Keski-Suomen maakunta

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Keski-Suomen maakunta
Keski-Suomi Coat of Arms.svg Keski-Suomi.sijainti.suomi.2010.svg

vaakuna

sijainti

Historialliset läänit Keski-Suomen lääni
Maakuntakeskus Jyväskylä
Maakuntajohtaja Anita Mikkonen
Kokonaispinta-ala 19 948,75 km²
7:nneksi suurin 2012 [1]
– maa 16 703,97 km²
– sisävesi 3 244,78 km²
Väkiluku 274 409
5:nneksi suurin 31.1.2012 [2]
väestötiheys 16,43 as/km² (31.1.2012)
Maakuntalaulu Keski-Suomen kotiseutulaulu
Nimikkolajit  
– eläin Metsäjänis
– järvi Keitele
– kala Järvitaimen
– kasvi Päivänkakkara
– kivi Dioriitti
– lintu Metso

Keski-Suomi (ruots. Mellersta Finland) on yksi Suomen 20 maakunnasta. Se on asukasluvultaan Suomen viidenneksi suurin maakunta. Maakuntakeskus ja ylivoimaisesti suurin kaupunki on Jyväskylä. Muita kaupunkeja ovat Jämsä, Keuruu, Saarijärvi, Viitasaari ja Äänekoski.

Keski-Suomen lääni, jonka alue oli miltei sama kuin maakunnan, oli olemassa vuosina 19601997. Läänin pääkaupunki oli Jyväskylä. Vuoden 1997 lääniuudistuksen jälkeen maakunta kuului Länsi-Suomen lääniin, kunnes Suomen läänit lakkautettiin. Eduskuntavaaleissa Keski-Suomi muodostaa oman vaalipiirinsä. Maakuntalauluna on Keski-Suomen kotiseutulaulu.

Keski-Suomea ympäröivät Pirkanmaa ja Etelä-Pohjanmaa lännessä, Keski-Pohjanmaa luoteessa, Pohjois-Pohjanmaa pohjoisessa, Pohjois-Savo ja Etelä-Savo idässä ja Päijät-Häme etelässä. Maakunnan pinta-ala oli 2012-01-01 1. tammikuuta 2012 19 948,75 km², josta maa-alueita on 16 703,97 km² ja sisävesiä 3 244,78 km².[1] Maakunnan väkiluku oli 2012-01-31 31. tammikuuta 2012 274 409 henkeä.[2]

Keski-Suomen seuduista Jyväskylän seutu on merkittävä kasvukeskus, mutta muilla Keski-Suomen alueilla väkiluku laskee, paitsi Äänekoskella, jossa väestömäärä on hitaassa kasvussa. Koko Keski-Suomen asukasluku nousee, mutta vain hitaasti.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Maantiede

Keski-Suomen alue ei ole nimestään huolimatta keskellä Suomea, vaan pikemminkin keskellä Suomen eteläpuolta. Sillä ei ole selkeää luonnonmaantieteellistä rajaa Savoon eikä Hämeeseen. Sen sijaan Pohjanmaasta sen selkeästi erottaa Suomenselkä. Keskisuomalainen maisema lukuun ottamatta Suomenselän Keski-Suomeen kuuluvaa osaa on kumpuilevaa, ja suuri osa maakunnasta kuuluu Järvi-Suomeen. Runsasvesistöisen maakunnan suurin järvi on Päijänne (pinta-alasta eri tietoja, noin 1100 neliökilometriä) ja korkeita kohtia muiden muassa Multian Kiiskilänmäki, joka yltää 269 metrin korkeuteen merenpinnasta, Jyväskylän Uutelanmäki (259 metriä), Pirttimäki (249 metriä) ja Laajavuori (228 metriä) sekä Uuraisten Kukkamäki (260 m) ja Lahomäki (242 metriä). Maaperä on moreenivoittoista.

[muokkaa] Historia

Keski-Suomen läänin vaakuna ennen vuotta 1997.

