Savolaismurteet

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Savolaismurteiden puhuma-alue

Savolaismurteita puhutaan maantieteellisesti katsottuna laajalla alueella: savolaismurteiksi luokiteltavien suomen kielen murteiden alue ulottuu Etelä-Lapista eteläiseen Vaara-Suomeen ja Suomen itärajalta Keski-Suomen kautta parhaimmillaan melkein länsirannikolle asti.

Alamurteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Edellä mainittuihin alamurteisiin luokitellaan

Kielioppia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tässä on muutaman esimerkin savolaismurteen kieliopin säännöistä.

  • "aa" on "ua" ja "ää" on "iä"
Maaninka - Muaninka
aamu - uamu
maanantai - muanantai
pääsiäiset - psiäiset
väärä - v
ääni - ni
  • Vokaalin kopiointtisääntö

Jos sanassa on kaksi erikoista konsonanttia josta ensimäinen konsonantti on "L" tai "H" sekä niiden edellä on vokaali, sitten kopioidan tämän vokaalin konsonanttien väliin:

kolme - kolome
kylmä - kyly
kelkka - kelekka
ihme - ihime
hahmo - hahamo
pihvi - pihivi

Savolaismurteiden piirteitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Yleiskielen d-kirjaimen vastikkeet
Mahtaako suaha kalloo
  • yleiskielen ts:n vastineena ht
Tyttö männöö mehtään.
  • diftongien reduktio: i-, u- ja y-loppuiset diftongit muuttuneet e-, o- ja ö-loppuisiksi
Aeka näöttää.
  • kieltoverbin omaleimainen imperatiivi (käskymuoto)
Elä sinä siinä yhtään yritä.
  • verbien liittomuodot
Hän on lähtennä.
  • liitepartikkeli -kin
Nyttii minnäi ymmärrän.
  • Liudennus
Velj'mies patsas
  • Švaa-vokaali
Ilimoi on pielly
  • Loi-monikko
ristilöitä

Musiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2006 ensimmäisen pitkäsoittonsa julkaisi Verjnuarmu, joka omien sanojensa mukaan "yhistää mussiikissaan savon ylen kaaniin murteen raskaaseen tuomijopäevän soetantaan".

Tieteen kielenä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2013 Helsingin yliopistossa hyväksyttiin ensimmäistä kertaa kokonaan savolaismurteella kirjoitettu kandidaatintutkielma[1]. Jani Koskisen itäisiin savolaismurteisiin kuuluvalla Keski-Karjalan seudun murteella kirjoitetun "tutkiilman" aihe on saamelaiskielten vaikutus skandinaavisiin kieliin. Omien sanojensa mukaan Koskinen halusi tutkielmansa kielivalinnalla osoittaa, että "suomen kirjakielj ei ou millään laila paremppoo tahe oikkiimppoo kieltä kunj mikkään murre, ja mikä tahhaa murre soppii mihen tahhaa käyttöyhteytteen."[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Barks, Carl: Voe tokkiinsa, Aku - Aku Ankan sarjakuva-albumi savon murteella. 2003.
  • Eskelinen, Unto: Tavvoo savvoo - savon kielen sanakirja. 1998.
  • Savolainen, Jukka: Savon siännöt. 2005.
  • Lehmonen Matti: Kalevala savon kielellä. Atena kustannus Oy 1999.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]