Struven ketju

Ketjun suunnittelija F. G. W. Struve.

Struven ketju.

Struven ketjun pohjoisin piste Fuglenesissa, Norjassa.

Struven ketjun referenssimedidiaani valittiin Tarton tähtitornin (Viro) mukaan.

Liettuan kahden litin postimerkki Meškonysin pisteestä

Struven ketjun piste Štšekotskin kylän metsässä Ivanavassa, Valko-Venäjällä.

Struven ketju on kymmenen maan läpi kulkeva kolmiomittausketju Pohjoisen jäämeren ja Mustanmeren välillä.

Ketjun tarkoitus oli selvittää maapallon tarkka koko ja muoto. Se muodostui 258 peruskolmiosta ja 265 peruspisteestä nykyisten Norjan, Ruotsin, Suomen, Venäjän, Viron, Latvian, Liettuan, Valko-Venäjän, Moldovan ja Ukrainan alueella. Perustamisvaiheessa ketju kulki vain kahden maan eli Venäjän ja Ruotsin alueella. Mittaukset kestivät 40 vuotta ja ne saatiin päätökseen vuonna 1855. Ketjussa on yhteensä 265 pistettä, joista 34 parhaiten säilynyttä ja kulttuurihistoriallisesti arvokkainta on valittu suojeltaviksi Unescon maailmanperintöluetteloon.

Nimensä ketju on saanut baltiansaksalaisen matemaatikon ja tähtitieteen professorin, Friedrich Georg Wilhelm von Struven, mukaan. Hän suunnitteli maapallon koon ja muodon selvittämiseksi tarkemman kolmiomittausketjun kuin mitä ranskalainen matemaatikko ja tiedemies Pierre-Louis Moreau de Maupertuis, joka oli osoittanut 1736 Tornionjokilaaksoon tekemällään tutkimusmatkalla, että maapallo on navoiltaan litistynyt.

Suojellut pisteet

Unescon kohdeluettelon listaamat 34 suojeltua pistettä sijaintitietoineen ovat:

Norja

• ”Fuglenaes” Fuglenesissa Hammerfestissa
• ”Lille-Reipas” Lille-Raippaalla Alattiossa
• ”Lohdizhjokki” Lodikenissa Kautokeinossa
• ”Bäljatz-vaara” Bealjasvarrilla Kautokeinossa

Ruotsi

• ”Pajtas-vaara” Tynnyrilaella Kiirunassa
• ”Kerrojupukka” Jupukassa Pajalassa
• ”Pullinki” Övertorneålla
• ”Perra-vaara” Perävaarassa Haaparannalla

Suomi

• ”Stuor-Oivi” (nykyisin ”Stuorrahanoaivi”) Tarvantovaaran erämaa-alueella Enontekiöllä
• ”Avasaksa” Aavasaksalla Ylitorniossa
• ”Tornea” Alatornion kirkon kellotornissa Torniossa
• ”Puolakka” Oravivuorella Korpilahdella
• ”Porlom II” Tornikalliolla Lapinjärven Porlammilla
• ”Svartvira” Mustaviirin saarella Pyhtäällä

Venäjä

• ”Mäki-päälys” Mäkiinpäällyksellä
• ”Hogland, Totška Z”

Viro

• ”Woibifer” Võiveressä Väike-Maarjan kunnassa
• ”Katko” Simunassa Väike-Maarjan kunnassa
• ”Dorpat” Tarton tähtitornissa Tartossa (koordinaatit: 58°22′43.64″N, 26°43′12.61″E)

Latvia

• ”Sestu-Kalns” Ziestussa Sausnejassa
• ”Jacobstadt” Jekabpilsissä

Liettua

• ”Karischki” Gireišiaissa Panemunėlisissa
• ”Meschkanzi” Meškonysissä Nemenčinėssä
• ”Beresnäki” Paliepiukaissa Nemėžisissä

Struven nimi	toinen nimi	nykyinen karttanimi	kunta	pl	ip	museokohde	#
Chanuschischki	Ganusiski			56°08'46	25°31'48	ei	144.
Poncdcli	Pandelis			56°01'43	25°12'26	ei	145.
Jakschti	Jokšiai			55°55'55	25°08'47	ei	146.
Martinschuni	Gircišiai			55°54'09	25°26'12	ei	147.
Kindcrti	Kindcriai			55°46'27	25°06'30	ei	148.
Lipsk	Kuzmiskiš			55°32'22	25°23'46	ei	149.
Stworänzi	Storiai			55°19'19	25°08'60	ei	150.
Tschiwili	Civyliai			55°19'06	25°28'13	ei	151.

