Pyhtää

Wikipedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun
Pyhtää
Pyttis

vaakuna

sijainti

www.pyhtaa.fi
Sijainti 60°29′35″N, 26°32′40″E
Lääni Etelä-Suomen lääni
Maakunta Kymenlaakson maakunta
Seutukunta Kotka–Haminan seutukunta
Perustettu n. 1380
Pinta-ala ilman merialueita 298,6 km²
255:nneksi suurin 2009 
Kokonaispinta-ala 743,26 km²
163:nneksi suurin 2009 [1]
– maa 289,57 km²
– sisävesi 9,03 km²
– meri 444,66 km²
Väkiluku 5 139
188:nneksi suurin 31.3.2009 [2]
väestötiheys 17,75 as/km² (31.3.2009)
Demografiatiedot 2008 [3]
– 0–14-v. 17,3 %
– 15–64-v. 63,5 %
– yli 64-v. 19,1 %
Äidinkieli 2008 [4]
suomenkielisiä 88,3 %
ruotsinkielisiä 9,6 %
– muut 2,1 %
Kunnallisvero 19,5 %
129:nneksi suurin 2009 [5]
Kunnanjohtaja Olli Ikonen

Pyhtää (ruots. Pyttis) on Suomen kunta, joka sijaitsee Suomenlahden rannikolla Kymenlaakson maakunnassa ja Etelä-Suomen läänissä. Kunnassa asuu 5 139 ihmistä.[2] Pyhtää on on Suomen itäisin kaksikielinen kunta. Seutukuntajaossa se kuuluu Kotka–Haminan seutukuntaan ja on sen läntisin kunta.

Pyhtään naapurikunnat ovat Kotka, Kouvola ja Ruotsinpyhtää.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Väestö

Pyhtää on kaksikielinen, 88 prosenttia asukkaista puhuu suomea äidinkielenään ja 11 prosenttia ruotsia.[6] Ruotsinkielisten osuus on suurin kunnan länsi- ja lounaisosissa, kun taas itä- ja pohjoisosat ovat voimakkaimmin suomenkielisiä. Väestön suurimmat keskittymät ovat idässä Kotkan suunnassa sijaitseva Siltakylän, Huutjärven ja Heinlahden alue sekä lännessä sijaitseva Pyhtään kirkonkylän alue. Väestötiheys on 17,7 asukasta/km².

[muokkaa] Maantiede

Pyhtään pinta-ala 743,26 km², josta 9,01 km² on sisävesistöjä. Kallioperältään se kuuluu Kaakkois-Suomen rapakivialueeseen. Kunta sijaitsee mantereen puolelta kokonaan Kymijoen suuhaarojen välissä, ja Pyhtäänhaara virtaa kokonaan kunnan alueella. Kunnan eteläosissa on viljelysmaisemaa Siltäkylänjoen varrella, Heinlahdessa, Purolassa ja Pyhtäänhaaran varrella sekä pohjoisessa Hirvikosken kylässä. Pienen Siltäkylänjoen vesistöalue jää Kymijoen suuhaarojen väliin. Pohjoisessa on laajoja suoalueita, jotka kuuluvat Valkmusan kansallispuistoon. Eteläisen Kymenlaakson suurimman järven Tammijärven itäosat kuuluvat Pyhtääseen. Muuten järviä on vähän, niihin kuuluvat Länsikylänjärvi, Huutjärvi, Kärsäjärvi ja Teutjärvi.

Suomenlahden saariston merkittävimmät saaret Pyhtäällä ovat vain kapeiden salmien mantereesta erottama Munapirtti ja ulompana merellä sijaitseva Kaunissaari. Ulkosaaristo kuuluu Itäisen Suomenlahden kansallispuistoon. Merialueita kuntaan kuuluu 446 km².

