Pyhtää

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Pyhtää
Pyttis
Pyhtää.vaakuna.svg Pyhtää.sijainti.suomi.2010.svg

vaakuna

sijainti

www.pyhtaa.fi
Sijainti 60°29′31.7″N, 26°32′34.9″E
Maakunta Kymenlaakson maakunta
Seutukunta Kotka–Haminan seutukunta
Perustettu n. 1380
Pinta-ala ilman merialueita 336,38 km²
234:nneksi suurin 2014 
Kokonaispinta-ala 780,96 km²
148:nneksi suurin 2014 [1]
– maa 324,72 km²
– sisävesi 11,66 km²
– meri 444,58 km²
Väkiluku 5 372
174:nneksi suurin 31.1.2014 [2]
– väestötiheys 16,54 as/km² (31.1.2014)
Ikäjakauma 2012 [3]
– 0–14-v. 16,4 %
– 15–64-v. 62,0 %
– yli 64-v. 21,6 %
Äidinkieli 2012 [3]
suomenkielisiä 89,1 %
ruotsinkielisiä 8,3 %
– muut 2,6 %
Kunnallisvero 19,75 %
193:nneksi suurin 2013 [4]
Kunnanjohtaja Olli Nuuttila
Kunnanvaltuusto 27 paikkaa
  2013–2016 [5]
 • Kok.
 • SDP
 • Kesk.
 • Ps.
 • RKP
 • Vihr.
 • Sit.

7
5
5
4
3
2
1

Pyhtää (ruots. Pyttis) on Suomen kunta, joka sijaitsee Suomenlahden rannikolla Kymenlaakson maakunnassa. Kunnan asukasluku on 5 372.[2] Pyhtää on Suomen itäisin kaksikielinen kunta[6] ja myös Kymenlaakson ainoa kaksikielinen kunta.[7] Seutukuntajaossa se kuuluu Kotka–Haminan seutukuntaan ja on sen läntisin kunta. Pyhtään naapurikunnat ovat Loviisa, Kotka ja Kouvola.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pyhtään pinta-ala 743,26 km², josta 9,01 km² on sisävesistöjä. Kallioperältään se kuuluu Kaakkois-Suomen rapakivialueeseen. Kunta sijaitsee mantereen puolelta kokonaan Kymijoen suuhaarojen välissä, ja Pyhtäänhaara virtaa kokonaan kunnan alueella. Kunnan eteläosissa on viljelysmaisemaa Siltakylänjoen varrella, Heinlahdessa, Purolassa ja Pyhtäänhaaran varrella sekä pohjoisessa Hirvikosken kylässä. Pienen Siltakylänjoen vesistöalue jää Kymijoen suuhaarojen väliin. Pohjoisessa on laajoja suoalueita, jotka kuuluvat Valkmusan kansallispuistoon. Eteläisen Kymenlaakson suurimman järven Tammijärven itäosat kuuluvat Pyhtääseen. Muuten järviä on vähän, niihin kuuluvat Länsikylänjärvi, Huutjärvi, Kärsäjärvi ja Teutjärvi.

Suomenlahden saariston merkittävimmät saaret Pyhtäällä ovat vain kapeiden salmien mantereesta erottama Munapirtti ja ulompana merellä sijaitseva Kaunissaari. Ulkosaaristo kuuluu Itäisen Suomenlahden kansallispuistoon. Merialueita kuntaan kuuluu 446 km².

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keskiaikainen Pyhän Henrikin kirkko

Ruotsinkieliset tulivat Pyhtään alueelle 1200-luvulla osana ruotsinkielisten muuttoa Suomen rannikkoseuduille. Pyhtää mainitaan itsenäisenä seurakuntana vuonna 1380, sitä ennen se on ollut luultavasti Pernajan kappeliseurakunta. Pyhtäästä on erotettu itsenäisiksi Kymi, Elimäki ja Ruotsinpyhtää.[8]

Turun rauhassa vuonna 1743 osa Kaakkois-Suomea liitettiin Venäjään, jolloin raja tuli kulkemaan Kymijokea ja sen suiston läntisintä haaraa pitkin. Tällöin raja jakoi siihenastisen Pyhtään pitäjän kahtia. Ruotsin puolelle jääneestä osasta muodostettiin Ruotsinpyhtää, Pyhtään ja sen kirkonkylän jäädessä Venäjän puolelle.

