Etelä-Pohjanmaan murre

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Etelä-Pohjanmaan murteen puhuma-alue

Etelä-Pohjanmaan murre on suomen kielen länsimurteisiin kuuluva murre, jota puhutaan Etelä-Pohjanmaan maakunnan alueella. Se on suomen vanhakantaisin ja yhtenäisin murre, joka murretieteellisessä kirjallisuudessa ainoana mainitaan yksikössä. Useimmista muista murteista poiketen Etelä-Pohjanmaan murteen maantieteelliset rajat ovat melko selvät.

Piirteitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • yleiskielen d:n tilalla on sanan sisällä r
taharon uuren puukoon lahajaksi.
Älä ny täräjä, siälä mettäs on niitä marollakkia kyllä.
  • jälkitavun vokaalienvälinen h on säilynyt
Me tairetahan (tairethan) saara saretta ehtoolla.
Me mennähän (menhän) uimahan.
Kaikkehen tottuu paitti puukkohon seliäs , ja siihenki tottuu jos makaa vattallansa
  • yleiskielen vokaaliyhtymät ea, eä, oa ja öä saavat uudet päätteet
M'oon ylypiä.
Se kaksfooninkinen taloo on korkia.
Emmä keriinnys sanuas sillem mihinkä Antti meni.
  • yleiskielen ensitavun avautuvat diftongit avautuvat vielä enemmän (ei eteläisissä pitäjissä eikä Suupohjassa)
Tua hiano tyämiäs
  • konsonanttien välinen välivokaali, eli ns. švaa-vokaali kuten savolaismurteissa
On komia ilima (ilama).
M'oomma lähärös kalahan.
On se ny helevetti ku ei aikuunen ihiminen osaa eres puukkoja (huom. sekä yksikkö- että monikkomuoto) teroottaa.
  • inessiivin päätteenä -s tai -hna/-hnä
Mihinä se kirija on?
Taloos on kaks koriaa flikkaa.
Mun taloohnani ei riirellä.
  • sanan- ja tavunloppuinen s on muuttunut h:ksi ennen soinnillista konsonanttia
Järven kirkah vesi. Mennehnänsä.
  • sananloppuiset konsonantit
Sem mettäpöyröön emännän hames ompunaanen.
  • e-vartaloisten verbien yksikön 3. persoonan päätteen labiaalistuminen
    kuten savossa, kaakkoismurteissa ja karjalan kielessä
Jussi tuloo nyk kotua.
Teköö häjyä kattuaku isoo miäs itköö.
  • jälkitavujen i-loppuisten diftongien tilalla on pitkä vokaali
Mannoon sillekki kaks rehupaalia.
Nuos taloos asuu kunnoväkiä.
  • monikon 1. ja 2. persoonan päätteet ovat samat kuin paikoin itämurteissa ja karjalan kielessä
M'oon oikias, s'oot vääräs, s'on kans vääräs,
m'oomma oikias, t'ootta vääräs, n'on aiva mettäs.

Nämä esimerkit täsmäävät vain muutaman kunnan alueella puhuttuun murteeseen. Etelä-Pohjanmaalla, kuten useimmilla muillakin Suomen murrealueilla kun jokaisessa kylässäkin on oma puhetapansa. On laskettu, että maakunnassa on ainakin 25 täysin erilaista tapaa puhua ja kirjoittaa. Yllä olevat mallit soveltuvat Seinäjoen, Ilmajoen, Kurikan, Kauhajoen ja Teuvan kuntiin parhaiten. Kaksi jälkimmäistä kuntaa on asutettu Hämeen sekä Satakunnan suunnalta ja murteestakin sen huomaa. Lisäksi on muistettava ruotsalaisasutuksen sekä Pohjanlahden rannikon läheisyyden vaikutus murteeseen. Vaasan alueella murretta puhutaan hyvin vähän, mikä johtuu ruotsalaisasutuksen lisääntymisestä.

Eteläpohjalaisen murrealueen kunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suluissa olevat kunnat ovat kuuluneet myös Etelä-Pohjaanmaan murrealueesseen. Ne ovat tehneet kuntaliitoksen niitä edellä mainuttujen kuntien kanssa 2000- ja 2010-luvuilla.

