Päijät-Hämeen maakunta

Päijät-Hämeen maakunta
vaakuna	sijainti
Historialliset läänit	Uudenmaan ja Hämeen lääni (1634–1831) Hämeen lääni (1831–1997) Etelä-Suomen lääni (1997–2009)
Maakuntakeskus	Lahti
Maakuntajohtaja	Jari Parkkonen
Kokonaispinta-ala	6 254,68 km² 18:nneksi suurin 2012
– maa	5 124,63 km²
– sisävesi	1 130,05 km²
Väkiluku	202 204 8:nneksi suurin 31.1.2012
– väestötiheys	39,46 as/km² (31.1.2012)
Maakuntalaulu	Vihreiden harjujen maa
Nimikkolajit
– järvi	Päijänne
– kala	Lahna
– kasvi	Ruiskaunokki
– kivi	Diabaasi
– lintu	Valkoselkätikka

Päijät-Häme (ruots. Päijänne-Tavastland) on Suomen maakunta Etelä-Suomessa, ja se käsittää historiallisen Hämeen maakunnan itäosan. Sitä ympäröivät Uusimaa etelässä, Kanta-Häme lännessä, Pirkanmaa luoteessa, Keski-Suomi pohjoisessa, Etelä-Savo koillisessa ja Kymenlaakso idässä. Maakuntaan kuuluu 11 kuntaa. Päijät-Hämeessä sijaitsevat Päijänteen eteläpää ja Vesijärvi. Vellamo on Päijät-Hämeen maakuntaliiton symboli.

Kunnat

1		Asikkala	1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11
2		Hartola
3		Heinolan kaupunki
4		Hollola
5		Hämeenkoski
6		Kärkölä
7		Lahden kaupunki
8		Nastola
9		Orimattilan kaupunki
10		Padasjoki
11		Sysmä

Entiset kunnat

Artjärvi, kuulunut Uudenmaan lääniin ja Itä-Uudenmaan maakuntaan, mutta siirtynyt Päijät-Hämeen maakuntaan ja liitetty Orimattilan kaupunkiin. Heinolan maalaiskunta, kuulunut Mikkelin lääniin ja sittemmin Päijät-Hämeen maakuntaan, liitetty 1997 Heinolan kaupunkiin.

Kuntavaihdokset

Kuhmoinen siirtyi osaksi Keski-Suomen lääniä eli nyk. Keski-Suomen maakuntaan 1974.

Maantiedettä

Aluejako

Nimityksenä Päijät-Häme vakiintui 1950-luvulla. Tuolloin alue kuului suurimmaksi osaksi Hämeen lääniin, mutta Päijänteen itäpuolella sijainneet Heinola, Heinolan maalaiskunta, Sysmä ja Hartola Mikkelin lääniin sekä Orimattila ja Artjärvi Uudenmaan lääniin. Vuosien 1997 ja 2009 välillä se kuului kokonaisuudessaan Etelä-Suomen lääniin. Heinolan seutukunta yhdistyi vuoden 2010 alusta Lahden seutukuntaan, joten maakunnassa on nyt vain yksi seutukunta aiemman kahden sijasta.

Tällä hetkellä Päijät-Hämeeseen kuuluu 11 kuntaa, joista Lahti, Heinola ja Orimattila ovat kaupunkeja. Alueella on tehty kaksi kuntaliitosta: Heinolan maalaiskunta on liitetty Heinolaan ja Artjärvi Orimattilaan. Aiemmin myös Kuhmoinen kuului Päijät-Hämeeseen, mutta nykyään se kuuluu Keski-Suomeen.

Iitin kunnanvaltuusto hyväksyi vuonna 2011 kunnanhallituksen esityksen, että Iitti siirtyisi Kymenlaakson maakunnasta Päijät-Hämeen maakuntaan vuonna 2013. Asiasta päättää lopullisesti valtioneuvosto.

Luonnonmaantiedettä

Maakunnan eteläosien halki kulkevat Salpausselän reunamuodostumat. Vääksyssä Toinen Salpausselkä erottaa Vesijärven ja Päijänteen toisistaan. Vesijärven eteläreunan muodostaa Lahden kautta kulkeva Ensimmäinen Salpausselkä. Maakunta kuuluu suurimmaksi osaksi Päijänteen vesistöalueeseen lukuun ottamatta eteläisimpiä osia, jotka kuuluvat Porvoonjoen valuma-alueeseen. Maakunnan länsirajalla on Kokemäenjoen vesistöön kuuluvia järviä. Kalkkisista alkunsa saava Kymijoki virtaa Päijät-Hämeen alueella varsin leveänä ja järvimäisenä: Heinolan ympärillä se muodostaa Ruotsalaisen ja Konniveden järvet.

