Päijät-Hämeen maakunta

Wikipedia
Ohjattu sivulta Päijät-Häme
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Päijät-Hämeen maakunta
Päijät-Häme.vaakuna.svg Päijät-Häme.sijainti.suomi.2010.svg

vaakuna

sijainti

Historialliset läänit Uudenmaan ja Hämeen lääni (1634–1831)
Hämeen lääni (1831–1997)
Etelä-Suomen lääni (1997–2009)
Maakuntakeskus Lahti
Maakuntajohtaja Jari Parkkonen
Kokonaispinta-ala 6 254,68 km²
18:nneksi suurin 2012 [1]
– maa 5 124,63 km²
– sisävesi 1 130,05 km²
Väkiluku 202 355
8:nneksi suurin 31.1.2014 [2]
väestötiheys 39,49 as/km² (31.1.2014)
Maakuntalaulu Vihreiden harjujen maa
Nimikkolajit  
– järvi Päijänne
– kala Lahna
– kasvi Ruiskaunokki
– kivi Diabaasi
– lintu Valkoselkätikka

Päijät-Häme (ruots. Päijänne-Tavastland) on Suomen maakunta Etelä-Suomessa, ja se käsittää historiallisen Hämeen maakunnan itäosan. Sitä ympäröivät Uusimaa etelässä, Kanta-Häme lännessä, Pirkanmaa luoteessa, Keski-Suomi pohjoisessa, Etelä-Savo koillisessa ja Kymenlaakso idässä. Maakuntaan kuuluu 11 kuntaa. Päijät-Hämeessä sijaitsevat Päijänteen eteläpää ja Vesijärvi. Vellamo on Päijät-Hämeen maakuntaliiton symboli.

Kunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1 Asikkala.vaakuna.svg Asikkala

Päijät-Häme 2011 clean.svg


2 Hartola.vaakuna.svg Hartola
3 Heinola.vaakuna.svg Heinolan kaupunki
4 Hollola.vaakuna.svg Hollola
5 Hämeenkoski.vaakuna.svg Hämeenkoski
6 Kärkölä.vaakuna.svg Kärkölä
7 Lahti.vaakuna.svg Lahden kaupunki
8 Nastola.vaakuna.svg Nastola
9 Orimattila.vaakuna.svg Orimattilan kaupunki
10 Padasjoki.vaakuna.svg Padasjoki
11 Sysmä.vaakuna.svg Sysmä

Entiset kunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Artjärvi.vaakuna.svg Artjärvi, kuulunut Uudenmaan lääniin ja Itä-Uudenmaan maakuntaan, mutta siirtynyt Päijät-Hämeen maakuntaan ja liitetty Orimattilan kaupunkiin. Heinolan.maalaiskunta.vaakuna.svg Heinolan maalaiskunta, kuulunut Mikkelin lääniin ja sittemmin Päijät-Hämeen maakuntaan, liitetty 1997 Heinolan kaupunkiin.

Lammi liittynyt Hämeenlinnaan.

Kuntavaihdokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuhmoinen.vaakuna.svg Kuhmoinen siirtyi osaksi Keski-Suomen lääniä eli nyk. Keski-Suomen maakuntaan 1974.

Maantiedettä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aluejako[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nimityksenä Päijät-Häme vakiintui 1950-luvulla. Tuolloin alue kuului suurimmaksi osaksi Hämeen lääniin, mutta Päijänteen itäpuolella sijainneet Heinola, Heinolan maalaiskunta, Sysmä ja Hartola Mikkelin lääniin sekä Orimattila ja Artjärvi Uudenmaan lääniin. Vuosien 1997 ja 2009 välillä se kuului kokonaisuudessaan Etelä-Suomen lääniin. Heinolan seutukunta yhdistyi vuoden 2010 alusta Lahden seutukuntaan, joten maakunnassa on nyt vain yksi seutukunta aiemman kahden sijasta.

Tällä hetkellä Päijät-Hämeeseen kuuluu 11 kuntaa, joista Lahti, Heinola ja Orimattila ovat kaupunkeja. Alueella on tehty kaksi kuntaliitosta: Heinolan maalaiskunta on liitetty Heinolaan ja Artjärvi Orimattilaan. Aiemmin myös Kuhmoinen kuului Päijät-Hämeeseen, mutta nykyään se kuuluu Keski-Suomeen.

