 6.6.2014.
  3. a b Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2012, laaja alueluokitusryhmittely 31.12.2012. Tilastokeskus. Viitattu 27.5.2013.
  4. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013 27.11.2012. Verohallinto. Viitattu 13.3.2013.
  5. Kokkolan, Kälviän, Lohtajan ja Ullavan kuntaliitosselvitys Kuntaliitosselvityksen valmisteluorganisaatio. Viitattu 9.4.2008.
  6. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
  7. Kaisu-Maija Nenonen, Ilkka Teerijoki: Historian suursanakirja. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2.
  8. http://www.kip.fi/Page.aspx?cid=167
  9. Vattajanniemi Ymparisto.fi-sivusto. 12.8.2013. Ympäristöministeriö, Suomen ympäristökeskus, Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Aluehallintovirasto. Viitattu 19.1.2014.
  10. Vähäsarja, Sari: Armeijan harjoitusalueesta halutaan kansallispuisto 27.5.2013. Yle. Viitattu 19.1.2014.
  11. http://www.iltalehti.fi/kuntavaalit/tulokset/12/kokkola/
  12. http://www.kokkola.fi/venetsialaiset/
  13. http://www.kirkkomusiikkijuhlat.fi/
  14. http://www.kokkolaopera.com/
  15. http://www.talviharmonikka.com/
  16. http://www.kokkolantalvitanssit.fi/2013/
  17. http://projekti.centria.fi/(S(viknvcpj1unxdjkg5jxrinhi))/Default.aspx?siteid=63
  18. http://www.kokkolacup.fi/
  19. http://www.kalamarkkinat.fi/
  20. http://www.kpv.fi/
  21. http://www.gbk.fi/
  22. http://www.kokkolanhermes.fi/
  23. http://www.kpkonsa.fi/
  24. http://www.kpkk.net/
  25. http://sar.kokkola.fi/
  26. http://www.anvianet.fi/oh6ai/
  27. http://www.kokua.fi/
  28. http://www.kokkolanvetouistelijat.com/
  29. http://www.kepomoke.kpnet.com/
  30. http://www.ktk-gtk.sporttisaitti.com
  31. Seurakuntayhtymän hallinto Kokkolan seurakuntayhtymä. Viitattu 1.11.2011.
  32. Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys Uskonnot Suomessa. Viitattu 1.11.2011.
  33. Kokkola Evankeliset Opiskelijat. Viitattu 1.11.2011.
  34. Herättäjä-Yhdistys ry Uskonnot Suomessa. Viitattu 1.11.2011.
  35. Paikallisyhdistykset Lähetysyhdistys Rauhan Sana. Viitattu 1.11.2011.
  36. Startsida Närvilä Bönehusförening r.f.. Viitattu 1.11.2011.
  37. Kokkolan seudun Rauhanyhdistys Kokkolan seudun Rauhanyhdistys. Viitattu 1.11.2011.
  38. Ullavan ja Kälviän Rauhanyhdistys Viitattu 1.11.2011.
  39. Andreas-yhteisö (Kokkola) Suomen Luther-säätiö. Viitattu 1.11.2011.
  40. Kokkolan helluntaiseurakunta Uskonnot Suomessa. Viitattu 1.11.2011.
  41. Lohtajan helluntaiseurakunta Uskonnot Suomessa. Viitattu 1.11.2011.
  42. Kälviän helluntaiseurakunta Uskonnot Suomessa. Viitattu 1.11.2011.
  43. Ullavan helluntaiseurakunta Uskonnot Suomessa. Viitattu 1.11.2011.
  44. Karleby Betaniaförsamling Uskonnot Suomessa. Viitattu 1.11.2011.
  45. Suomen Adventtikirkko -Helluntaikirkon jäsenseurakunnat Suomen Helluntaikirkko. Viitattu 1.11.2011.
  46. Kokkolan Baptistiseurakunta Uskonnot Suomessa. Viitattu 1.11.2011.
  47. Karleby Baptistförsamling Finlands svenska baptistsamfund. Viitattu 1.11.2011.
  48. Suomen Adventtikirkko -Suomenkieliset seurakunnat Suomen Adventtikirkko. Viitattu 1.11.2011.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kokkola.