Pyhtää

Wikipedia

Pyhtää Pyttis
vaakuna	sijainti
www.pyhtaa.fi
Sijainti	60°29′35″N, 26°32′40″E
Lääni	Etelä-Suomen lääni
Maakunta	Kymenlaakson maakunta
Seutukunta	Kotka–Haminan seutukunta
Perustettu	n. 1380
Pinta-ala ilman merialueita	298,6 km² 255:nneksi suurin 2009
Kokonaispinta-ala	743,26 km² 163:nneksi suurin 2009 [1]
– maa	289,57 km²
– sisävesi	9,03 km²
– meri	444,66 km²
Väkiluku	5 139 188:nneksi suurin 31.3.2009 [2]
– väestötiheys	17,75 as/km² (31.3.2009)
Demografiatiedot	2008 [3]
– 0–14-v.	17,3 %
– 15–64-v.	63,5 %
– yli 64-v.	19,1 %
Äidinkieli	2008 [4]
– suomenkielisiä	88,3 %
– ruotsinkielisiä	9,6 %
– muut	2,1 %
Kunnallisvero	19,5 % 129:nneksi suurin 2009 [5]
Kunnanjohtaja	Olli Ikonen

Pyhtää (ruots. Pyttis) on Suomen kunta, joka sijaitsee Suomenlahden rannikolla Kymenlaakson maakunnassa ja Etelä-Suomen läänissä. Kunnassa asuu 5 139 ihmistä.^[2] Pyhtää on on Suomen itäisin kaksikielinen kunta. Seutukuntajaossa se kuuluu Kotka–Haminan seutukuntaan ja on sen läntisin kunta.

Pyhtään naapurikunnat ovat Kotka, Kouvola ja Ruotsinpyhtää.

Sisällysluettelo 1 Väestö 2 Maantiede 3 Historia 4 Liikenne 5 Koulutus 6 Nähtävyydet 7 Kylät ja taajamat 8 Viitteet 9 Aiheesta muualla

[muokkaa] Väestö

Pyhtää on kaksikielinen, 88 prosenttia asukkaista puhuu suomea äidinkielenään ja 11 prosenttia ruotsia.^[6] Ruotsinkielisten osuus on suurin kunnan länsi- ja lounaisosissa, kun taas itä- ja pohjoisosat ovat voimakkaimmin suomenkielisiä. Väestön suurimmat keskittymät ovat idässä Kotkan suunnassa sijaitseva Siltakylän, Huutjärven ja Heinlahden alue sekä lännessä sijaitseva Pyhtään kirkonkylän alue. Väestötiheys on 17,7 asukasta/km².

[muokkaa] Maantiede

Pyhtään pinta-ala 743,26 km², josta 9,01 km² on sisävesistöjä. Kallioperältään se kuuluu Kaakkois-Suomen rapakivialueeseen. Kunta sijaitsee mantereen puolelta kokonaan Kymijoen suuhaarojen välissä, ja Pyhtäänhaara virtaa kokonaan kunnan alueella. Kunnan eteläosissa on viljelysmaisemaa Siltäkylänjoen varrella, Heinlahdessa, Purolassa ja Pyhtäänhaaran varrella sekä pohjoisessa Hirvikosken kylässä. Pienen Siltäkylänjoen vesistöalue jää Kymijoen suuhaarojen väliin. Pohjoisessa on laajoja suoalueita, jotka kuuluvat Valkmusan kansallispuistoon. Eteläisen Kymenlaakson suurimman järven Tammijärven itäosat kuuluvat Pyhtääseen. Muuten järviä on vähän, niihin kuuluvat Länsikylänjärvi, Huutjärvi, Kärsäjärvi ja Teutjärvi.

Suomenlahden saariston merkittävimmät saaret Pyhtäällä ovat vain kapeiden salmien mantereesta erottama Munapirtti ja ulompana merellä sijaitseva Kaunissaari. Ulkosaaristo kuuluu Itäisen Suomenlahden kansallispuistoon. Merialueita kuntaan kuuluu 446 km².

