Päijät-Hämeen maakunta

Wikipedia

Päijät-Hämeen maakunta
vaakuna sijainti
Lääni	Etelä-Suomen lääni
Historialliset läänit	Hämeen lääni
Maakuntakeskus	Lahti
Maakuntajohtaja	Esa Halme
Pinta-ala - Yhteensä	Sijalla 18 / 20 5 133 km²
Väkiluku - Yhteensä - Väestötiheys	Sijalla – 199 235 (2007) 38,9 as/km²
Nimikkoeläin	–
Nimikkolintu	Valkoselkätikka
Nimikkokala	Lahna
Nimikkokasvi	Ruiskaunokki
Nimikkokivi	Diabaasi
Maakuntalaulu	Hämäläisten laulu

Päijät-Häme (ruots. Päijänne-Tavastland) on Suomen maakunta Etelä-Suomessa Etelä- ja Keski-Suomen rajaseudulla, ja se käsittää historiallisen Hämeen maakunnan itäosan. Sitä ympäröivät Uusimaa, Kanta-Häme, Pirkanmaa, Keski-Suomi, Etelä-Savo, Kymenlaakso ja Itä-Uusimaa. Maakuntaan kuuluu 12 kuntaa. Päijät-Hämeessä sijaitsevat Päijänteen eteläpää ja Vesijärvi.

Sisällysluettelo 1 Päijät-Häme nimityksenä 2 Lahden seudun kuntarakennetunnustelu 3 Maantieteelliset tekijät 4 Historia 5 Vellamo-suunnitelma – kuntien yhdentyminen 5.1 Sosiaali- ja terveystoimiala 5.1.1 Erikoissairaanhoito 5.1.2 Terveydenhoito 5.2 Tekninen toimiala 5.2.1 Sähkö- ja kaukolämpö 5.2.2 Palo- ja pelastustoimi 6 Äkillisen rakennemuutoksen alueet 7 Murteet 8 Perinneruoat 9 Sananlaskut 10 Katso myös 11 Lähteet 12 Aiheesta muualla

[muokkaa] Päijät-Häme nimityksenä

Nimitys Päijät-Häme vakiintui 1950-luvulla. Silloin se kuului suurimmaksi osaksi Hämeen lääniin, mutta Päijänteen itäpuolella sijainneet Heinola, Heinolan maalaiskunta, Sysmä ja Hartola Mikkelin lääniin. Vuodesta 1997 lähtien se on kuulunut kokonaisuudessaan Etelä-Suomen lääniin.

[muokkaa] Lahden seudun kuntarakennetunnustelu

Osa Päijät-Hämeen kunnista käy keskenään kuntarakennetunnusteluja, jonka tuloksena Hartola, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Lahti, Nastola ja Padasjoki voisivat muodostaa yhden kunnan.^[1]

Yhtenä teoreettisena, joskaan ei merkittävänä haasteena on nähty se, että Asikkalan ja Sysmän kieltäydyttyä kuntaliitostunnusteluista, ei muodostettavalle kunnalle muodostuisi kuntajakolain periaatteessa edellyttämää yhteistä maarajaa kunnallista maankaavoitusta varten. Suomessa on kyllä kuntien alueita, jossa yksi tai useampi osa muodostaa maantieteellisen eksklaavin.

[muokkaa] Maantieteelliset tekijät

Päijät-Hämeeseen kuuluu 12 kuntaa, joista kolme on kaupunkeja

Artjärvi Asikkala Hartola Heinola Hollola Hämeenkoski

Kärkölä Lahti Nastola Orimattila Padasjoki Sysmä

Aiemmin myös Kuhmoinen kuului Päijät-Hämeeseen, mutta nykyään se kuuluu Keski-Suomeen. Päijät-Hämeessä on kaksi seutukuntaa: Heinolan seutukunta ja Lahden seutukunta.

Maakunnan eteläosien halki kulkevat Salpausselän reunamuodostumat. Vääksyssä Toinen Salpausselkä erottaa Vesijärven ja Päijänteen toisistaan. Vesijärven eteläreunan muodostaa Lahden kautta kulkeva Ensimmäinen Salpausselkä. Maakunta kuuluu suurimmaksi osaksi Päijänteen vesistöalueeseen lukuun ottamatta eteläisimpiä osia, jotka kuuluvat Porvoonjoen valuma-alueeseen. Kalkkisista alkunsa saava Kymijoki virtaa Päijät-Hämeen alueella varsin leveänä ja järvimäisenä: Heinolan ympärillä se muodostaa Ruotsalaisen ja Konniveden järvet.

