Kuopio

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun


Kuopio
Kuopio.vaakuna.svg Kuopio.sijainti.suomi.2013.svg

vaakuna

sijainti

Kuopion keskusta Puijon tornista nähtynä
Kuopion keskusta Puijon tornista nähtynä
www.kuopio.fi
Sijainti 62°53′33″N, 027°40′42″EKoordinaatit: 62°53′33″N, 027°40′42″E
Maakunta Pohjois-Savon maakunta
Seutukunta Kuopion seutukunta
Perustettu 1775
Kuntaliitokset Kuopion mlk (1969)
Riistavesi (1973)
Vehmersalmi (2005)
Karttula (2011)
Nilsiä[1](2013)
Maaninka (2015)
Juankoski (2017)[2]
Kokonaispinta-ala 3 164,95 km²
23:nneksi suurin 2014 [3]
– maa 2 309,16 km²
– sisävesi 855,79 km²
Väkiluku 107 541
8:nneksi suurin 30.9.2014 [4]
– väestötiheys 46,57 as/km² (30.9.2014)
Ikäjakauma 2012 [5]
– 0–14-v. 15,3 %
– 15–64-v. 67,1 %
– yli 64-v. 17,6 %
Äidinkieli 2012 [5]
suomenkielisiä 97,0 %
ruotsinkielisiä 0,1 %
– muut 2,9 %
Kunnallisvero 20,50 %
130:nneksi suurin 2014 [6]
Kaupunginjohtaja Petteri Paronen
Kaupunginvaltuusto 59 paikkaa
  2013–2016[7]
 • Kok.
 • Kesk.
 • SDP
 • PS
 • Vihr.
 • Vas.
 • KD
 • Kalevi Kauhasen valtuustoryhmä

14
14
12
7
5
4
2
1

Kuopio on Suomen kaupunki ja Pohjois-Savon maakuntakeskus, joka sijaitsee Kallaveden rannalla Pohjois-Savon maakunnassa. Kaupungin väkiluku on noin 106 000, ja sen pinta-ala on 3 164,95 km2, josta 855,79 km2 on vesistöjä.[3] Väestötiheys on 46,57 asukasta/km2. Pinta-alasta metsää on puolet, ja suurin osa vesialueesta on Kuopion keskusta-aluetta ympäröivää Kallavettä. Nykyisiin kuntarajoihin nähden Kallavettä on kuitenkin pidetty Kuopion sisäjärvenä[8] Kuopio on saaristolain mukainen saaristo-osakunta.

Kuopio on entisen Itä-Suomen läänin suurin kaupunki ja Itä-Suomen valtakunnanosan keskus. Sen naapurikunnat ovat Juankoski, Lapinlahti, Leppävirta, Maaninka, Rautavaara, Siilinjärvi, Suonenjoki, Tervo ja Tuusniemi. Kuopio oli Kuopion läänin pääkaupunki vuoteen 1997 asti, jolloin Kuopion lääni sekä Pohjois-Karjalan ja Mikkelin läänit yhdistettiin Itä-Suomen lääniksi, jonka pääkaupungiksi tuli Mikkeli.

Sisällysluettelo

Kaupungin nimestä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Historiankirjat tuntevat useita erilaisia alkuperiä Kuopio-nimelle.[9]

  • 1500-luvulla Tavinsalmella vaikuttanut Kauhanen vaihtoi nimensä muotoon Skopa, josta muotoutui kansan suussa Coopia ja edelleen Cuopio.
  • Kuopion on selitetty tulevan myös verbistä kuopia.
  • Kotuksen erikoistutkija Sirkka Paikkalan mukaan Kuopionniemen uskotaan periytyvän vanhan Jääsken pitäjän Kuopiolan kylän Kuopioisilta, jotka pitivät alueella eräsijojaan. Kuopioisten juuret taas juontanevat karjalaiseen Prokopij-miehennimeen.[10] Myös nimistöntutkimuksen auktoriteetti Viljo Nissilä on ollut samalla kannalla.[11]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Kuopion maantiede

Kuopio on satamakaupunki, jota ympäröi sisämaan suurimpiin kuuluva saaristo. Erikoispiirteenä ovat lisäksi suuret korkeuserot, Puijo ja Puijon torni näkyvät koko kaupunkiin. Kuopion tori on kaupungin kiistaton keskipiste ja keskusta noudattaa tiheästi rakennettua ruutukaavaa useine puistoineen ja kapeine rännikatuineen[12]. Matkustajasataman alue on uusiutunut voimakkaasti 2000-luvulla, varsinainen kaupungin laajeneminen tapahtuu etelään, Saaristokaupungin alueelle.