[muokkaa] Historia

Ruotsinkieliset tulivat Pyhtään alueelle 1200-luvulla osana ruotsinkielisten muuttoa Suomen rannikkoseuduille. Pyhtää mainitaan itsenäisenä seurakuntana vuonna 1380, sitä ennen se on ollut luultavasti Pernajan kappeliseurakunta. Pyhtäästä on erotettu itsenäisiksi Kymi, Elimäki ja Ruotsinpyhtää.^[7]

Turun rauhassa vuonna 1743 osa Kaakkois-Suomea liitettiin Venäjään, jolloin raja tuli kulkemaan Kymijokea ja sen suiston läntisintä haaraa pitkin. Tällöin raja jakoi siihenastisen Pyhtään pitäjän kahtia. Ruotsin puolelle jääneestä osasta muodostettiin Ruotsinpyhtää, Pyhtään ja sen kirkonkylän jäädessä Venäjän puolelle.

[muokkaa] Liikenne

Pyhtään tärkein tieväylä on Valtatie 7, joka kulkee kunnan läpi etelässä lähellä rannikkoa. Valtatie noudattelee vanhan Kuninkaantien suuntaa ja kunnan tärkeimmät taajamat ovat kehittyneet myös tämän tien varrelle. Stockforsin sähkörautatie liikennöi Pyhtäällä vuosina 1905 – 1971.

[muokkaa] Koulutus

Pyhtäällä on neljä peruskoulua, jotka antavat opetusta vuosiluokille 1–6. Alakouluista kolme on suomenkielisiä eli Huutjärven koulu, Suur-Ahvenkosken koulu ja Hirvikosken koulu. Purolassa sijaitseva Pyttis svenska skola on ruotsinkielinen. Huutjärven koulussa on esikoulun ja alakoulun lisäksi Pyhtään ainoa yläkoulu. Huutjärven uusi koulurakennus valmistui vuonna 2007 ja sitä käy yli 500 oppilasta. Toisen asteen koulutusta ei ole.

Lopetettuja kouluja ovat Heinlahden koulu, Purolan koulu, Kankaan koulu ja Munapirtin ruotsinkielinen kansakoulu.

[muokkaa] Nähtävyydet

• Pyhtään Pyhän Henrikin kirkko on keskiaikainen harmaakivikirkko.
• Pyhtäällä sijaitsee kahden kansallispuiston alueita. Valkmusan kansallispuisto kunnan pohjoisosissa on suurimmaksi osaksi Pyhtäällä ja ulkosaaristo kuuluu Itäisen Suomenlahden kansallispuistoon.
• Kaunissaari.

[muokkaa] Kylät ja taajamat

Ahvenkoski (Abborfors), Alakylä (Nerbyn), Harjunkylä, Heinlahti (Heinlax), Hinkapyöli (Hinkaböle), Hirvikoski (Österhirvikoski), Huutjärvi, Itäkirkonkylä (Österkyrkoby), Itämyllykylä (Österkvarnby), Jonakorpi (Bjånakärret), Kangas, Kaunissaari (Fagerö), Kiviniemi (Lillkuppis), Loosari/Loosaari (Klåsarö), Länsikirkonkylä (Västerkyrkoby), Länsikylä (Västerby/Västerkuppis), Länsimyllykylä (Västerkvarnby), Malmi (Malm), Metsäkylä (Skogsbyn), Munapirtti (Mogenpört), Pirtnuora (Pörtnor), Purola (Svartbäck), Roonas (Rånäs), Siltakylä (Broby/Storkuppis), Struka (Stråka), Tuuski (Tuskas), Ulkokylä (Utby), Ylikylä (Uppbyn).

[muokkaa] Viitteet

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Pyhtään kunnan kotisivut