Reunamuodostumien ohella maakunnassa on myös pitkittäisharjuja, muun muassa Pulkkilanharju ja Kalkkisten harjujaksot. Maaperä on pääosin moreenia, paitsi eteläosissa, joissa on runsaasti savikoita. Päijät-Hämeen korkeimmat kohdat ovat Tiirismaa (223 m) Hollolassa ja Kammiovuori (221 m) Sysmässä. Maakunnalle tyypillisiä metsiä ovat mäntyvaltaiset kangasmetsät, mutta Päijänteen ympäristössä on myös lehtimetsiä. Soita alueella on vähän.

Päijät-Hämeen maakunta muodostuu kolmestatoista maisematyypistä

Maisematyyppi	Paikka	Paikkakunta	Kunta	Muuta
Porvoonjoen viljelyseutu			Lahti Hollola Kärkölä Orimattila
Artjärven viljelyseutu		Artjärvi	Orimattila
Teuronjokilaakson peltotasanko			Hollola Kärkölä
Hämeenkosken korpiylänkö			Hämeenkoski
ensimmäinen Salpausselkä			Lahti Hollola Nastola
Vesijärven laakso			Lahti Hollola Kärkölä Orimattila
Nastolan järviseutu			Nastola
toinen Salpausselkä			Asikkala Heinola Nastola
Länsi-Padasjoen metsälänkö			Padasjoki
Heinolan järviseutu			Heinola
Etelä-Päijänteen viljelyseutu			Asikkala Padasjoki
Päijänteen vuorimaa			Padasjoki Sysmä
Sysmän-Hartolan viljelyseutu			Hartola Sysmä

Korkeimmat paikat

Päijät-Hämeen korkein paikka on Tiirismaan Tiirismäki, jolle on sijoitettu Etelä-Suomen korkeimpana paikkana radio- ja televisiomasto. Lähistöllä korkeita niin ikään Salpausselän harjulla olevia paikkoja ovat Hakalaukunmäki, joka on Lahden korkein paikka, mutta jonka korkein huippu on Hollolan puolella sekä Kartanonmäki, jolla on laskettelurinne ja vapaa-ajan vuokra-asutusta Messilän kartanon yhteydessä.

Nimi	Korkeus (m)	Paikka	Paikkakunta	Kunta	Muuta
Niinimäki	193			Asikkala
Vuorenaho	210			Hartola
Pitkäsenmäki	175			Heinola
Vuorenaho	210			Heinola
Tiirismaa	223			Hollola
Hakalaukunmäki	183		Messilä	Hollola
Kalliolamminmäki	178		Messilä	Hollola
Sakaramäki	165			Kärkölä
Hakalaukunmäki	172			Lahti	sama mäki Hollolassa korkeampi kohta
Vahteristonmäki	177,9			Nastola	Struven ketjun mittauspiste
Himatunmäki				Nastola
Huhtamäki				Nastola
Kivikallio	153			Orimattila
Majuanvuori	215,2			Padasjoki
Kammiovuori	221			Sysmä

Asutus

Asutus keskittyy eteläisille maanviljelyyn parhaiten kelpaaville alueille Lahden ympäristöön. Maakunnan pohjois- ja länsiosat ovat sitä vastoin harvaan asuttuja ja metsäisiä.

Väestönkehitys

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty maakunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Päijät-Hämeen väestönkehitys 1980–2010
Vuosi			Asukkaita
1980			192 582
1985			195 041
1990			197 012
1995			198 286
2000			197 378
2005			198 975
2010			201 772
Lähde: Tilastokeskus.

Historia

Vaikka maakuntana Päijät-Häme on nuori, ovat sen keskusalueet maamme vanhimpia tunnettuja asuinpaikkoja: Lahden Ristolassa on ollut asutusta jo 9300 vuotta sitten silloisen Ancylusjärven rannalla.

Päijänteen eteläpäässä Hollolassa oli tärkeä asutuskeskus 1300-luvulla, jolloin sinne perustettiin seurakunta. 1300-luvulla tiedetään Lahden kylän kautta kulkeneen ns. Ylinen Viipurintie Hämeenlinnasta Viipuriin. Vesijärven etelärannalla sijaitseva Lahden kylä mainitaan kauppapaikkana jo 1400-luvun alkupuolelta. Lahdesta haarautui myös Savontie, joka kulki Heinolan kautta Savonlinnaan, Ruotsin kuningaskunnan itäiseen etuvartioon, Olavinlinnaan. Savon tien toinen reitti kulki Pulkkilanharjua pitkin Sysmään.