Reunamuodostumien ohella maakunnassa on myös pitkittäisharjuja, muun muassa Pulkkilanharju ja Kalkkisten harjujaksot. Maaperä on pääosin moreenia, paitsi eteläosissa, joissa on runsaasti savikoita. Päijät-Hämeen korkeimmat kohdat ovat Tiirismaa (223 m) Hollolassa ja Kammiovuori (221 m) Sysmässä. Maakunnalle tyypillisiä metsiä ovat mäntyvaltaiset kangasmetsät, mutta Päijänteen ympäristössä on myös lehtimetsiä. Soita alueella on vähän.

Asutus keskittyy eteläisille maanviljelyyn parhaiten kelpaaville alueille Lahden ympäristöön. Maakunnan pohjois- ja länsiosat ovat sitä vastoin harvaan asuttuja ja metsäisiä.^[2]

[muokkaa] Historia

Vaikka maakuntana Päijät-Häme on nuori, ovat sen keskusalueet maamme vanhimpia tunnettuja asuinpaikkoja: Lahden Ristolassa on ollut asutusta jo 9300 vuotta sitten silloisen Ancylusjärven rannalla. Maanviljelystä on merkkejä Lahden Ahtialasta jo 1000 vuoden takaa.

Päijänteen eteläpäähän Hollolaan muodostui tärkeä hallinnollinen keskus jo keskiajalla, jonne perustettiin seurakunta 1300-luvulla. Alue kehittyi aluksi omaan suuntaansa Kanta-Hämeestä eli ns. Vanajan Hämeestä erillään, vaikka yhteydet läänin keskukseen Hämeenlinnaan säilyivät. Uudelle ajalle tultaessa Hollolan Häme oli menettänyt itsenäisen asemansa Kanta-Hämeeseen nähden. Päijät-Häme alkoi kehittyä uudelleen omaksi talousalueekseen 1800-luvun lopulla sen myötä, kun Hollolan Lahden kylä kasvoi Vääksyn kanavan (1871) ja Helsingin-Hämeenlinnan-Pietarin rautatien (1870) valmistuttua.

Sysmää, Hartolaa ja Heinolaa lukuun ottamatta on Päijät-Häme ollut koko ajan kuulunut hallinnollisesti Hämeen lääniin. Heinola oli 1721 perustetun Kymenkartanon läänin pääkaupunki, mutta 1839 se menetti asemansa Mikkelille, josta tuli uuden Mikkelin läänin pääkaupunki. Myös Sysmä ja Hartola kuuluivat Mikkelin lääniin.

1300-luvulla tiedetään Lahden kylän kautta kulkeneen ns. Ylinen Viipurin tie Hämeenlinnasta Viipuriin. Vesijärven etelärannalla sijaitseva Lahden kylä mainitaan kauppapaikkana jo 1400-luvun alkupuolelta. Lahdesta haarautui myös Savontie, joka kulki Heinolan kautta Savonlinnaan, Ruotsin kuningaskunnan itäiseen etuvartioon, Olavinlinnaan. Savon tien toinen reitti kulki Pulkkilanharjua pitkin Sysmään.

Nykyinen maakunta kattaa suurelta osin saman alueen kuin historiallinen Hollolan emäseurakunta, johon kuului uuden ajan alussa Asikkalan, Heinolan, Nastolan Orimattilan ja Kärkölän alueet. Merkittäväksi kauppapaikaksi muodostui Vesijärven pohjoisrannalla sijaitseva Anianpelto. Anianpelto menetti markkinapaikkana merkityksensä, kun Helsingin ja Pietarin välinen rautatie rakennettiin Lahden kautta 1860-luvulla.

