Hauho

Wikipedia

Hauho

vaakuna	sijainti
www.hauho.fi
Sijainti	61°10′20″N, 24°33′45″E
Lääni	Etelä-Suomen lääni
Maakunta	Kanta-Hämeen maakunta
Seutukunta	Hämeenlinnan seutukunta
Perustettu	1868
Kuntaliitokset	Hämeenlinna (2009), Kalvola (2009), Lammi (2009), Renko (2009), Tuulos (2009)
Pinta-ala	443,37 km² 262. suurin 1.1.2008 ^[1]
– maa	354,53 km²
– sisävesi	88,84 km²
Väkiluku	3 962 243. suurin 30.4.2008 ^[2]
– väestötiheys	11,18 as/km² (30.4.2008)
Kunnallisvero	19,50 % (2008) ^[3]
Kunnanjohtaja	Juho Ainasoja
Kunnanvaltuusto	21 paikkaa
2004 - 2008^[4] • Kok. • Kesk. • SDP	9 7 5

Hauho on Suomen kunta joka sijaitsee Kanta-Hämeen maakunnassa, Etelä-Suomen läänissä. Kunnassa asuu 3 967^[5] ihmistä ja sen pinta-ala on 443,37 km² josta 88,84 km² on vesistöjä^[6]. Väestötiheys on 11 asukasta/km². Hauho on Suomen väestöllinen keskipiste (Weberin piste). Vuonna 2009 Hauho muuttuu Hämeenlinnaksi alueen suuren kuntaliitoksen vuoksi.

Hauhon naapurikunnat ovat Hattula, Hämeenlinna, Janakkala, Lammi, Pälkäne ja Tuulos.

[muokkaa] Historia

Asutusta Hauholla on ollut jo kivikaudella, mistä todistavat asuinpaikkalöydöt Eteläisissä ja Perkiössä. Nykyinen alueen asutus periytyy rautakaudelta 500-luvun tienoilta. Rautakautisia kalmistoja on mm. Ilmoilassa ja Alvettulassa. Myös vanhoja uhrikiviä on kunnan alueella, samoin Hyypiövuoren muinaislinna. Vanhimmat historialliset merkinnät Hauhosta ovat vuodelta 1329, jolloin kuningas Maunu Eerikinpoika määräsi kultakin suvulta maksettavan neljän turkisnahan kirkollisveron takavarikkoon, minkä johdosta paavi julisti hauholaiset pannaan maksamattoman veron tähden. Riita koski silloin Suomen piispalle Pentille maksettavaa palkkaa. Tästä tapauksesta muistuttavat Hauhon vaakunan neljä oravaa. Jo 1400-luvulla mainitaan useimpien Hauhon nykyisten kylien nimet.

[muokkaa] Paavin panna

Tämä artikkeli tai osio loppuu kesken ja tarvitsee laajennusta.
Tarkennus:

Hauholaiset taipuivat lopulta ja piispa sai taas veronsa, sillä elämä oli kirkollisessa mielessä pannan aikana kurjaa. Alttarit ja kaikki pyhät kuvat olivat suruvaipoin peitetty. Messu luettiin hiljaisuudessa, tai ei ollenkaan, sillä pappi saattoi lukea vain kirkon ovelta muutamia sanoja syntejään katuville kansalaisille. Lapsia ei kastettu ja ruumiita ei siunattu pyhään maahan. Poikkeuksen tekivät papit ja kerjäläiset sekä kahta vuotta nuoremmat lapset. Aviopuolisot siunattiin liittoon hautausmaalla. Asukkaita oli kielletty ajamasta partaansa ja leikkaamasta tukkaansa. Toisiaan ei myöskään saanut tervehtiä. ^[7]

[muokkaa] Luonnonolot

Hauhon maisemissa vuorottelevat rikkonaiset vesistöalueet ja niiden väliset loivapiirteiset viljelyalueet. Huomattavimmat järvet ovat Iso Roinevesi (suurin syvyys 73 m), Pyhäjärvi, Hauhonselkä ja Ilmoilanselkä, jotka kuuluvat Hauhon reittiin. Maasto vesireitin ympärillä on moreenin peittämiä loivia harjujonoja, joissa on muutamia yli 150 m yli merenpinnan kohoavia mäkiä. Järvien rannoilla ja laaksoissa on savea ja hiesua, kunnan eteläosassa myös turvemaita.