Päijät-Häme alkoi kehittyä omaksi talousalueekseen 1800-luvun lopulla sen myötä, kun Hollolan Lahden kylä kasvoi Vääksyn kanavan (1871) ja Helsingin-Hämeenlinnan-Pietarin rautatien (1870) valmistuttua.

Hollolan kirkko on ollut alueen keskus keskiajalta lähtien. Se on Päijät-Hämeen vanhin säilynyt rakennus.

Sysmää, Hartolaa ja Heinolaa lukuun ottamatta on Päijät-Häme ollut koko ajan kuulunut hallinnollisesti Hämeen lääniin. Heinola oli 1775 perustetun Kymenkartanon läänin pääkaupunki, mutta 1839 se menetti asemansa Mikkelille, josta tuli uuden Mikkelin läänin pääkaupunki. Myös Sysmä ja Hartola kuuluivat Mikkelin lääniin.

Nykyinen maakunta kattaa suurelta osin saman alueen kuin historiallinen Hollolan emäseurakunta, johon kuului uuden ajan alussa Asikkalan, Heinolan, Nastolan Orimattilan ja Kärkölän alueet. Merkittäväksi kauppapaikaksi muodostui Vesijärven pohjoisrannalla sijaitseva Anianpelto. Anianpelto menetti markkinapaikkana merkityksensä, kun Helsingin ja Pietarin välinen rautatie rakennettiin Lahden kautta 1860-luvulla.

Hollolan Lahden kylästä tuli Hollolaan kuuluva epäitsenäinen kauppala 1878 ja kaupunki 1905. Vääksyn ja Kalkkisten kanavien rakentamisen myötä Päijänteen–Vesijärven reitistä tuli Itä- ja Pohjois-Hämeen tärkein liikenneväylä.

Kulttuuria

Murteet

Maakunnan halki kulkee suomen päämurteiden murreraja, joten kieliasun puolesta Päijät-Häme jakautuu kahdeksi hyvin erilaiseksi osaksi. Sysmä ja Hartola (perinteisen luokituksen mukaan myös Padasjoki) kuuluvat itämurteiden puolelle: sysmäläiset ja hartolalaiset puhuvat savolaismurteiden Päijät-Hämeen ryhmä. Muut Päijät-Hämeen maakunnan kunnat kuuluvat länsimurteiden puolelle: täällä puhemuotona on kaakkoishämäläisten murteiden Hollolan ryhmä.

Kaakkoishämäläinen kielimuoto ei ole suurelle yleisölle tuttu, vaikka se onkin varsin omaperäinen; murretta on kuitenkin tehnyt tunnetuksi lahtelainen Raggars-yhtye, ja myös Pirkka-Pekka Peteliuksen tunnetuksi tekemä Kymenlaakson murre on sitä lähellä^lähde?. Perihämäläisellä murrepohjalla on paljon itäisiä, lähinnä karjalaisia murrepiirteitä. Kaakkoishämäläisten murteiden Hollolan ryhmälle leimallisia läntisiä tai hämäläisiä piirteitä ovat

• yleiskielen d:n vastine l, esimerkiksi pata : palan, joka on viime vuosikymmenten aikana väistynyt yleispuhekielisten varianttien tieltä
• yleiskielen ts:n vastine astevaihteluton tt, esimerkiksi mettä : mettän, joka on säilyttänyt asemansa hyvin viime aikoihin saakka
• yleiskielen ŋŋ- eli äng-äänteen vastine astevaihteluton ŋk, esimerkiksi kenkä : kenkät; tätä piirrettä esiintyy edelleen yleisesti
• sanan lopussa olevan i:n ja a/ä:n heittyminen, esimerkiksi sus, halus; järves, järven (=järvenä)
• lyhyet pikapuhemuodot joistakin yleisimmistä verbeistä, esimerkiksi ei tu (=tule), sa (=sano), o (=ole), me~mä (=mene), pa (=pane)
• joidenkin pronominien muodot: toi, noi (=tuo, nuo)

Itäistä tai karjalaista vaikutusta ovat seuraavat piirteet:

• yleiskielen ää:tä on vanhastaan vastannut ie ~ iε ~ iä-diftongi, mutta tämä piirre on väistynyt jo kokonaan
• rk- ja lk-yhtymien astevaihtelu: särki : säret, kulkea : kulen
• heikko liudennus heittyneen loppu-i:n asemesta, esimerkiksi tul’ (=tuli), män’ (=meni)
• heikkoa väli- eli švaavokaalia esiintyy joissakin konsonanttiyhtymissä, esimerkiksi pal^akka
• persoonapronominien monikkomuodot: myö, työ, hyö ja taivutus meitin : meittiä (mutta yleishämäläisittäin: minä ~ mä, sinä ~ sä)
• -kin-liitepartikkelin vastine i(in), esimerkiksi pakkai(n), punai(n), vetii (=vetinen)

Perinneruoat

• Hollolan näkkileipä
• jälkiuunileipä
• munajuusto
• veripalttu (roppana)
• hämäläläinen perunalaatikko
• sahti

Sananlaskut

Siinä on hyvä emäntä, joka paljon tekee ja vähän syö. (Päijäthämäläinen sanonta)

Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt

Artjärvi

Artjärvi kuuluu nykyisin Orimattilaan.

• Kinttulan kartano
• Ratulan kartano

Asikkala

• Asikkalan kirkonkylä
• Urajärven kartano
• Vesivehmaan kylä
• Vähä-Äiniön kylä
• Vääksyn kanava
• Kalkkisten kylä
• Kalkkisten kanava

Hartola

• Koskipään kartano
• Ruskealan ja Kirkkolan kylien viljelymaisema

Heinola

• Harjupuisto
• Heinolan kirkkokortteli ja vanha hautausmaa
• Heinolan maaseurakunnan kirkkoympäristö
• Heinolan Perspektiivi
• Heinolan seminaari
• Reumasäätiön sairaala
• Suomen Urheiluopisto

Hollola

• Hollolan keskiaikainen kivikirkko ja historiallinen pitäjänkeskus
• Vesalan, Nokkolan, Untilan ja Utulan kylien viljelymaisema
• Voistion kulttuurimaisema

Hämeenkoski

• Hankalankosken pellavaloukku
• Kurjalan kartano

Kärkölä

• Huovilan puisto

Lahti

• Anttilanmäen esikaupunkiasutus
• Fellmaninpuisto, jälleenrakennuskauden oppilaitokset ja Hakatornit.
• Harjulankadun, Onnelantien, Kymintien pientaloalueet sekä Karjalankadun pienkerrostalot.
• Hennalan kasarmit
• Kariniemi
• Koiskalan kartano
• Lahden kaupungintalo, Lahden kauppatori ja Mariankadun seremonia-akseli
• Lahden rautatieasema ja varikkoalue
• Lahden suurradioasema
• Salpausselän hiihtostadion
• Tapanilan ruotsalaistaloalue

Nastola

• Erstan kartano
• Immilän, Kumian ja Seestan myllyt
• Seestan kartano
• Toivonojan kartano

Orimattila

• Heinämaan kylä
• Orimattilan kirkonmäki
• Tönnönkosken silta ja myllypaikka

Padasjoki

• Auttoisten kylä
• Saksalan kartano
• Vesijaon kylä

Sysmä

• Nuoramoisten kartanomaisema
• Roviokosken asutustila-alue
• Sysmän kirkonseudun kulttuurimaisema

Museoita

Kaupunginmuseot

Nimi	Paikka	Paikkakunta	Kunta	Muuta
Heinolan kaupunginmuseo	Heinolan keskusta		Heinola
Lahden kaupunginmuseo	Fellmanin kartano	Kartano	Lahti	historiallinen museo taidemuseo julistemuseo hiihtomuseo radio- ja tv-museo

Kotiseutumuseot

Päijät-Hämeessä on useita kotiseutumuseoita sekä kaupunginmuseoita.

Nimi	Paikka	Paikkakunta	Kunta	Muuta
Artjärven kotiseutumuseo	Ratula	Artjärvi	Orimattila
Asikkalan kotiseutumuseo		Asikkalan kirkonkylä	Asikkala
Hollolan kotiseutumuseo		Hollolan kirkonkylä	Hollola
Hämeenkosken kotiseutumuseo		Hämeenkosken kirkonkylä	Hämeenkoski
Kärkölän kotiseutumuseo	Huovila	Kärkölän kirkonkylä	Kärkölä
Nastolan kotiseutumuseo		Nastolan kirkonkylä	Nastola
Orimattilan kotiseutumuseo		Orimattilan kirkonkylä	Orimattila
Padasjoen museo	Nyystölä	Maakeski	Padasjoki
Sysmän kotiseutumuseo		Sysmän kirkonkylä

Lahden seudun kuntarakennetunnustelu

Päijät-Hämeen kuntien yhdentyminen perustuu tällä hetkellä sosiaali- ja terveystoimialat kattavaan selvitykseen, jossa tavoitteena on maakunnallinen koko. Toinen yhdentymisprosessi on vuodesta 2002 alkaen voimassa ollut Lahden seutukokeilu, joka laajeni vuonna 2007. Sen ulkopuolelle jäivät Päijät-Hämeen kunnista Artjärvi ja Hartola. Sosiaali- ja terveysalan yhdentymistä ei hoideta Lahden seutukokeilun piirissä vaan erikseen.