Hollolan Lahden kylästä tuli Hollolaan kuuluva epäitsenäinen kauppala 1878 ja kaupunki 1905. Vääksyn ja Kalkkisten kanavien rakentamisen myötä Päijänteen–Vesijärven reitistä tuli Itä- ja Pohjois-Hämeen tärkein liikenneväylä.^[3]

[muokkaa] Vellamo-suunnitelma – kuntien yhdentyminen

Vellamo on Päijät-Hämeen maakuntaliiton symboli ja samalla Artjärven, Asikkalan, Hartolan, Heinolan, Hollolan, Hämeenkosken, Kärkölän, Lahden, Nastolan, Orimattilan, Padasjoen ja Sysmän mahdollisesti muodostaman Päijät-Hämeen kunnan työnimi, minkä julkisuuteen esitti maakuntajohtaja Esa Halme. Etelä-Suomen Sanomat järjesti nimiehdotuksesta verkkokyselynkin.

Koko Päijät-Hämeen kattavan kunnan ajatus on hyväksytty muun muassa Hollolan kunnanhallituksessa. Käytännössä kuntien yhdentyminen perustuu tällä hetkellä sosiaali- ja terveystoimialat kattavaan selvitykseen, missä tavoitteena on maakunnallinen koko. Toinen yhdentymisprosessi on vuodesta 2002 alkaen voimassa ollut Lahden seutukokeilu, joka laajenee 2007. Sen ulkopuolelle jäävät edelleen Päijät-Hämeen kunnista Artjärvi ja Hartola. Sosiaali- ja terveysalan yhdentymistä ei hoideta Lahden seutukokeilun piirissä vaan erikseen.

Lahden kaupungin sosiaali- ja terveystoimen toimialajohtaja Matti Liukon mukaan Lahden kaupungin kannattaisi jättäytyä pois sosiaali- ja terveysalaa koskevasta selvityksestä. Kaupunginjohtaja Tarmo Pipatin mukaan sitä tulisi jatkaa, jotta Lahti edistäisi maakunnallistumista.

[muokkaa] Sosiaali- ja terveystoimiala

[muokkaa] Erikoissairaanhoito

Erikoissairaanhoitoa varten Päijät-Hämeen kunnilla on Päijät-Hämeen keskussairaala, jota ylläpitää Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä.^[4]

Siihen kuuluvat Asikkala, Artjärvi, Hartola, Heinola, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Lahti, Padasjoki, Nastola, Orimattila, Sysmä sekä Itä-Uudeltamaalta Myrskylä ja Pukkila sekä Kymenlaaksosta Iitti.

[muokkaa] Terveydenhoito

Tiirismaan kansanterveystyön kuntayhtymän (Hollola, Hämeenkoski ja Kärkölä) toiminta siirtyi osittain Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymälle ja pääosin Peruspalvelukeskus Oivalle. Kuntayhtymän nimi muuttui Tiirismaan terveydenhuoltokiinteistöjen kuntayhtymäksi. Asikkala, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä ja Padasjoki perustivat Hollolan kunnan organisaatioon liikelaitoksen, Peruspalvelukeskus Oivan, joka vastaa pääosasta näiden kuntien sosiaalihuollon ja perusterveydenhuollon palveluja. ^[5]

Artjärvellä, Orimattilalla, Myrskylällä ja Pukkilalla on yhteinen Orimattilan seudun kansanterveystyön kuntayhtymä.^[6]

Nastolan perusturvapiirissä yhdistyisivät Nastolan ja Iitin terveyskeskukset sekä sosiaalipalvelut.

Orimattilan perusturvapiiriin kuuluisi nykyisen Orimattilan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän kunnat ja Orimattilan kaupunki (Orimattila, Myrskylä, Pukkila ja Artjärvi).

[muokkaa] Tekninen toimiala

[muokkaa] Sähkö- ja kaukolämpö

Lahden ja Hollolan alueella toimii Lahti Energia, joka vastaa Lahden ja Hollolan Salpakankaan sähkönjakelusta sekä kaukolämmöstä. Lahti Energialle kuuluvaa sähkönjakeluverkkoa on myös Hollolan Salpakankaan ja osittain Orimattilan alueella. Lahden kaupunginvaltuustolla on veroprosentin nousun hillitsemiseksi suuria budjettitavoitteita Lahti Energian sille maksamien osinkojen suhteen. Lahden kaupungin talousarvion alijäämiä on maksettu Lahden kaupunkikonsernin muiden osien, lähinnä Lahti Energian tuotoilla, jolloin kaupungin tilinpäätöksen ollessa alijäämäinen kaupunkikonsernin tilinpäätöksestä on silti muodostunut ylijäämäinen.