Iitin kunnanvaltuusto hyväksyi vuonna 2011 kunnanhallituksen esityksen, että Iitti siirtyisi Kymenlaakson maakunnasta Päijät-Hämeen maakuntaan vuonna 2013. Asiasta päättää lopullisesti valtioneuvosto.[3]

Luonnonmaantiedettä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maakunnan eteläosien halki kulkevat Salpausselän reunamuodostumat. Vääksyssä Toinen Salpausselkä erottaa Vesijärven ja Päijänteen toisistaan. Vesijärven eteläreunan muodostaa Lahden kautta kulkeva Ensimmäinen Salpausselkä. Maakunta kuuluu suurimmaksi osaksi Päijänteen vesistöalueeseen lukuun ottamatta eteläisimpiä osia, jotka kuuluvat Porvoonjoen valuma-alueeseen. Maakunnan länsirajalla on Kokemäenjoen vesistöön kuuluvia järviä. Kalkkisista alkunsa saava Kymijoki virtaa Päijät-Hämeen alueella varsin leveänä ja järvimäisenä: Heinolan ympärillä se muodostaa Ruotsalaisen ja Konniveden järvet.

Reunamuodostumien ohella maakunnassa on myös pitkittäisharjuja, muun muassa Pulkkilanharju ja Kalkkisten harjujaksot. Maaperä on pääosin moreenia, paitsi eteläosissa, joissa on runsaasti savikoita. Päijät-Hämeen korkeimmat kohdat ovat Tiirismaa (223 m) Hollolassa ja Kammiovuori (221 m) Sysmässä. Maakunnalle tyypillisiä metsiä ovat mäntyvaltaiset kangasmetsät, mutta Päijänteen ympäristössä on myös lehtimetsiä. Soita alueella on vähän.

Päijät-Hämeen maakunta muodostuu kolmestatoista maisematyypistä [4]

Maisematyyppi Paikka Paikkakunta Kunta Muuta
Porvoonjoen viljelyseutu Lahti
Hollola
Kärkölä
Orimattila
Artjärven viljelyseutu Artjärvi Orimattila
Teuronjokilaakson peltotasanko Hollola
Kärkölä
Hämeenkosken korpiylänkö Hämeenkoski
ensimmäinen Salpausselkä Lahti
Hollola
Nastola
Vesijärven laakso Lahti
Hollola
Kärkölä
Orimattila
Nastolan järviseutu Nastola
toinen Salpausselkä Asikkala
Heinola
Nastola
Länsi-Padasjoen metsälänkö Padasjoki
Heinolan järviseutu Heinola
Etelä-Päijänteen viljelyseutu Asikkala
Padasjoki
Päijänteen vuorimaa Padasjoki
Sysmä
Sysmän-Hartolan viljelyseutu Hartola
Sysmä

Korkeimmat paikat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Päijät-Hämeen korkein paikka on Tiirismaan Tiirismäki, jolle on sijoitettu Etelä-Suomen korkeimpana paikkana radio- ja televisiomasto. Lähistöllä korkeita niin ikään Salpausselän harjulla olevia paikkoja ovat Hakalaukunmäki, joka on Lahden korkein paikka, mutta jonka korkein huippu on Hollolan puolella sekä Kartanonmäki, jolla on laskettelurinne ja vapaa-ajan vuokra-asutusta Messilän kartanon yhteydessä.

Nimi Korkeus (m) Paikka Paikkakunta Kunta Muuta
Niinimäki 193 [5] Asikkala
Vuorenaho 210 Hartola
Pitkäsenmäki 175 Heinola
Vuorenaho 210 Heinola
Tiirismaa 223 Hollola
Hakalaukunmäki 183 Messilä Hollola
Kalliolamminmäki 178 Messilä Hollola
Likokallio 182,6 Viitaila Asikkala
Pähkinävuori 165 Viitaila Asikkala
Sakaramäki 165 Kärkölä
Hakalaukunmäki 172 Lahti sama mäki Hollolassa korkeampi kohta
Vahteristonmäki 177,9 [6] Nastola Struven ketjun mittauspiste
Himatunmäki Nastola
Huhtamäki Nastola
Kivikallio 153 Orimattila
Majuanvuori 215,2 Padasjoki
Kammiovuori 221 Sysmä

Asutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Asutus keskittyy eteläisille maanviljelyyn parhaiten kelpaaville alueille Lahden ympäristöön. Maakunnan pohjois- ja länsiosat ovat sitä vastoin harvaan asuttuja ja metsäisiä.[7]

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty maakunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Päijät-Hämeen väestönkehitys 1980–2010
Vuosi Asukkaita
1980
  
192 582
1985
  
195 041
1990
  
197 012
1995
  
198 286
2000
  
197 378
2005
  
198 975
2010
  
201 772
Lähde: Tilastokeskus.[8]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaikka maakuntana Päijät-Häme on nuori, ovat sen keskusalueet maamme vanhimpia tunnettuja asuinpaikkoja: Lahden Ristolassa on ollut asutusta jo 9300 vuotta sitten silloisen Ancylusjärven rannalla.

Päijänteen eteläpäässä Hollolassa oli tärkeä asutuskeskus 1300-luvulla, jolloin sinne perustettiin seurakunta. 1300-luvulla tiedetään Lahden kylän kautta kulkeneen ns. Ylinen Viipurintie Hämeenlinnasta Viipuriin. Vesijärven etelärannalla sijaitseva Lahden kylä mainitaan kauppapaikkana jo 1400-luvun alkupuolelta. Lahdesta haarautui myös Savontie, joka kulki Heinolan kautta Savonlinnaan, Ruotsin kuningaskunnan itäiseen etuvartioon, Olavinlinnaan. Savon tien toinen reitti kulki Pulkkilanharjua pitkin Sysmään.

Päijät-Häme alkoi kehittyä omaksi talousalueekseen 1800-luvun lopulla sen myötä, kun Hollolan Lahden kylä kasvoi Vääksyn kanavan (1871) ja Helsingin-Hämeenlinnan-Pietarin rautatien (1870) valmistuttua.

Hollolan kirkko on ollut alueen keskus keskiajalta lähtien. Se on Päijät-Hämeen vanhin säilynyt rakennus.

Sysmää, Hartolaa ja Heinolaa lukuun ottamatta on Päijät-Häme ollut koko ajan kuulunut hallinnollisesti Hämeen lääniin. Heinola oli 1775 perustetun Kymenkartanon läänin pääkaupunki, mutta 1839 se menetti asemansa Mikkelille, josta tuli uuden Mikkelin läänin pääkaupunki. Myös Sysmä ja Hartola kuuluivat Mikkelin lääniin.

Nykyinen maakunta kattaa suurelta osin saman alueen kuin historiallinen Hollolan emäseurakunta, johon kuului uuden ajan alussa Asikkalan, Heinolan, Nastolan Orimattilan ja Kärkölän alueet. Merkittäväksi kauppapaikaksi muodostui Vesijärven pohjoisrannalla sijaitseva Anianpelto. Anianpelto menetti markkinapaikkana merkityksensä, kun Helsingin ja Pietarin välinen rautatie rakennettiin Lahden kautta 1860-luvulla.

Hollolan Lahden kylästä tuli Hollolaan kuuluva epäitsenäinen kauppala 1878 ja kaupunki 1905. Vääksyn ja Kalkkisten kanavien rakentamisen myötä Päijänteen–Vesijärven reitistä tuli Itä- ja Pohjois-Hämeen tärkein liikenneväylä.[9]

Kulttuuria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Murteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maakunnan halki kulkee suomen päämurteiden murreraja, joten kieliasun puolesta Päijät-Häme jakautuu kahdeksi hyvin erilaiseksi osaksi. Sysmä ja Hartola (perinteisen luokituksen mukaan myös Padasjoki) kuuluvat itämurteiden puolelle: sysmäläiset ja hartolalaiset puhuvat savolaismurteiden Päijät-Hämeen ryhmä.[10] Muut Päijät-Hämeen maakunnan kunnat kuuluvat länsimurteiden puolelle: täällä puhemuotona on kaakkoishämäläisten murteiden Hollolan ryhmä.[11]