Kulttuurituotteita Etelä-Pohjanmaan murteella[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Etelä-Pohjanmaan murreseura Krannit: Runua ja tarinoota kranniilta, ILMO 2001
  • Etelä-Pohjanmaan murreseura Krannit: Leviää syrämmestä, I-Print 2005
  • Etelä-Pohjanmaan murreseura Krannit: Voi tuhannen kertaa, I-Print 2009
  • Harri Harju (käänt.): Johanneksen evankeliumi Eteläpohojanmaan murtehella, Kirjapaja 1999
  • Harri Harju: Eteläpohojalaasten katekismus, Kirjapaja 2000
  • Harri Harju (käänt.): Raamatun parahat kohorat Etelä-Pohojanmaan murtehella, Kirjapaja 2001
  • Harri Harju: Etelä-Pohjanmaan lasten satukirja: parahia tarinoota kersoolle ja aikuusille, Kirjapaja 2002
  • Harri Harju (kääntäny ja lukenu): Johanneksen evankeliumi - äänikirja, Kirjapaja 2003
  • Harri Harju: Isoo asia, Eila-Media 2007
  • Harri Harju: Raapooksia - Etelä-Pohojanmaan vähemmän virallinen historiikki, Kustannus HD 2011
  • Harri Harju: Eteläpohojalaanen Tarinaloora - Omialtaasia satuja kaiken ikääsille, Kustannus HD 2012
  • Lakeus nauraa - Kaskukirja, eteläpohjalaista huumoria, Ilkka 1971
  • Matti Mäkelä: Syrämmen kieli, WSOY 2001
  • Aulis Rintala: Kullervo Pohojalaanen, Atena Kustannus, 2000
  • Aulis Rintala: Kalevala eteläpohjalaisella murteella, Lumo Kustannus 2006
  • Vaasan Jaakkoo:
    • Akka ku ampiaanen - eteläpohjalaisia murrepakinoita, WSOY 1940
    • Hellurei - eteläpohjalaisia murrepakinoita, WSOY 1943
    • Sekaherelmiä - eteläpohjalaisia murrejuttuja, Gummerus 1925
    • Sinsallaa - eteläpohjalaisia murrepakinoita, WSOY 1950
    • Tupenkrapinoota - eteläpohjalaisia murrejuttuja, Gummerus 1926

Sarjakuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Dik Browne: Haaraltti Häjympi-Piremmän puukoon päällikkö - Eli Harald Hirmuinen paremmalla suomella praatattuna, käänt. Juha Kykkänen, Egemont Kustannus 2001
  • Walt Disney: Isoon taloon ankka - Roope-tarinoota Etelä-Pohjanmaan murteella, käänt. Jaakko "Joose" Tammelin, Helsinki Media 1998
  • Timo Mäkelä: Häjyt, Otavan Kirjapaino Oy 2003
  • Milla Paloniemi:
    • Kiroileva siili (Sammakko, 2007)
    • Kiroileva siili II (Sammakko, 2008)
    • Kiroileva siili III (Sammakko, 2009)
    • Kiroileva siili IV (Sammakko, 2010)
  • Arttu Seppälä:
    • Pöyrööt - tuloo! (Avot design Oy, 2012)
    • Pöyrööt - Rakkautta kärestä pitäen (Avot design Oy, 2013)
    • Pöyrööt - Yritystä meillä piisaa! (Avot design Oy, 2013)

Musiikkia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Etelä-Pohjanmaan murteella tehtyä musiikkia on parin kokoonpanon verran. Rehupiikles soittaa rock'n'rollia, jazzia, bluesia, kantria ja kansanmusiikkia.[1] Uudella vuosituhannella tutuksi monelle pohjalainen murre on tullut myös Lauri Tähkä ja Elonkerjuu -yhtyeen kautta.

Hengellisen murremusiikin saralla kunnostautui Harri Harju [1], joka levytti cd:n "Likempänä taivasta" (Eila Media 2010). Laulunsa Harju esittää kokonaan Etelä-Pohjanmaan murtehella, ei ainoastaan murteella höystettynä. Harri Harju jatkoi hengellisen musiikin saralla vuonna 2011 levyttämällä "Tällä tiällä" -cd:n. Tälläkin levyllä kaikki laulut on tekstitetty Etelä-Pohojanmaan murtehella.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Pänri Rehupiikles. Viitattu 3.3.2008.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]