Evijärvi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Evijärvi
Evijärvi.svg Evijärvi.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

www.evijarvi.fi
Sijainti 63°22′00″N, 23°28′30″E
Maakunta Etelä-Pohjanmaan maakunta
Seutukunta Järviseudun seutukunta
Perustettu 1867
Kokonaispinta-ala 390,70 km²
244:nneksi suurin 2014 [1]
– maa 354,07 km²
– sisävesi 36,63 km²
Väkiluku 2 681
248:nneksi suurin 30.4.2014 [2]
– väestötiheys 7,57 as/km² (30.4.2014)
Ikäjakauma 2012 [3]
– 0–14-v. 16,3 %
– 15–64-v. 58,8 %
– yli 64-v. 24,9 %
Äidinkieli 2012 [3]
suomenkielisiä 96,1 %
ruotsinkielisiä 1,9 %
– muut 2,0 %
Kunnallisvero 21,00 %
20:nneksi suurin 2013 [4]
Kunnanjohtaja Sabah Samaletdin
Kunnanvaltuusto 21 paikkaa
  2013–2016[5]
 • Kesk.
 • PS
 • Kok.
 • SDP
 • KD

14
3
2
1
1

Evijärvi on Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Pohjanmaan maakunnassa. Kunnassa asuu 2 681 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 390,70 km², josta 36,63 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 7,57 asukasta/km². Evijärven naapurikunnat ovat Kauhava, Kruunupyy, Lappajärvi, Pedersören kunta ja Veteli.

Kunnan suurin järvi on Ähtävänjoen vesistöön kuuluva Evijärvi, jonka rannalla kunnan keskustaajama sijaitsee.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Evijärvellä on löydetty kivikautisen asutuksen jäännöksiä Hankakosken rannalta. Näsijärven vedet laskivat tuolloin Ähtävänjoen kautta Pohjanlahteen. Nykyistä huomattavasti vuolaamman Ähtävänjoen kalaisuus sekä ympäröivien erämaiden riista olivat uudisasukkaiden tärkeimpiä houkuttimia. Evijärven seutu kuului keskiajalla Pietarsaaren suurpitäjän takamaihin. Pohjanlahden rannikon ruotsalaisasutus ulottui Evijärvelle saakka, mistä ovat muistoina monet ruotsinkieliset paikannimet kuten Björbacka, Stenbacka, Norrena ja Söderena.[6]

Evijärvi mainitaan 1500-luvun puolivälin asiakirjoissa Pietarsaareen kuuluvaksi kyläkunnaksi, jossa vuosisadan lopulla oli jo 20 taloa. Vaikka vielä 1600-luvullakin syntyi jonkin verran ruotsalaista uudisasutusta, tulivat savolaiset seudun tärkeimmiksi asuttajiksi. Asutus pysyi pitkään harvana. Väkiluku oli todennäköisesti 1600-luvulla ennen suuria kuolonvuosia noin 3 000, vuonna 1749 se oli 505 ja 1805 jo 2426. Vuonna 1760 Evijärvestä tuli Lappajärven kappeliseurakunta ja 1865 se erotettiin omaksi seurakunnaksi. Evijärven kirkon rakensi kuuluisa alahärmäläinen Antti Hakola vuonna 1758. Ensimmäinen kirkkoherra K. A. Calamnius astui virkaansa 1877. Omaksi pitäjäksi Evijärvi tuli 1867.[6]

1800-luvun lopulla Evijärveltä lähti Pohjois-Amerikkaan yli 2 000 siirtolaista, joista kuitenkin useat palasivat myöhemmin takaisin. Vuonna 1920 kunnassa oli asukkaita 4 159. Evijärven asukasluku pysyi 4 000:n tienoilla 1960-luvulle saakka, jolloin väestö alkoi hitaasti vähentyä. 1970-luvun puolivälissä asukkaita ole enää runsaat 3 300, mutta asukasluku kääntyi vuosikymmenen lopulla jälleen kasvuun. Vuonna 1985 Evijärvellä oli asukkaita 3 442. 1990-luvun alussa vaikuttanut lama ja maaltamuutto vähensivät kunnan asukasluvun vuoteen 2011 mennessä 2 761 asukkaaseen.[6]

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Evijärven väestönkehitys 1980–2010
Vuosi Asukkaita
1980
  
3 423
1985
  
3 431
1990
  
3 356
1995
  
3 287
2000
  
3 067
2005
  
2 916
2010
  
2 755
Lähde: Tilastokeskus.[7]

Luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Evijärvi on Etelä-Pohjanmaan Järviseudun kunta, jonka maisemia hallitsevat kumpuilevat metsämaat, pienet peltolaikut ja lukuisat järvet.[6]

Kallioperä on suurimmaksi osaksi biotiittiplagioklaasigneissiä, gneissigraniittia sekä amfibioliittia. Särkijärven kylästä noin kilometrin verran luoteeseen on usean metrin vahvuinen kvartsisuoni. Kalliopaljastumia on eniten Lepistönmäen, Haapajärven ja Kuoppa-ahon välisellä alueella. Yleisin maalaji on moreeni, joka muodostaa paikoin pitkittäisselänteitä, drumliineja. Moreeni on usein paikoin turpeen peitossa. Savea ja hiekkaa on jokien ja järvien rannoilla kapeina vyöhykkeinä, jotka on yleensä raivattu pelloiksi. Jonkin verran myös kivisiä moreenimaita on raivattu viljelymaiksi. Pinnanmuodoiltaan Evijärvi kuuluu Etelä-Pohjanmaan kankareseutuun. Vaihtelevinta maasto on kunnan itä- ka pohjoisosissa. Alueen korkein kohouma on Kuoppa-ahosta länteen ylittää 90m tason.[6]

Kunnan maisemaa elävöittävät lukuisat järvet, joista suurin on satasaarinen Evijärvi. Evijärven aikaisemmin hyvin runsas kalakanta on järven säännöstelyn aloittamisen (1954) jälkeen vähentynyt. Lisäksi rehevöityminen on hävittänyt järven arvokalakannan lähes kokonaan.[6] Järveen on kalakannan elvyttämisen vuoksi istutettu kuhaa, järvitaimenta, planktonsiikaa ja järvisiikaa.[8] Kuntaa luode-kaakkoisuunnassa halkovista joista on huomattavin koskinen Ähtävänjoki.[6]

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Evijärvi, Haapajärvenkylä, Ina (Ena), Jokikylä, Kerttuankylä, Kivijärvenkylä, Lahdenkylä, Sydänmaa, Särkikylä

Tapahtumat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Evijärven Vasikka-ahon markkinat: heinäkuun viimeinen lauantai
  • Hämärät markkinat: syyskuun viimeinen tai toisiksi viimeinen perjantai

Uskonnolliset yhteisöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Evijärvellä toimii evankelisluterilainen Evijärven seurakunta[9]. Paikkakunnalla toimii myös vanhoillislestadiolaisen herätysliikkeen Evijärven rauhanyhdistys[10]. Muita kirkkokuntia edustaa helluntaiherätykseen lukeutuva Evijärven helluntaiseurakunta[11] sekä vuonna 1988 perustettu Suomen Adventtikirkkoon kuuluva Evijärven (Järviseudun) adventtiseurakunta[12].

Nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Väinöntalo (Suomen suurin talonpoikaismuseo), Limonaadimuseo, Evijärven Nuorisoseura, Kivijärvi (Eurojärvi), Tiira, Tähtitorni, Evijärven kirkko

Evijärven kirkko

Liikunta ja urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Evijärveläisiä urheiluseuroja

Kuuluisia evijärveläisiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2014 1.1.2014. Maanmittauslaitos. Viitattu 15.3.2014.
  2. a b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 30.4.2014. Väestörekisterikeskus. Viitattu 6.6.2014.
  3. a b Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2012, laaja alueluokitusryhmittely 31.12.2012. Tilastokeskus. Viitattu 27.5.2013.
  4. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013 27.11.2012. Verohallinto. Viitattu 13.3.2013.
  5. Yle: Kunnallisvaalit 2012 tulospalvelu 27.10.2012. Yleisradio. Viitattu 1.5.2009.
  6. a b c d e f g Ossi Perälä: Finlandia, Otavan Maammekirja 7, s. 46–47. Otava, 1986. ISBN 951-1-08930-7.
  7. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
  8. http://www.kalapaikka.net/evijarvi_jarvi_kalastus_luvat_kalaistutukset_ravustus_vesilinnun_metsastys_vedenlaatu_lomamokit_evijarvi___58198.asp
  9. Evijärven seurakunta Viitattu 2.1.2010.
  10. Rauhanyhdistykset Viitattu 23.6.2011.
  11. Evijärven helluntaiseurakunta Viitattu 2.1.2010.
  12. Suomen Adventtikirkko - SUOMENKIELISET SEURAKUNNAT Suomen Adventtikirkko. Viitattu 23.6.2011.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.