Kaakkoishämäläinen kielimuoto ei ole suurelle yleisölle tuttu, vaikka se onkin varsin omaperäinen; murretta on kuitenkin tehnyt tunnetuksi lahtelainen Raggars-yhtye, ja myös Pirkka-Pekka Peteliuksen tunnetuksi tekemä Kymenlaakson murre on sitä lähellälähde?. Perihämäläisellä murrepohjalla on paljon itäisiä, lähinnä karjalaisia murrepiirteitä. Kaakkoishämäläisten murteiden Hollolan ryhmälle leimallisia läntisiä tai hämäläisiä piirteitä ovat

  • yleiskielen d:n vastine l, esimerkiksi pata : palan, joka on viime vuosikymmenten aikana väistynyt yleispuhekielisten varianttien tieltä
  • yleiskielen ts:n vastine astevaihteluton tt, esimerkiksi mettä : mettän, joka on säilyttänyt asemansa hyvin viime aikoihin saakka
  • yleiskielen ŋŋ- eli äng-äänteen vastine astevaihteluton ŋk, esimerkiksi kenkä : kenkät; tätä piirrettä esiintyy edelleen yleisesti
  • sanan lopussa olevan i:n ja a/ä:n heittyminen, esimerkiksi sus, halus; järves, järven (=järvenä)
  • lyhyet pikapuhemuodot joistakin yleisimmistä verbeistä, esimerkiksi ei tu (=tule), sa (=sano), o (=ole), me~mä (=mene), pa (=pane)
  • joidenkin pronominien muodot: toi, noi (=tuo, nuo)

Itäistä tai karjalaista vaikutusta ovat seuraavat piirteet:

  • yleiskielen ää:tä on vanhastaan vastannut ie ~ ~ -diftongi, mutta tämä piirre on väistynyt jo kokonaan
  • rk- ja lk-yhtymien astevaihtelu: särki : säret, kulkea : kulen
  • heikko liudennus heittyneen loppu-i:n asemesta, esimerkiksi tul’ (=tuli), män’ (=meni)
  • heikkoa väli- eli švaavokaalia esiintyy joissakin konsonanttiyhtymissä, esimerkiksi palakka
  • persoonapronominien monikkomuodot: myö, työ, hyö ja taivutus meitin : meittiä (mutta yleishämäläisittäin: minä ~ , sinä ~ )
  • -kin-liitepartikkelin vastine i(in), esimerkiksi pakkai(n), punai(n), vetii (=vetinen)

Perinneruoat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sananlaskut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Siinä on hyvä emäntä, joka paljon tekee ja vähän syö. (Päijäthämäläinen sanonta)

Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Artjärvi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Artjärvi kuuluu nykyisin Orimattilaan.

Asikkala[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hartola[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heinola[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hollola[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hämeenkoski[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kärkölä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lahti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nastola[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Orimattila[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Padasjoki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sysmä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Museoita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupunginmuseot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nimi Paikka Paikkakunta Kunta Muuta
Heinolan kaupunginmuseo Heinolan keskusta Heinola
Lahden kaupunginmuseo Fellmanin kartano Kartano Lahti historiallinen museo
taidemuseo
julistemuseo
hiihtomuseo
radio- ja tv-museo

Kotiseutumuseot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Päijät-Hämeessä on useita kotiseutumuseoita sekä kaupunginmuseoita.

Nimi Paikka Paikkakunta Kunta Muuta
Artjärven kotiseutumuseo Ratula Artjärvi Orimattila
Asikkalan kotiseutumuseo Asikkalan kirkonkylä Asikkala
Hollolan kotiseutumuseo Hollolan kirkonkylä Hollola
Hämeenkosken kotiseutumuseo Hämeenkosken kirkonkylä Hämeenkoski
Kärkölän kotiseutumuseo Huovila Kärkölän kirkonkylä Kärkölä
Nastolan kotiseutumuseo Nastolan kirkonkylä Nastola
Orimattilan kotiseutumuseo Orimattilan kirkonkylä Orimattila
Padasjoen museo Nyystölä Maakeski Padasjoki
Sysmän kotiseutumuseo Sysmän kirkonkylä

Lahden seudun kuntarakennetunnustelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Päijät-Hämeen kuntien yhdentyminen perustuu tällä hetkellä sosiaali- ja terveystoimialat kattavaan selvitykseen, jossa tavoitteena on maakunnallinen koko. Toinen yhdentymisprosessi on vuodesta 2002 alkaen voimassa ollut Lahden seutukokeilu, joka laajeni vuonna 2007. Sen ulkopuolelle jäivät Päijät-Hämeen kunnista Artjärvi ja Hartola. Sosiaali- ja terveysalan yhdentymistä ei hoideta Lahden seutukokeilun piirissä vaan erikseen.