Ympäristöltään kaupunki on varsin omaleimainen. Vesistön reunustaman keskustan pinnanmuodot ovat siinä määrin vaihtelevia, että tasainen tontti on haluttu harvinaisuus[13]. Asutus on levinnyt keskustan ulkopuolelle joukkoliikenteelle edullisen tiiviin ja harvan sormimallin mukaisesti[14], ja uudet kaupunginosat on rakennettu kuntavetoisesti kerralla – esimerkiksi Saaristokaupunki oli edeltävät 25 vuotta rakennuskiellossa[15]. Tällä Kuopion kaavoitusperinteellä on pitkä historia[15]. Edellä mainituista seikoista johtuen Kuopion taajaman asukastiheys oli aina 1990-luvun puoliväliin saakka Suomen suurin.[16] Petosen perustamisen ja lisääntyneen omakotirakentamisen myötä taajaman asukastiheys laski kuitenkin Helsingin taajama-aluetta pienemmäksi 1 700 as./km2:iin.[17][16] Myös autoistumisaste on Helsingin jälkeen matalin (425 autoa per 1 000 asukasta, maan ka. 551/1 000[18]).[19] Arvokas Kuopion lehtokeskus sijaitsee pääosin Kuopion ja Siilinjärven alueella[20][21].

Rantaviivaa Kuopiolla on 4 760 kilometriä.[22] Suomen kunnista Kuopiossa on toiseksi eniten kesämökkejä ja vapaa-ajan asuntoja. Vuonna 2013 kesämökkien määrä oli 8 684. Kesäasuntojen lukumäärä Kuopiossa on kasvanut viime vuosina kuntaliitosten myötä.[23]

Historiasta nykypäivään[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Kuopion historia

Ensimmäiset ihmiset saapuivat Kuopion seudulle noin 8 000 eaa.

Ennen kaupunkia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1550-luvun alussa muun muassa Mikael Agricolan vaikuttamana Kuopionniemelle perustettiin kirkko ja kirkkopitäjä,[24] joista eräät katsovat Kuopion saaneen alkunsa.[25] Kirkko olisi voitu perustaa myös pohjoisemmaksi Tavinsalmen kuninkaankartanon läheisyyteen, nykyiseen Maaninkaan, jolloin Kuopiota ei olisi ehkä koskaan perustettu.[26]

Kaupungin muodostaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ilmakuva Haapaniemestä
Vuosien 18821886 aikana rakennetun Kuopion kaupungintalon hinnalla olisi katettu silloinen koko kaupungin budjetti yli kahdeksi vuodeksi.

Kenraalikuvernööri Pietari Brahe antoi Kuopion pitäjän kirkonkylälle kaupunginoikeudet vuonna 1653, mutta jo 1670-luvulla kaupunki kuihtui tavalliseksi kirkonkyläksi. Nykyinen Kuopion kaupunki on perustettu vuonna 1775. Perustamispäivänä pidetään 17. marraskuuta 1775, jolloin kuningas Kustaa III antoi määräyksen kaupungin perustamisesta Savo-Karjalan läänin pääkaupungiksi.

Historialliset katunäkymät ja rakennukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puu-Kuopiosta on jäljellä kolme aluekokonaisuutta tai katunäkymää: Kuninkaankatu - Minna Canthin katu ympäristöineen (mm. korttelimuseon rakennukset), Puistokatu ympäristöineen (mm. Puistokoulu, Puistokatu 13, 1899), Asemakatu ympäristöineen (mm. Asemakoulu 1897) sekä kasarmialue (puiset tarkk'ampujakasarmit ja venäläiset tiilikasarmit). Lisäksi on jäljellä muutamia yksittäisiä puutaloja.

