Hauho

Wikipedia

Hauho
Lakkautettu kunta – nykyiset kunnat: Hämeenlinna
vaakuna	sijainti
Sijainti	61°10′20″N, 24°33′45″E
Lääni	Etelä-Suomen lääni
Maakunta	Kanta-Hämeen maakunta
Seutukunta	Hämeenlinnan seutukunta
Perustettu	1868
Liitetty	2009
– liitoskunnat	Hämeenlinna Kalvola Lammi Renko Tuulos Hauho
– syntynyt kunta	Hämeenlinna
Pinta-ala	443,37 km2 [1] (1.1.2008)
– maa	354,53 km2
– sisä	88,84 km2
Väkiluku	3 934  [2] (31.12.2008)
– väestötiheys	11,1 as/km2 (31.12.2008)
Demografiatiedot	2007 [3]
– 0–14-v.	16,3 %
– 15–64-v.	59,8 %
– yli 64-v.	23,9 %

Hauho on entinen Suomen kunta ja nykyinen Hämeenlinnan taajama, joka sijaitsee Kanta-Hämeen maakunnassa, Etelä-Suomen läänissä. Hauho liittyi Hämeenlinnaan yhdessä Kalvolan, Lammin, Rengon ja Tuuloksen kanssa vuonna 2009.

Hauholla asui ennen kunnan lakkauttamista 3 934 asukasta,^[2] ja sen pinta-ala oli 443,37 km², josta 88,84 km² oli vesistöjä.^[1] Väestötiheys oli 11,1 asukasta/km². Hauho on Suomen väestöllinen keskipiste.

Hauhon poikki kulkevat Tampereen ja Lahden välinen valtatie 12 sekä valtatie 10:n Hämeenlinnasta itään oleva osuus. Lisäksi Hauhon länsiosassa kulkee Hämeenlinnan ja Pälkäneen välinen kantatie 57.

Sisällysluettelo 1 Historia 1.1 Paavin panna 2 Luonnonolot 3 Asutus 4 Elinkeinotoiminta 5 Koulutus 6 Nähtävyyksiä 7 Tunnettuja hauholaisia 8 Kylät 9 Katso myös 10 Aiheesta muualla 11 Lähteet

[muokkaa] Historia

Asutusta Hauholla on ollut jo kivikaudella, mistä todistavat asuinpaikkalöydöt Eteläisissä ja Perkiössä. Nykyinen alueen asutus periytyy rautakaudelta 500-luvun tienoilta. Rautakautisia kalmistoja on mm. Ilmoilassa ja Alvettulassa. Myös vanhoja uhrikiviä on kunnan alueella, samoin Hyypiövuoren muinaislinna. Vanhimmat historialliset merkinnät Hauhosta ovat vuodelta 1329, jolloin kuningas Maunu Eerikinpoika määräsi kultakin suvulta maksettavan neljän turkisnahan kirkollisveron takavarikkoon, minkä johdosta paavi julisti hauholaiset pannaan maksamattoman veron tähden. Riita koski silloin Suomen piispalle Pentille maksettavaa palkkaa. Tästä tapauksesta muistuttavat Hauhon vaakunan neljä oravaa. Jo 1400-luvulla mainitaan useimpien Hauhon nykyisten kylien nimet.

Hauholle asutettiin viime sotien jälkeen Kivennavan siirtoväkeä.

[muokkaa] Paavin panna

Tämä artikkeli tai osio loppuu kesken ja tarvitsee laajennusta.

Hauholaiset taipuivat lopulta ja piispa sai taas veronsa, sillä elämä oli kirkollisessa mielessä pannan aikana kurjaa. Alttarit ja kaikki pyhät kuvat olivat suruvaipoin peitetty. Messu luettiin hiljaisuudessa, tai ei ollenkaan, sillä pappi saattoi lukea vain kirkon ovelta muutamia sanoja syntejään katuville kansalaisille. Lapsia ei kastettu ja ruumiita ei siunattu pyhään maahan. Poikkeuksen tekivät papit ja kerjäläiset sekä kahta vuotta nuoremmat lapset. Aviopuolisot siunattiin liittoon hautausmaalla. Asukkaita oli kielletty ajamasta partaansa ja leikkaamasta tukkaansa. Toisiaan ei myöskään saanut tervehtiä. ^[4]

[muokkaa] Luonnonolot

Hauhon maisemissa vuorottelevat rikkonaiset vesistöalueet ja niiden väliset loivapiirteiset viljelyalueet. Huomattavimmat järvet ovat Iso Roinevesi (suurin syvyys 73 m), Pyhäjärvi, Hauhonselkä ja Ilmoilanselkä, jotka kuuluvat Hauhon reittiin. Maasto vesireitin ympärillä koostuu moreeniselänteistä ja harjujaksosta. Muutamat mäet kohoavat yli 150 m merenpinnasta. Järvien rannoilla ja laaksoissa on savea ja hiesua, kunnan eteläosassa myös turvemaita.

