Pyhtää

Pyhtää Pyttis
vaakuna	sijainti
www.pyhtaa.fi
Sijainti	60°29′31.7″N, 26°32′34.9″E
Maakunta	Kymenlaakson maakunta
Seutukunta	Kotka–Haminan seutukunta
Perustettu	n. 1380
Pinta-ala ilman merialueita	336,38 km² 234:nneksi suurin 2013
Kokonaispinta-ala	780,96 km² 148:nneksi suurin 2013
– maa	324,72 km²
– sisävesi	11,66 km²
– meri	444,58 km²
Väkiluku	5 368 174:nneksi suurin 31.1.2013
– väestötiheys	16,53 as/km² (31.1.2013)
Ikäjakauma	2011
– 0–14-v.	16,5 %
– 15–64-v.	62,5 %
– yli 64-v.	20,9 %
Äidinkieli	2011
– suomenkielisiä	89,2 %
– ruotsinkielisiä	8,4 %
– muut	2,3 %
Kunnallisvero	19,75 % 193:nneksi suurin 2013
Kunnanjohtaja	Olli Nuuttila
Kunnanvaltuusto	27 paikkaa
2013–2016  • Kok.  • SDP  • Kesk.  • Ps.  • RKP  • Vihr.  • Sit.	7 5 5 4 3 2 1

Pyhtää (ruots. Pyttis) on Suomen kunta, joka sijaitsee Suomenlahden rannikolla Kymenlaakson maakunnassa. Kunnan asukasluku on 5 368. Pyhtää on Suomen itäisin kaksikielinen kunta ja myös Kymenlaakson ainoa kaksikielinen kunta. Seutukuntajaossa se kuuluu Kotka–Haminan seutukuntaan ja on sen läntisin kunta. Pyhtään naapurikunnat ovat Loviisa, Kotka ja Kouvola.

Maantiede

Pyhtään pinta-ala 743,26 km², josta 9,01 km² on sisävesistöjä. Kallioperältään se kuuluu Kaakkois-Suomen rapakivialueeseen. Kunta sijaitsee mantereen puolelta kokonaan Kymijoen suuhaarojen välissä, ja Pyhtäänhaara virtaa kokonaan kunnan alueella. Kunnan eteläosissa on viljelysmaisemaa Siltakylänjoen varrella, Heinlahdessa, Purolassa ja Pyhtäänhaaran varrella sekä pohjoisessa Hirvikosken kylässä. Pienen Siltakylänjoen vesistöalue jää Kymijoen suuhaarojen väliin. Pohjoisessa on laajoja suoalueita, jotka kuuluvat Valkmusan kansallispuistoon. Eteläisen Kymenlaakson suurimman järven Tammijärven itäosat kuuluvat Pyhtääseen. Muuten järviä on vähän, niihin kuuluvat Länsikylänjärvi, Huutjärvi, Kärsäjärvi ja Teutjärvi.

Suomenlahden saariston merkittävimmät saaret Pyhtäällä ovat vain kapeiden salmien mantereesta erottama Munapirtti ja ulompana merellä sijaitseva Kaunissaari. Ulkosaaristo kuuluu Itäisen Suomenlahden kansallispuistoon. Merialueita kuntaan kuuluu 446 km².

Historia

Keskiaikainen Pyhän Henrikin kirkko

Ruotsinkieliset tulivat Pyhtään alueelle 1200-luvulla osana ruotsinkielisten muuttoa Suomen rannikkoseuduille. Pyhtää mainitaan itsenäisenä seurakuntana vuonna 1380, sitä ennen se on ollut luultavasti Pernajan kappeliseurakunta. Pyhtäästä on erotettu itsenäisiksi Kymi, Elimäki ja Ruotsinpyhtää.

Turun rauhassa vuonna 1743 osa Kaakkois-Suomea liitettiin Venäjään, jolloin raja tuli kulkemaan Kymijokea ja sen suiston läntisintä haaraa pitkin. Tällöin raja jakoi siihenastisen Pyhtään pitäjän kahtia. Ruotsin puolelle jääneestä osasta muodostettiin Ruotsinpyhtää, Pyhtään ja sen kirkonkylän jäädessä Venäjän puolelle.

Pyhtääseen liitettiin lakkautetusta Ruotsinpyhtään kunnasta Haaviston ja Vastilan kylien alue vuonna 2010 tehdyssä Loviisan, Ruotsinpyhtään, Pernajan ja Liljendalin kuntaliitoksessa.