Luettelo eräistä merkittävistä rakennuksista 1700-1800-luvuilta:

  • Tuomiorovastin pappila (Kuninkaankatu 12) on valmistunut 1780.
  • Minna Canthin talo (Minna Canthin katu 22) vuodelta 1820 ei ole museokäytössä.
  • Kuopion lyseo torin laidassa on C.L. Engelin suunnittelema. Valmistunut 1826. Sittemmin siihen on rakennettu jatko- ja siipiosia.
  • J.V. Snellmanin kotimuseo (Snellmaninkatu 19) oli Snellmanin asuntona vuosina 1845-49. Toiminut museona vuodesta 1981.
  • Ravintola Sataman Helmi, Bastmanin talo, entinen Carlsonin rautakauppa Kauppakatu 2:ssa on vuodelta 1850.
  • Haminalahden hovi Haminalahdessa on von Wright -veljesten synnyinkoti. Päärakennus on vuodelta 1848-50.
  • Kaupungintalo on vuodelta 1885.
  • Lääninhallitus (Hallituskatu 12-14), Constantin Kiseleff, valmistunut 1882.
  • Ravintola Vanha Satama, ent. Tulli- ja pakkahuone matkustajasatamassa, 1860. Suunnittelija Carl Albert Edelfelt.
  • Victor Barsokevitsch ateljee (Kuninkaankatu 14), 1887-1926.[27]

Uudet liikenneyhteydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1800-luvulla kaupungin kehitykseen vaikutti paremmat liikenneyhteydet: Varkauden Taipaleen kanavan valmistuminen 1840, Saimaan kanavan avautuminen 1856 (samana vuonna valmistui Puijon ensimmäinen torni) ja Savon radan valmistuminen 1889. Lisäksi vuonna 1858 Kuopion sai oikeuden suoraan ulkomaankauppaan. Kaupunkiin alkoi syntyä puutavarakaupan ympärille teollisuutta: sahoja, rullatehdas ja tulitikkutehdas. Myös ympäröivän maakunnan maataloustuotteet synnyttivät teollisuutta, esimerkiksi voi oli merkittävä vientituote.[28]

Koulutus ja kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuopion koululaitoksen historia on pitkä, ensimmäinen triviaalikoulu perustettiin Kuopioon vuonna 1788 (tosin Viipurin vuonna 1534 perustettu triviaalikoulu oli muuttanut jo vuonna 1777 Kuopioon[29]) ja kimnaasi eli lukio 1844.[30] 1800-luvun lopulla perustettiin myös teollisuuskoulu (1886[31]), kauppakoulu (1887[32]) ja sairaanhoitajakoulu (1896[33]). 1897 rikkoontui myös 10 000 asukkaan rajapyykki.[34]

Koulutuksen kehittäjinä ja koulujen perustajina toimivat noihin aikoihin pääasiassa kaupungin kulttuuriväki (muun muassa J. V. Snellman), toimittajat (muun muassa Juhani, Kalle ja Pekka Aho) ja varakkaimmat liikemiehet (esim. G. Ranin ja H. Saastamoinen). Naisasialiikkeen (johon kuuluivat muun muassa M. Canth ja E. Stenius-Aarneenkallio) tasa-arvotyö eteni vapaaehtois- ja hyväntekeväisyystyön mahdollistamisesta naisille kohti naisten kouluttamista käsityö- ja tyttökouluissa ja myöhemmin yhteiskouluissa – fennomaanien vaikutuksesta jo hyvissä ajoin suomen kielellä. Koulut elivät 1800-luvun puolella ja 1900-luvun alussa paljolti keräysten ja mesenaattien voimin.