Osa Päijät-Hämeen kunnista kävi keskenään kuntarakennetunnusteluja 2010, jossa kartoitettiin mahdollisuutta siihen, että Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Lahti, Nastola ja Padasjoki voisivat muodostaa yhden kunnan. Hankkeen työnimenä oli Vellamo. Kuntien valtuustot Lahtea lukuun ottamatta päättivät kuitenkin olla lähtemättä mukaan kuntaliitokseen.[13]

Sosiaali- ja terveystoimiala[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Erikoissairaanhoito[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Erikoissairaanhoitoa varten Päijät-Hämeen kunnilla on Päijät-Hämeen keskussairaala, jota ylläpitää Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä.[14]

Siihen kuuluvat Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Lahti, Padasjoki, Nastola, Orimattila, Sysmä sekä Itä-Uudeltamaalta Myrskylä ja Pukkila sekä Kymenlaaksosta Iitti.

Terveydenhoito[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tiirismaan kansanterveystyön kuntayhtymän (Hollola, Hämeenkoski ja Kärkölä) toiminta siirtyi osittain Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymälle ja pääosin Peruspalvelukeskus Oivalle. Kuntayhtymän nimi muuttui Tiirismaan terveydenhuoltokiinteistöjen kuntayhtymäksi. Asikkala, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä ja Padasjoki perustivat Hollolan kunnan organisaatioon liikelaitoksen, Peruspalvelukeskus Oivan, joka vastaa pääosasta näiden kuntien sosiaalihuollon ja perusterveydenhuollon palveluja. [15]

Artjärvellä, Orimattilalla, Myrskylällä ja Pukkilalla on yhteinen Orimattilan seudun kansanterveystyön kuntayhtymä.[16]

Nastolan perusturvapiirissä yhdistyisivät Nastolan ja Iitin terveyskeskukset sekä sosiaalipalvelut.

Orimattilan perusturvapiiriin kuuluisi nykyisen Orimattilan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän kunnat ja Orimattilan kaupunki (Orimattila, Myrskylä ja Pukkila).

Tekninen toimiala[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sähkö- ja kaukolämpö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lahden ja Hollolan alueella toimii Lahti Energia, joka vastaa Lahden ja Hollolan Salpakankaan sähkönjakelusta sekä kaukolämmöstä. Lahti Energialle kuuluvaa sähkönjakeluverkkoa on myös Hollolan Salpakankaan ja osittain Orimattilan alueella. Lahden kaupunginvaltuustolla on veroprosentin nousun hillitsemiseksi suuria budjettitavoitteita Lahti Energian sille maksamien osinkojen suhteen. Lahden kaupungin talousarvion alijäämiä on maksettu Lahden kaupunkikonsernin muiden osien, lähinnä Lahti Energian tuotoilla, jolloin kaupungin tilinpäätöksen ollessa alijäämäinen kaupunkikonsernin tilinpäätöksestä on silti muodostunut ylijäämäinen.

Palo- ja pelastustoimi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös: Lahden seutukokeilu

Palo- ja pelastustoimessa palokunnat on maakunnallistettu Päijät-Hämeen pelastuslaitokseksi 2004 alkaen.[17]

Yhteistyössä jotkut kunnat katsoivat joutuvansa maksamaan liikaa palo- ja pelastuslaitokselle ja palotoimen kustannustensa lisääntyvän. Ratkaisuna maksuja palautettiin sekä palo- ja pelastuslaitoksen sallittiin ottavan velkaa. Nettomaksajaksi katsoo joutuneensa erityisesti Padasjoki.[18][19]

Päijät-Hämeen alueella on useita sopimuspalokuntia, jotka avustavat Päijät-Hämeen pelastuslaitosta.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Päijät-Hämeen maakunta.