Valkeala

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Valkeala
Lakkautettu kunta – nykyiset kunnat:
Kouvola
Valkeala.vaakuna.svg Valkeala.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

Sijainti 60°56′20″N, 026°47′50″EKoordinaatit: 60°56′20″N, 026°47′50″E
Lääni Etelä-Suomen lääni
Maakunta Kymenlaakson maakunta
Seutukunta Kouvolan seutukunta
Perustettu 1640
Liitetty 2009
– liitoskunnat Kouvola
Anjalankoski
Elimäki
Jaala
Kuusankoski
Valkeala
– syntynyt kunta Kouvola
Pinta-ala 1 003,72 km² [1]
(1.1.2008)
– maa 855,78 km²
– sisävesi 147,94 km²
Väkiluku 11 656  [2]
(31.12.2008)
väestötiheys 13,62 as/km² (31.12.2008)
Ikäjakauma 2007 [3]
– 0–14-v. 19,7 %
– 15–64-v. 64,4 %
– yli 64-v. 15,9 %

Valkeala on entinen Suomen kunta, joka sijaitsee Kymenlaakson maakunnassa. Kunnassa asui 11 656 ihmistä[2], ja sen pinta-ala oli 1 003,72 km², josta 147,94 km² oli vesistöjä.[1] Väestötiheys oli 13,62 asukasta/km².

Valkeala, Anjalankoski, Elimäki, Jaala, Kouvola ja Kuusankoski liittyivät yhdeksi suurkunnaksi vuoden 2009 alussa.[4] Kaupungin nimeksi tuli Kouvola ja asukasluvuksi lähes 90 000.

Valkealan naapurikunnat olivat ennen kunnan lakkauttamista Anjalankoski, Elimäki, Jaala, Kouvola, Kuusankoski, Luumäki, Mäntyharju ja Savitaipale.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valkealan pinta-ala oli 1 004 km², josta maan osuus oli 861 km² ja vesistöjen 143 km². Valkealassa oli 246 yli kahden hehtaarin laajuista järveä, joista sekä suurin että syvin on Vuohijärvi. Lukuisien järvien ohella tunnusomaisia piirteitä Valkealan maisemille ovat salpausselät.

Valkealan suurimmat taajamat ovat kirkonkylä, Jokela, Utti, Vekaranjärvi, Vuohijärvi, Selänpää ja Tuohikotti. Valkealan kaksi varuskuntaa sijaitsevat Vekaranjärvellä ja Utissa. Vekaranjärven varuskunnassa toimii Karjalan Prikaati ja Utin varuskunnassa Utin Jääkärirykmentti.

Runsaista vesistöistä johtuen Valkealassa on kolmisen tuhatta (3 154) kesämökkiä.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valkealan seurakunnasta tuli Iitin kappeliseurakunta 1631 ja seurakunta itsenäistyi 1640. Ensimmäinen kirkko vuodelta 1631 oli noin 17 metriä pitkä ja 10 metriä leveä pirttirakennus, jossa ei ollut tornia eikä penkkejä. Ensimmäinen kirkko purettiin 1674 ja samalle paikalle rakennettiin ristikirkko. Toiseen kirkkoon rakennettiin lähes sata vuotta myöhemmin torni ja 1770-luvulla sitä laajennettiin parvekkeilla. Juhana Salosen suunnittelema kellotapuli valmistui 1782. Toinen kirkko paloi 17. huhtikuuta 1795.

Valkealan kolmatta kirkkoa alettiin rakentaa 1796 ja se vihittiin käyttöön 1798. Kirkko nimettiin Aleksanterinkirkoksi Venäjän Aleksanteri I:n mukaan. Kirkon suunnitteli Juhana Salonen. Kolmas kirkko paloi lämmityslaitteista alkaneessa tulipalossa 13. marraskuuta 1920. Nykyinen Valkealan kirkko rakennettiin samalle paikalle, ja se vihittiin käyttöön 1927. Suunnittelijoina olivat Armas Lindgren ja Bertel Liljeqvist.[5]

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valkealan läpi kulkee kaksi risteävää valtatietä: Pernajasta Kajaaniin kulkeva valtatie 6 ja Kotkasta Mikkeliin johtava valtatie 15. Helsingistä on matkaa Valkealaan noin 140 km.

Valkealan alueella kulkevat rautatie Riihimäeltä Vainikkalaan ja siitä erkaneva Savon rata Kouvolasta Kuopioon.

Kyliä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aitomäki, Anttila, Haimila, Heikkilä, Hevosoja, Inkerilä, Jokela, Joutjärvi, Karhula, Kinansaari, Kipparila, Kirkonkylä, Kourula, Kuivala, Kääpälä, Lipiälä, Mattila, Miettula, Multamäki, Niinistö, Oravala, Parola, Pihlajasaari, Pyöriälä, Pyötsiälä, Rautjärvi, Ruotsula, Rämälä, Saarento, Selänpää, Sorsala, Toikkala, Tuohikotti, Uro, Utti, Vekaranjärvi, Voikoski, Vuohijärvi

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maisema Repoveden kansallispuistosta.

Valkealan elinkeinorakenne oli seuraavanlainen:

Elinkeino Prosenttiosuus
Palvelut 44,0 %
Teollisuus 16,9 %
Kauppa 12,7 %
Maa- ja metsätalous 8,9 %
Rakennustoiminta 8,8 %
Liikenne 8,7 %

Kunnan työpaikkaomavaraisuus oli 48 %. Miltei kolmasosa Valkealan työvoimasta kävikin työssä viereisessä Kouvolan kaupungissa[6] ennen kuntaliitosta. Vuoden 2006 lopussa Valkealan työttömyysaste oli 8,7 %, mikä oli yli kolme prosenttia maakunnan keskiarvoa vähemmän.

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valkealan kunnan ylpeys on urheiluseura nimeltä Valkealan Kajo. Seura on voittanut lentopallon naisten Suomen mestaruuden vuonna 1998, hopeaa 1990, 1993, 1994, 1999 ja pronssia 1992. Myös pikajuoksija Visa Hongisto ja jääkiekkoilija Vili Sopanen ovat Valkealasta kotoisin.

Valkealassa toimii myös jääkiekkoseura nimeltä Valkealan Kiekko (ValKi), joka on perustettu vuonna 1981.

Nähtävyyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Olhavanvuoren seinämä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Valkeala.