Kunnallistekniikka ja palvelut kehittyvät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puijon torni

Kaupunki sai vesijohdon vuonna 1913 ja hallintokonttori valmistui 1915. Ensimmäinen päätös vesijohtoverkoston rakentamisesta oli tehty jo vuonna 1878. Valmistunut vesijohto korvasi talousveden nostamisen käsivoimin Kallavedestä, lammista ja lukuisista yksittäisistä kaivoista. Suodatusmenetelmät eivät olleet kuitenkaan riittävät (hiekkasuodatus), joten muun muassa lavantaudista päästiin eroon vasta 1939 Itkonniemelle rakennetun, kemialliseen vedenpuhdistukseen perustuvan laitoksen myötä.[35]

1920-luvulla Kuopio kasvoi ripeästi ja 20 000 asukkaan raja rikottiin.[36] Kaupunkikuva muuttui korkeiden kivitalojen rakentamisen myötä. Haapaniemen, Itkonniemen ja Linnanpellon kaupunginosat kaavoitettiin. Autoliikenne alkoi tuolloin rajoitetusti Kuopiossa. Liikenne oli kuitenkin vielä paljon höyrylaivojen ja Savon radan varassa. Kuopiosta liikennöineitä perinteisiä sisävesihöyrylaivoja ovat muun muassa S/S Heinävesi, S/S Karjalankoski (ent. S/S Apollo), S/S Koski (nyk. M/S Koski) ja S/S Lokki.

Vuonna 1929 ensimmäiseksi kaupunginjohtajaksi valittiin Kaarlo Sallinen. Urheilupaikkoja perustettiin myös innolla Kuopioon, tuolta ajalta ovat peräisin Väinölänniemen urheilukentät, joita muiden muassa juoksija Hannes Kolehmainen käytti ahkerasti. Vuosikymmenen lopulla kurjuuden keskelle valmistuivat Kallansillat ja Niiralan koulu.

Sotien jälkeinen kasvu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toisen maailmansodan jälkeen kaupungin väkiluku kasvoi huomattavasti, syynä muun muassa Karjalan evakkojen asuttaminen ja suuri syntyvyys. Väestön räjähdysmäinen kasvu pakotti laajentamaan kouluja. 1940-luvun lopussa alettiin myös tukea koulumatkoja[37] ja tarjota ilmaista kouluruokaa (varattomat olivat saaneet sitä Kuopiossa jo vuodesta 1902[38]). 1960-luvulla aloitettiin ensimmäinen varsinaisen lähiön, Puijonlaakson, rakentaminen. Sittemmin uudet alueet kasvoivat kukin vuorollaan: 1960-luvulla Puijonlaakso ja Tiihotar (osana Saarijärveä); 1970-luvulla Saarijärvi, Kelloniemi ja Levänen; 1980-luvulla Jynkkä ja Neulamäki. Kuopion pinta-ala kasvoi huomattavasti vuonna 1969, kun Kuopion maalaiskunta liitettiin kaupunkiin ja vuonna 1973 kun Riistavesi liitettiin kaupunkiin.

Korkeakoulu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1966 annettiin laki korkeakoulun perustamisesta Kuopioon ja sen toiminta aloitettiin vuonna 1972. Uusi korkeakoulu toi mukanaan paljon nuoria ihmisiä ja uusia mahdollisuuksia kaupungin kehitykseen. Korkeakoulusta tuli Kuopion yliopisto vuonna 1984.[39] Vuoden 2010 alussa Kuopion ja Joensuun yliopistot yhdistyivät Itä-Suomen yliopistoksi.

Viime vuosikymmenet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuopion kaupungin 200-vuotisjuhlapostimerkki vuodelta 1982.

Suuren Petosen alueen rakentaminen alkoi 1986. Vuonna 2003 siellä asui jo 14 000 ihmistä, mikä ei tule enää merkittävästi kasvamaan.