Hauhon Kokkilassa sijaitsee Särkemäjärvi, josta vedet virtaavat harjumaastossa maan sisässä Kirriseen. Paikka missä vesi purkautuu on sulana koko talven. Akkijärveen laskevat myös seitsemän muun pienemmän järven ja lammen joet. Tarina kertoo, että tyynellä säällä kun pistää korvansa harjulla maata vasten voi kuulla veden solinan.^[8]

[muokkaa] Asutus

Hauhon asutus on ryhmittynyt vesistöjä ympäröiville savi- ja hiesumaille. Kunnan suurimmat taajamat ovat kirkonkylä, Eteläinen ja Alvettula.

[muokkaa] Elinkeinotoiminta

Hauho on perinteisesti tunnettu voimakkaana maa- ja metsätalouspitäjänä, ja näillä elinkeinoilla onkin edelleen suuri merkitys (23 % työpaikoista). Palvelujen osuus on 57 % ja jalostustoiminnan 17 % työpaikoista. Hauho on myös merkittävä matkailupitäjä ja vapaa-ajan asuntoja on runsaasta vesistömäärästä johtuen paljon. Hauholla on useita kartanoita, mm. Hahkiala, Hovinkartano ja Kyttälä.

[muokkaa] Koulutus

Hauholla on kaksi peruskoulun ala-astetta, Alvettula ja Eteläinen, sekä peruskoulun yläaste. Vuonna 2007 Kirkonkylä ja Hankala lopettivat toimintansa ja liittyivät Hauhon kirkonkylän koulukeskukseen, jossa on luokat 1–9.

[muokkaa] Nähtävyyksiä

Harmaakivikirkko 1400-luvulta
Vanha raitti (kirkonkylän vanha puutaloalue)
Hyypiön linnavuori
Teponlinna (linnavuori)
Kalomäki (rautakautinen muinaisjäännösryhmä)
Kotkon luonnonsuojelualue ja talomuseo
Alvettulan museosilta
Vihavuoden vanhan sahan alue ja mylly museo
Martti Skytten patsas

Alvettulassa vuoden 1918 taisteluissa kaatuneiden punaisten hauta. Hauhontakana Haaviston haassa oleva lähes 30 teloitetun hauta. Eteläisten kylässä Järvenpään haassa kahden teloitetun hauta ja Lehtosen palstalla saksalaisten ampuman viiden työläisen hauta. Lehdesmäen kantoniityllä sijaitseva kuuden hauholaisen työläisen hauta. Mustilan kankaalla n. 40 teloitetun työläisnaisen hauta, missä suurin oa valkeakoskelaisia. Lehdesmäen Hiedankorvessa ammutun punakaartilaisen hauta. Hauhon kirkonkylässä Vihniönmäessä 75 miehen ja naisen hauta (valkoisten teloittamia). Metsäkulman Toramäessä viiden teloitetun hauta. Karl Sharmanin hauta Metsäkulmalla Salosen haassa (valkoisten ampuma).

Lähde: Kuoleman Kentiltä, Muistojulkaisu vuoden 1918 ajoilta. Kustantaja Hämeen Eteläinen Sos.Dem.Piiritoimikunta, Hämeenlinna 1924, Osakeyhtiö Hämeen kansan kirjapaino.

[muokkaa] Tunnettuja hauholaisia

J. R. Danielsson-Kalmari, poliitikko
Erkki Heinäkangas, karhunkaataja
Axel Fredrik Charpentier, oikeuskansleri 1918–1928
Martti Skytte, piispa
Sulo ja Wäinö Wuolijoki, poliitikkoja
Jari Koskinen, kansanedustaja

[muokkaa] Kylät

Aikkola, Ajoranta, Alvettula, Apoo, Eteläinen, Hahkiala, Hakkala, Hankala, Hauhontausta, Heinäkangas, Hyvikkälä, Hyömäki, Ilmoila, Joki (Jokioinen), Juntula, Kalaila, Keso, Kirkonkylä, Kokkala, Kokkila, Kukkola, Kyttälä, Lautsia, Lehdesmäki, Lehtelä, Matkantaka, Miehoila, Mustila, Okerla, Pappila,Porras, Porsoo, Rukkoila, Saha, Sappee, Sotjala, Torvoila, Tuittula, Tuulimylly, Uusikylä, Vihavuosi, Villantila, Vitsiälä, Vuolijoki

Hauholta on Hämeenlinnaan 34 km, Tampereelle 62 km, Lahteen 66 km ja Helsinkiin 132 km.