Osa Päijät-Hämeen kunnista kävi keskenään kuntarakennetunnusteluja 2010, jossa kartoitettiin mahdollisuutta siihen, että Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Lahti, Nastola ja Padasjoki voisivat muodostaa yhden kunnan. Hankkeen työnimenä oli Vellamo. Kuntien valtuustot Lahtea lukuun ottamatta päättivät kuitenkin olla lähtemättä mukaan kuntaliitokseen.

Sosiaali- ja terveystoimiala

Erikoissairaanhoito

Erikoissairaanhoitoa varten Päijät-Hämeen kunnilla on Päijät-Hämeen keskussairaala, jota ylläpitää Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä.

Siihen kuuluvat Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Lahti, Padasjoki, Nastola, Orimattila, Sysmä sekä Itä-Uudeltamaalta Myrskylä ja Pukkila sekä Kymenlaaksosta Iitti.

Terveydenhoito

Tiirismaan kansanterveystyön kuntayhtymän (Hollola, Hämeenkoski ja Kärkölä) toiminta siirtyi osittain Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymälle ja pääosin Peruspalvelukeskus Oivalle. Kuntayhtymän nimi muuttui Tiirismaan terveydenhuoltokiinteistöjen kuntayhtymäksi. Asikkala, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä ja Padasjoki perustivat Hollolan kunnan organisaatioon liikelaitoksen, Peruspalvelukeskus Oivan, joka vastaa pääosasta näiden kuntien sosiaalihuollon ja perusterveydenhuollon palveluja.

Artjärvellä, Orimattilalla, Myrskylällä ja Pukkilalla on yhteinen Orimattilan seudun kansanterveystyön kuntayhtymä.

Nastolan perusturvapiirissä yhdistyisivät Nastolan ja Iitin terveyskeskukset sekä sosiaalipalvelut.

Orimattilan perusturvapiiriin kuuluisi nykyisen Orimattilan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän kunnat ja Orimattilan kaupunki (Orimattila, Myrskylä ja Pukkila).

Tekninen toimiala

Sähkö- ja kaukolämpö

Lahden ja Hollolan alueella toimii Lahti Energia, joka vastaa Lahden ja Hollolan Salpakankaan sähkönjakelusta sekä kaukolämmöstä. Lahti Energialle kuuluvaa sähkönjakeluverkkoa on myös Hollolan Salpakankaan ja osittain Orimattilan alueella. Lahden kaupunginvaltuustolla on veroprosentin nousun hillitsemiseksi suuria budjettitavoitteita Lahti Energian sille maksamien osinkojen suhteen. Lahden kaupungin talousarvion alijäämiä on maksettu Lahden kaupunkikonsernin muiden osien, lähinnä Lahti Energian tuotoilla, jolloin kaupungin tilinpäätöksen ollessa alijäämäinen kaupunkikonsernin tilinpäätöksestä on silti muodostunut ylijäämäinen.

Palo- ja pelastustoimi

Katso myös: Lahden seutukokeilu

Palo- ja pelastustoimessa palokunnat on maakunnallistettu Päijät-Hämeen pelastuslaitokseksi 2004 alkaen.

Yhteistyössä jotkut kunnat katsoivat joutuvansa maksamaan liikaa palo- ja pelastuslaitokselle ja palotoimen kustannustensa lisääntyvän. Ratkaisuna maksuja palautettiin sekä palo- ja pelastuslaitoksen sallittiin ottavan velkaa. Nettomaksajaksi katsoo joutuneensa erityisesti Padasjoki.

Päijät-Hämeen alueella on useita sopimuspalokuntia, jotka avustavat Päijät-Hämeen pelastuslaitosta.

Katso myös

• Päijät-Hämeen maakunnan kuntien vaakunat

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Päijät-Hämeen maakunta Wikimedia Commonsissa
• Päijät-Hämeen liitto

Päijät-Hämeen maakunnan kunnat

Asikkala - Hartola - Heinola - Hollola - Hämeenkoski - Kärkölä - Lahti - Nastola - Orimattila - Padasjoki - Sysmä

Entiset kunnat Artjärvi - Heinolan mlk

Suomen maakunnat