Pyhtääseen liitettiin lakkautetusta Ruotsinpyhtään kunnasta Haaviston ja Vastilan kylien alue vuonna 2010 tehdyssä Loviisan, Ruotsinpyhtään, Pernajan ja Liljendalin kuntaliitoksessa.[9]

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pyhtää on kaksikielinen, 89,2 prosenttia asukkaista puhuu suomea äidinkielenään ja 8,4 prosenttia ruotsia.[10] Ruotsinkielisten osuus on suurin kunnan länsi- ja lounaisosissa, kun taas itä- ja pohjoisosat ovat voimakkaimmin suomenkielisiä. Väestön suurimmat keskittymät ovat idässä Kotkan suunnassa sijaitseva Siltakylän, Huutjärven ja Heinlahden alue sekä lännessä sijaitseva Pyhtään kirkonkylän alue. Väestötiheys on 16,6 asukasta/km².

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Pyhtään väestönkehitys 1980–2010
Vuosi Asukkaita
1980
  
5 218
1985
  
5 372
1990
  
5 482
1995
  
5 428
2000
  
5 253
2005
  
5 138
2010
  
5 355
Lähde: Tilastokeskus.[11]

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pyhtään tärkein tieväylä on Valtatie 7, joka kulkee kunnan läpi etelässä lähellä rannikkoa. Valtatie noudattelee vanhan Kuninkaantien suuntaa ja kunnan tärkeimmät taajamat ovat kehittyneet myös tämän tien varrelle. Stockforsin sähkörautatie liikennöi Pyhtäällä vuosina 19051971.

Koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pyhtäällä on neljä peruskoulua, jotka antavat opetusta vuosiluokille 1–6. Alakouluista kolme on suomenkielisiä eli Huutjärven koulu, Suur-Ahvenkosken koulu ja Hirvikosken koulu. Purolassa sijaitseva Pyttis svenska skola on ruotsinkielinen. Huutjärven koulussa on esikoulun ja alakoulun lisäksi Pyhtään ainoa yläkoulu. Pyttis svenska skolan oppilaat siirtyvät 7. vuosiluokalle Loviisaan tai Kotkaan. Huutjärven uusi koulurakennus valmistui vuonna 2007 ja sitä käy yli 500 oppilasta. Toisen asteen koulutusta ei ole. Lähimmät lukiot ovat Loviisassa ja Kotkassa.

Lopetettuja kouluja ovat Heinlahden koulu, Purolan koulu, Kankaan koulu ja Munapirtin ruotsinkielinen kansakoulu.

Nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Siltakylän silta Siltakylänjoen yli.

Kylät ja taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ahvenkoski (Abborfors), Alakylä (Nerbyn), Haavisto, Harjunkylä, Heinlahti (Heinlax), Hinkapyöli (Hinkaböle), Hirvikoski (Österhirvikoski), Huutjärvi, Itäkirkonkylä (Österkyrkoby), Itämyllykylä (Österkvarnby), Jonakorpi (Bjånakärret), Kangas, Kaunissaari (Fagerö), Kiviniemi (Lillkuppis), Loosari/Loosaari (Klåsarö), Länsikirkonkylä (Västerkyrkoby), Länsikylä (Västerby/Västerkuppis), Länsimyllykylä (Västerkvarnby), Malmi (Malm), Metsäkylä (Skogsbyn), Munapirtti (Mogenpört), Pirtnuora (Pörtnor), Purola (Svartbäck), Roonas (Rånäs), Siltakylä (Broby/Storkuppis), Struka (Stråka), Tuuski (Tuskas), Ulkokylä (Utby), Vastila, Ylikylä (Uppbyn).

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]