Keski-Suomi sai maataviljelevän asutuksensa pääosin Hämeestä (erityisesti Jyväskylän seutu) ja Savosta käsin. Alue oli pitkään Hämeen ja Savon ydinalueiden välistä hyvin harvaan asuttua metsäseutua. Nykyisistä Keski-Suomen kunnista vain Jämsä on ollut keskiaikainen pitäjä. 1600-luvulla perustettiin Keuruun, Laukaan, Saarijärven ja Viitasaaren pitäjät. Näistä neljästä sekä Jämsästä ja niistä lohkaistuista kunnista on lohkaistu lähes kaikki muut Keski-Suomen nykyiset kunnat. Suomen historiallisista maakunnista Keski-Suomi luetaan Hämeeseen, paitsi Satakunnan historialliseen maakuntaan luettavia Keuruuta ja Multiaa. Lisäksi joidenkin tietojen mukaan Hankasalmi ja Konnevesi kuuluvat Savoon.

Käsitteenä Keski-Suomi suunnilleen nykyisen maakunnan aluetta tarkoittavana vakiintui varsin myöhään. Esimerkiksi vielä 1930-luvun Isossa tietosanakirjassa hakusanan "Jyväskylä" kohdalla ilmoitetaan, että Jyväskylä sijaitsee Pohjois-Hämeessä, ja Hämeeseen kuuluvaksi kaupungiksi Jyväskylä määritellään myös "Häme"-hakusanan kohdalla. Keski-Suomesta tuli täysin selvärajainen maakunta vasta, kun Keski-Suomen lääni aloitti toimintansa 1.3.1960. Keski-Suomen läänin ollessa olemassa Keski-Suomen maakunnalla tarkoitettiin ensin koko tämän läänin aluetta. Myöhemmin, kun Kuhmoisten kunta oli liitetty Keski-Suomen lääniin, sanottiin, että Keski-Suomen maakunta käsittää Keski-Suomen läänin lukuun ottamatta Kuhmoisten kuntaa. Nykyinen Keski-Suomen maakunta on suurempi kuin Keski-Suomen läänin aikainen Keski-Suomen maakunta, koska nyt myös Kuhmoinen kuuluu Keski-Suomen maakuntaan ja sitä paitsi Jämsään on liitetty Kuorevesi ja osa Längelmäestä, jotka kuuluivat sitä ennen Pirkanmaahan.

[muokkaa] Murteet

Keski-Suomi kuuluu savolaismurteiden alueeseen. Pohjoisessa Keski-Suomessa puhutaan Keski-Suomen murretta, joka on savolaismurteiden haara. Eteläisessä Keski-Suomessa puhutaan Päijät-Hämeen murretta, joka sekin kuuluu nimestään huolimatta savolais- eikä hämäläismurteisiin. Eteläisen Keski-Suomen asuttivat alun perin hämäläiset, joten siitä tuli osa hämäläismurteiden aluetta, mutta myöhemmän savolaisekspansion vaikutuksesta eteläisen Keski-Suomen murre savolaistui.

Keski-Suomen murre eroaa muista savolaismurteista muun muassa preesensin p-päätteen puuttumisella (Keski-Suomessa ei siis sanota juop vaan juo). Päijät-Hämeen murteille on ominaista, toisin kuin useimmille savolaismurteille, yleisgeminaation puuttuminen (ei sanota tekkee vaan tekee).

[muokkaa] Kunnat

Keski-Suomen maakunnassa on nykyään 23 kuntaa, joista 6 on kaupunkeja.

[muokkaa] Entiset Keski-Suomen kunnat

[muokkaa] Seutukunnat

[muokkaa] Kunta vaihdokset

Kuhmoinen.vaakuna.svg Kuhmoinen siirtyi osaksi Hämeen läänistä eli nyk. Päijät-Hämeen maakunnasta Keski-Suomen lääniin eli nyk. Keski-Suomen maakuntaan 1974.

[muokkaa] Katso myös

[muokkaa] Viitteet

  1. a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2012 1.1.2012. Maanmittauslaitos. Viitattu 28.2.2012.
  2. a b Väestön ennakkotilasto, tammikuu 2012 31.1.2012. Tilastokeskus. Viitattu 28.2.2012.

[muokkaa] Aiheesta muualla

Henkilökohtaiset työkalut
Nimiavaruudet

Muuttujat
Toiminnot
Valikko
Osallistuminen
Tulosta tai vie
Työkalut
Muilla kielillä