Valko-Venäjä

• ”Tupischki” Tupishkissa Ašmjanyssa (koordinaatit: 54°17′30″N, 26°02′43″E)
• ”Lopati” Lopatyssa Zelvassa (koordinaatit: 53°33′38″N, 24°52′11″E)
• ”Ossownitza” eli Osovnitsa (ven. Осовница) Ivanavassa (Ivanovo, koordinaatit: 52°17′22″N, 25°38′58″E)
• ”Tchekutsk” eli Štšekotsk (ven. Щекотск) Ivanavassa (Ivanovo, koordinaatit: 52°12′28″N, 25°33′23″E)
• ”Leskowitschi” eli Ljaskovitši (ven. Лясковичи) Ivanavassa (Ivanovo, koordinaatit: 52°09′39″N, 25°34′17″E)

Moldova

• ”Rudy” Rudissa

Ukraina

• ”Katerinowka” Antonivkassa H'melnytskyin alueella
• ”Felschtin” Hvardiiskessa H'melnytskyin alueella
• ”Baranowka” Baranivkassa H'melnytskyin alueella
• ”Staro-Nekrassowka” Stara Nekrasivkassa Nekrasivkassa Odessan alueella

Aiheesta muualla

• Maanmittauslaitoksen selostus
• Struven ketjun esittely Opetusministeriön sivuilla
• Struve Geodetic Arc kulttuuriministeri Tanja Karpelan allekirjoittama 10 maan yhteishakemus ja kohteen kuvaus, linkki dokumenttiin (294 pages, pdf-file, about 21 MB) (englanniksi)
• Struven ketjua juhlistava valkovenäläinen postimerkki 2007 (englanniksi)

Lapinjärvi

Unescon maailmanperintökohteet Suomessa

Merenkurkun saaristo 2006 | Petäjäveden vanha kirkko 1994 | Sammallahdenmäen pronssikautinen röykkiöalue 1999 | Struven ketju 2005 | Suomenlinna 1991 | Vanha Rauma 1991 | Verlan puuhiomo ja pahvitehdas 1996 |

Unescon maailmanperintökohteet Venäjällä

Altain kultavuoret | Baikaljärvi | Derbentin monumentit | Ferapontovin luostari | Jaroslavlin historiallinen keskusta | Kamtšatkan tulivuoret | Kazanin Kreml | Keskinen Sikhote-Alin | Kiži | Kolomenskojen Kristuksen taivaaseenastumisen kirkko | Komin aarniometsät | Kuurinkynnäs (Liettuan kanssa) | Läntinen Kaukasus | Moskovan Kreml ja Punainen tori | Novgorodin historialliset monumentit | Novodevitšin nunnaluostari | Pietari Pietarhovin, Puškinin, Pauluskoin (Pavlovsk), Hatsinan, Strelnan, Kronstadtin, Oranienbaumin ja Pähkinälinnan kanssa | Putoranan laakio | Solovetskin luostari | Struven ketju (yhdeksän muun maan kanssa) | Troitse-Sergijevin luostari | Uvs Nuurin syvänne (Mongolian kanssa) | Vladimirin ja Suzdalin valkoiset monumentit | Wrangelinsaari

Unescon maailmanperintökohteet Ruotsissa

Birka ja Hovgården | Drottningholmin linna-alue | Engelsbergin ruukki | Etelä-Öölannin viljelyseutu | Falunin ja Stora Kopparbergetin teollisuusalue | Gammelstadin kirkkokylä | Grimetonin radioasema | Höga kusten | Karlskronan sotilaskaupunki | Laponia | Skogskyrkogården | Struven ketju | Tanumin kalliopiirrokset | Visbyn hansakaupunki