Väestö

Pyhtää on kaksikielinen, 89,2 prosenttia asukkaista puhuu suomea äidinkielenään ja 8,4 prosenttia ruotsia. Ruotsinkielisten osuus on suurin kunnan länsi- ja lounaisosissa, kun taas itä- ja pohjoisosat ovat voimakkaimmin suomenkielisiä. Väestön suurimmat keskittymät ovat idässä Kotkan suunnassa sijaitseva Siltakylän, Huutjärven ja Heinlahden alue sekä lännessä sijaitseva Pyhtään kirkonkylän alue. Väestötiheys on 16,6 asukasta/km².

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Pyhtään väestönkehitys 1980–2010
Vuosi			Asukkaita
1980			5 218
1985			5 372
1990			5 482
1995			5 428
2000			5 253
2005			5 138
2010			5 355
Lähde: Tilastokeskus.

Liikenne

Pyhtään tärkein tieväylä on Valtatie 7, joka kulkee kunnan läpi etelässä lähellä rannikkoa. Valtatie noudattelee vanhan Kuninkaantien suuntaa ja kunnan tärkeimmät taajamat ovat kehittyneet myös tämän tien varrelle. Stockforsin sähkörautatie liikennöi Pyhtäällä vuosina 1905–1971.

Koulutus

Pyhtäällä on neljä peruskoulua, jotka antavat opetusta vuosiluokille 1–6. Alakouluista kolme on suomenkielisiä eli Huutjärven koulu, Suur-Ahvenkosken koulu ja Hirvikosken koulu. Purolassa sijaitseva Pyttis svenska skola on ruotsinkielinen. Huutjärven koulussa on esikoulun ja alakoulun lisäksi Pyhtään ainoa yläkoulu. Pyttis svenska skolan oppilaat siirtyvät 7. vuosiluokalle Loviisaan tai Kotkaan. Huutjärven uusi koulurakennus valmistui vuonna 2007 ja sitä käy yli 500 oppilasta. Toisen asteen koulutusta ei ole. Lähimmät lukiot ovat Loviisassa ja Kotkassa.

Lopetettuja kouluja ovat Heinlahden koulu, Purolan koulu, Kankaan koulu ja Munapirtin ruotsinkielinen kansakoulu.

Nähtävyydet

Siltakylän silta Siltakylänjoen yli.

• Pyhtään Pyhän Henrikin kirkko on keskiaikainen harmaakivikirkko.
• Pyhtäällä sijaitsee kahden kansallispuiston alueita. Valkmusan kansallispuisto kunnan pohjoisosissa on suurimmaksi osaksi Pyhtäällä ja ulkosaaristo kuuluu Itäisen Suomenlahden kansallispuistoon.
• Kaunissaari.

Kylät ja taajamat

Ahvenkoski (Abborfors), Alakylä (Nerbyn), Haavisto, Harjunkylä, Heinlahti (Heinlax), Hinkapyöli (Hinkaböle), Hirvikoski (Österhirvikoski), Huutjärvi, Itäkirkonkylä (Österkyrkoby), Itämyllykylä (Österkvarnby), Jonakorpi (Bjånakärret), Kangas, Kaunissaari (Fagerö), Kiviniemi (Lillkuppis), Loosari/Loosaari (Klåsarö), Länsikirkonkylä (Västerkyrkoby), Länsikylä (Västerby/Västerkuppis), Länsimyllykylä (Västerkvarnby), Malmi (Malm), Metsäkylä (Skogsbyn), Munapirtti (Mogenpört), Pirtnuora (Pörtnor), Purola (Svartbäck), Roonas (Rånäs), Siltakylä (Broby/Storkuppis), Struka (Stråka), Tuuski (Tuskas), Ulkokylä (Utby), Vastila, Ylikylä (Uppbyn).

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pyhtää Wikimedia Commonsissa
• Pyhtään kunnan kotisivu
• Hirvikosken koulu

Kymenlaakson maakunnan kunnat

Hamina - Iitti - Kotka - Kouvola - Miehikkälä - Pyhtää - Virolahti

Entiset kunnat Anjala - Anjalankoski - Elimäki - Haapasaari - Jaala - Karhula - Kuusankoski - Kymi - Sippola - Suursaari - Tytärsaari - Valkeala - Vehkalahti