[muokkaa] Historia

Pyhtään kirkko

Ruotsinkieliset tulivat Pyhtään alueelle 1200-luvulla osana ruotsinkielisten muuttoa Suomen rannikkoseuduille. Pyhtää mainitaan itsenäisenä seurakuntana vuonna 1380, sitä ennen se on ollut luultavasti Pernajan kappeliseurakunta. Pyhtäästä on erotettu itsenäisiksi Kymi, Elimäki ja Ruotsinpyhtää.[7]

Turun rauhassa vuonna 1743 osa Kaakkois-Suomea liitettiin Venäjään, jolloin raja tuli kulkemaan Kymijokea ja sen suiston läntisintä haaraa pitkin. Tällöin raja jakoi siihenastisen Pyhtään pitäjän kahtia. Ruotsin puolelle jääneestä osasta muodostettiin Ruotsinpyhtää, Pyhtään ja sen kirkonkylän jäädessä Venäjän puolelle.

[muokkaa] Liikenne

Siltakylän silta Siltakylänjoen yli.

Pyhtään tärkein tieväylä on Valtatie 7, joka kulkee kunnan läpi etelässä lähellä rannikkoa. Valtatie noudattelee vanhan Kuninkaantien suuntaa ja kunnan tärkeimmät taajamat ovat kehittyneet myös tämän tien varrelle. Stockforsin sähkörautatie liikennöi Pyhtäällä vuosina 1905 – 1971.

[muokkaa] Koulutus

Pyhtäällä on neljä peruskoulua, jotka antavat opetusta vuosiluokille 1–6. Alakouluista kolme on suomenkielisiä eli Huutjärven koulu, Suur-Ahvenkosken koulu ja Hirvikosken koulu. Purolassa sijaitseva Pyttis svenska skola on ruotsinkielinen. Huutjärven koulussa on esikoulun ja alakoulun lisäksi Pyhtään ainoa yläkoulu. Huutjärven uusi koulurakennus valmistui vuonna 2007 ja sitä käy yli 500 oppilasta. Toisen asteen koulutusta ei ole.

Lopetettuja kouluja ovat Heinlahden koulu, Purolan koulu, Kankaan koulu ja Munapirtin ruotsinkielinen kansakoulu.

[muokkaa] Nähtävyydet

[muokkaa] Kylät ja taajamat

Ahvenkoski (Abborfors), Alakylä (Nerbyn), Harjunkylä, Heinlahti (Heinlax), Hinkapyöli (Hinkaböle), Hirvikoski (Österhirvikoski), Huutjärvi, Itäkirkonkylä (Österkyrkoby), Itämyllykylä (Österkvarnby), Jonakorpi (Bjånakärret), Kangas, Kaunissaari (Fagerö), Kiviniemi (Lillkuppis), Loosari/Loosaari (Klåsarö), Länsikirkonkylä (Västerkyrkoby), Länsikylä (Västerby/Västerkuppis), Länsimyllykylä (Västerkvarnby), Malmi (Malm), Metsäkylä (Skogsbyn), Munapirtti (Mogenpört), Pirtnuora (Pörtnor), Purola (Svartbäck), Roonas (Rånäs), Siltakylä (Broby/Storkuppis), Struka (Stråka), Tuuski (Tuskas), Ulkokylä (Utby), Ylikylä (Uppbyn).

[muokkaa] Viitteet

  1. Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2009 1.1.2009. Maanmittauslaitos. Viitattu 11.4.2009.
  2. 2,0 2,1 Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot suuruusjärjestyksessä 31.3.2009. Väestörekisterikeskus. Viitattu 28.4.2009.
  3. Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2008. Tilastokeskus: demography. Viitattu 28.4.2009.
  4. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 31.12.2008. Tilastokeskus. Viitattu 11.4.2009.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2009 1.12.2008. Verohallinto. Viitattu 11.4.2009.
  6. Taulukko: Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2007 27.5.2008. Tilastokeskus. Viitattu 27.5.2008.
  7. http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat

[muokkaa] Aiheesta muualla

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pyhtää.


Henkilökohtaiset työkalut