Hauhon Kokkilassa sijaitsee Särkemäjärvi, josta vedet virtaavat harjumaastossa maan sisässä Kirriseen. Paikka, jossa vesi purkautuu on sulana koko talven. Akkijärveen laskevat myös seitsemän muun pienemmän järven ja lammen joet. Tarina kertoo, että tyynellä säällä kun pistää korvansa harjulla maata vasten voi kuulla veden solinan.^[5]

[muokkaa] Asutus

Hauhon asutus on ryhmittynyt vesistöjä ympäröiville savi- ja hiesumaille. Kunnan suurimmat taajamat ovat kirkonkylä, Eteläinen ja Alvettula.

[muokkaa] Elinkeinotoiminta

Hauho on perinteisesti tunnettu voimakkaana maa- ja metsätalouspitäjänä, ja näillä elinkeinoilla onkin edelleen suuri merkitys (23 % työpaikoista). Palvelujen osuus on 57 % ja jalostustoiminnan 17 % työpaikoista. Hauho on myös merkittävä matkailupitäjä ja vapaa-ajan asuntoja on runsaasta vesistömäärästä johtuen paljon. Hauholla on useita kartanoita, mm. Hahkiala, Hovinkartano ja Kyttälä.

[muokkaa] Koulutus

Hauholla on kaksi peruskoulun ala-astetta, Alvettula ja Eteläinen, sekä peruskoulun yläaste. Vuonna 2007 Kirkonkylä ja Hankala lopettivat toimintansa ja liittyivät Hauhon kirkonkylän koulukeskukseen, jossa on luokat 1–9.

[muokkaa] Nähtävyyksiä

• Hauhon kirkko on harmaakivikirkko 1400-luvulta
• Vanha raitti (kirkonkylän vanha puutaloalue)
• Hyypiön linnavuori
• Teponlinna (linnavuori)
• Kalomäki (rautakautinen muinaisjäännösryhmä)
• Kotkon luonnonsuojelualue ja talomuseo
• Alvettulan museosilta
• Vihavuoden vanhan sahan alue ja myllymuseo
• Martti Skytten patsas

Alvettulassa vuoden 1918 taisteluissa kaatuneiden punaisten hauta. Hauhontakana Haaviston haassa oleva lähes 30 teloitetun hauta. Eteläisten kylässä Järvenpään haassa kahden teloitetun hauta ja Lehtosen palstalla saksalaisten ampuman viiden työläisen hauta. Lehdesmäen kantoniityllä sijaitseva kuuden hauholaisen työläisen hauta. Mustilan kankaalla n. 40 teloitetun työläisnaisen hauta, missä suurin oa valkeakoskelaisia. Lehdesmäen Hiedankorvessa ammutun punakaartilaisen hauta. Hauhon kirkonkylässä Vihniönmäessä 75 miehen ja naisen hauta (valkoisten teloittamia). Metsäkulman Toramäessä viiden teloitetun hauta. Karl Sharmanin hauta on Metsäkulmalla Salosen haassa (valkoisten ampuma).^[6]

[muokkaa] Tunnettuja hauholaisia

• Pentti Lindegren, jääkiekkopioneeri, jääkiekkoselostaja
• J. R. Danielsson-Kalmari, poliitikko
• Erkki Heinäkangas, karhunkaataja
• Axel Fredrik Charpentier, oikeuskansleri 1918–1928
• Jukka Rangell, poliitikko ja pankinjohtaja
• Martti Skytte, piispa
• Sulo ja Wäinö Wuolijoki, poliitikkoja
• Jari Koskinen, kansanedustaja
• Ere Kolu (Kustaa Liukonen), aktivisti ja kirjailija

[muokkaa] Kylät

Aikkola, Ajoranta, Alvettula, Apoo, Eteläinen, Hahkiala, Hakkala, Hankala, Hauhontausta, Heinäkangas, Hyvikkälä, Hyömäki, Ilmoila, Joki (Jokioinen), Juntula, Kalaila, Keso, Kirkonkylä, Kokkala, Kokkila, Kukkola, Kyttälä, Lautsia, Lehdesmäki, Lehtelä, Matkantaka, Miehoila, Mustila, Okerla, Pappila, Porras, Porsoo, Rukkoila, Saha, Sappee, Sotjala, Torvoila, Tuittula, Tuulimylly, Uusikylä, Vihavuosi, Villantila, Vitsiälä, Vuolijoki

Hauholta on Hämeenlinnan keskustaan 34 km, Tampereelle 62 km, Lahteen 66 km ja Helsinkiin 132 km.

[muokkaa] Katso myös

• Hämeenlinnan seudun kuntaliitos 2009

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Hauho Wikimedia Commonsissa.

[muokkaa] Lähteet