Savolaismurteet
Wikipedia
Savolaismurteita puhutaan maantieteellisesti katsottuna laajalla alueella: savolaismurteiksi luokiteltavien "alamurteiden" alue ulottuu Etelä-Lapista eteläiseen Vaara-Suomeen ja Suomen itärajalta Keski-Suomen kautta parhaimmillaan melkein länsirannikolle asti. Yleensä savolaismurteiden ns. "kotina" on pidetty Pohjois-Savoa sen murteen monipuolisuuden takia.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Alamurteet
Edellä mainittuihin alamurteisiin luokitellaan
- Pohjois-Savon murteet
- Etelä-Savon murteet
- Savonlinnan seudun välimurteet
- Itäiset savolaismurteet eli Pohjois-Karjalan murteet
- Kainuun murteet
- Keski-Suomen murteet
- Päijät-Hämeen murteet
- Keuruun–Evijärven välimurteet
- Vermlannin savolaismurteet
[muokkaa] Savolaismurteiden piirteitä
- Yleiskielen d-kirjaimen vastikkeet
-
- Mahtaako suaha kalloo
- yleiskielen ts:n vastineena ht
-
- Tyttö männöö mehtään.
- diftongien reduktio: i-, u- ja y-loppuiset diftongit muuttuneet e-, o- ja ö-loppuisiksi
-
- Aeka näöttää.
- kieltoverbin omaleimainen imperatiivi (käskymuoto)
-
- Elä sinä siinä yhtään yritä.
- verbien liittomuodot
-
- Hän on lähtennä.
- liitepartikkeli -kin
-
- Nyttii minnäi ymmärrän.
- Liudennus
-
- Velj'mies patsas
- Švaa-vokaali
-
- Ilimoi on pielly
- Loi-monikko
-
- ristilöitä
[muokkaa] Musiikki
Vuonna 2006 ensimmäisen pitkäsoittonsa julkaisi Verjnuarmu, joka omien sanojensa mukaan "yhistää mussiikissaan savon ylen kaaniin murteen raskaaseen tuomijopäevän soetantaan".
[muokkaa] Kirjallisuutta
- Barks, Carl: Voe tokkiinsa, Aku - Aku Ankan sarjakuva-albumi savon murteella. 2003.
- Eskelinen, Unto: Tavvoo savvoo - savon kielen sanakirja. 1998.
- Savolainen, Jukka: Savon siännöt. 2005.