[muokkaa] Palo- ja pelastustoimi

Palo- ja pelastustoimessa palokunnat on maakunnallistettu Päijät-Hämeen palo- ja pelastuslaitokseksi 2004 alkaen. ^[7]

Yhteistyössä jotkut kunnat katsoivat joutuvansa maksamaan liikaa palo- ja pelastuslaitokselle ja palotoimen kustannustensa lisääntyvän. Ratkaisuna maksuja palautettiin sekä palo- ja pelastuslaitoksen sallittiin ottavan velkaa. Nettomaksajaksi katsoo joutuneensa erityisesti Padasjoki.^[8][9]

Päijät-Hämeen alueella on useita sopimuspalokuntia, jotka avustavat Päijät-Hämeen palo- ja pelastuslaitosta.

pääartikkeli Lahden seutukokeilu

[muokkaa] Äkillisen rakennemuutoksen alueet

Päijät-Hämeessä äkillisen rakennemuutoksen alueeksi on hakenut Heinolan seutukunta vuodeksi 2009 alkaen.

[muokkaa] Murteet

Maakunnan halki kulkee suomen päämurteiden murreraja, joten kieliasun puolesta Päijät-Häme jakautuu kahdeksi hyvin erilaiseksi osaksi. Sysmä ja Hartola (perinteisen luokituksen mukaan myös Padasjoki) kuuluvat itämurteiden puolelle: sysmäläiset ja hartolalaiset puhuvat savolaismurteiden päijäthämäläisiä murteita.^[10] Muut Päijät-Hämeen maakunnan kunnat kuuluvat länsimurteiden puolelle: täällä puhemuotona on kaakkoishämäläisten murteiden Hollolan ryhmä.^[11]

Kaakkoishämäläinen kielimuoto ole suurelle yleisölle tuttu, vaikka se onkin varsin omaperäinen. Perihämäläisellä murrepohjalla on paljon itäisiä, lähinnä karjalaisia murrepiirteitä. Kaakkoishämäläisten murteiden Hollolan ryhmälle leimallisia läntisiä tai hämäläisiä piirteitä ovat

• yleiskielen d:n vastine l, esimerkiksi pata : palan, joka on viime vuosikymmenten aikana väistynyt yleispuhekielisten varianttien tieltä
• yleiskielen ts:n vastine astevaihteluton tt, esimerkiksi mettä : mettän, joka on säilyttänyt asemansa hyvin viime aikoihin saakka
• yleiskielen ŋŋ- eli äng-äänteen vastine astevaihteluton ŋk, esimerkiksi kenkä : kenkät; tätä piirrettä esiintyy edelleen yleisesti
• sanan lopussa olevan i:n ja a/ä:n heittyminen, esimerkiksi sus, halus; järves, järven (=järvenä)
• lyhyet pikapuhemuodot joistakin yleisimmistä verbeistä, esimerkiksi ei tu (=tule), sa (=sano), o (=ole), me~mä (=mene), pa (=pane)
• joidenkin pronominien muodot: toi, noi (=tuo, nuo)

Itäistä tai karjalaista vaikutusta ovat seuraavat piirteet:

• yleiskielen ää:tä on vanhastaan vastannut ie~iε~iä-diftongi, mutta tämä piirre on väistynyt jo kokonaan
• rk- ja lk-yhtymien astevaihtelu: särki : säret, kulkea : kulen – melko harvinainen piirre nykyisin
• heikko liudennus heittyneen loppu-i:n asemesta, esimerkiksi tul’ (=tuli), män’ (=meni)
• heikkoa väli- eli švaavokaalia esiintyy joissakin konsonanttiyhtymissä, esimerkiksi pal^akka
• persoonapronominien monikkomuodot: myö, työ, hyö ja taivutus meitin : meittiä (mutta yleishämäläisittäin: minä ~ mä, sinä ~ sä)
• -kin-liitepartikkelin vastine i(in), esimerkiksi pakkai(n), punai(n), vetii (=vetinen)

[muokkaa] Perinneruoat

• Hollolan näkkileipä
• jälkiuunileipä
• munajuusto
• veripalttu (roppana)

[muokkaa] Sananlaskut

Siinä on hyvä emäntä, joka paljon tekee ja vähän syö. (Päijäthämäläinen sanonta)

[muokkaa] Katso myös

• Päijät-Hämeen maakunnan kuntien vaakunat

[muokkaa] Lähteet

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Päijät-Hämeen liitto