Petosen ja keskustan yhdistävän Saaristokaupungin rakentaminen alkoi vuonna 2003 ja se jatkuu vuoteen 2015 saakka. Valmistuttuaan kaupunginosassa tulee asumaan 14 000 asukasta. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 1,6 miljardia euroa, josta kaupungin osuus on 160 miljoonaa euroa.[40]

Saaristokaupunki-hankkeessa on hyödynnetty monia uusia toimintamalleja. Siihen haettiin ideoita muun muassa osallistumalla Europan 8 -arkkitehtuurikilpailuun. Alueen rakentamista ohjaa puolestaan Taiteen kaava, joka on taiteen ja kulttuurin yleissuunnitelma, jonka pohjalta Saaristokaupunkia rakennetaan hyväksi asumisen kulttuuriympäristöksi.[41] Taiteen kaava liittyy aikaisemmin tehtyyn päätökseen, jonka mukaan Kuopion kaupungin omissa rakennushankkeissa tulee olla taidetta 0,5–1,5 % rakennuskustannuksista.[40] Saaristokaupungissa järjestettiin asuntomessut 2010. Kuopiossa oli asuntomessut myös vuonna 1980.

Rajuimman muodonmuutoksen on kokenut Kuopion ruutukeskustan alue, joka oli vielä muutama vuosikymmen sitten pääasiassa puutalokaupunkia. Muutama vanha rakennus on säilytetty, muun muassa korttelimuseon alue on ehjä kokonaisuus. Keskustan entisestäänkin korkea asukastiheys kasvaa etenkin sataman alueella kerrostalorakentamisen myötä.

Vaikka Kuopio kasvaa etelässä, eräät kaupungin pohjoispuolella lähellä Kuopion lentoasemaa sijaitsevat Siilinjärven osat ovat jopa lähempänä Kuopion keskustaa. Kyseisillä omakotitalovaltaisilla alueilla asuu erityisesti lapsiperheitä. Pendelöinti Siilinjärveltä on voimakasta – noin 3 600 käy töissä Kuopiossa. Siilinjärvi on puolestaan kuopiolaisten suosituin työssäkäyntipaikkakunta. Kokonaisuudessaan työmatkaliikenne oli vuonna 2004 noin 8 600 henkilöä Kuopioon päin ja noin 5 000 henkilöä Kuopiosta muihin kuntiin päin.[42]

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuopio on Suomen kahdeksanneksi suurin kaupunki. Vuoden 2014 alussa väkiluku oli 106 342, joista naisia oli 54 940. Ulkomaan kansalaisia on 2264 henkeä eli 2,1% väestöstä (31.12.2013). Kuopiolaisten keski-ikä on 40,6 vuotta (2014).[43]

Väestönkehitys 1950-luvulle asti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosi 1815[44] 1840[44] 1850[44] 1860[44] 1870[44] 1880[44] 1890[44]
Väkiluku &&&&&&&&&&&01087.&&&&001 087 &&&&&&&&&&&02071.&&&&002 071 &&&&&&&&&&&02849.&&&&002 849 &&&&&&&&&&&04066.&&&&004 066 &&&&&&&&&&&05639.&&&&005 639 &&&&&&&&&&&06871.&&&&006 871 &&&&&&&&&&&08882.&&&&008 882
Vuosi 1900[44] 1910[44] 1920[44] 1923[44] 1930[45] 1938[45] 1939[45][46] 1944[47] 1949[48] 1954[49] 1959[50]
Väkiluku &&&&&&&&&&011723.&&&&0011 723 &&&&&&&&&&015845.&&&&0015 845 &&&&&&&&&&018725.&&&&0018 725 &&&&&&&&&&020088.&&&&0020 088 &&&&&&&&&&024082.&&&&0024 082 &&&&&&&&&&024836.&&&&0024 836 &&&&&&&&&&024873.&&&&0024 873 &&&&&&&&&&027233.&&&&0027 233 &&&&&&&&&&033705.&&&&0033 705 &&&&&&&&&&036616.&&&&0036 616 &&&&&&&&&&042288.&&&&0042 288

Kuopiossa asui 1900-luvun alussa vain noin 10 000 asukasta.[34] Väestönkehitys nopeutui sotien jälkeen. 1920-luvulla asukasmäärä ylitti 20 000.[36]

Väestö 1960-luvun jälkeen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vakaan kehityksen johdosta asukasmäärä kaksinkertaistui välillä 1960–1990, jonka päätteeksi asukkaita oli noin 80 000. Väestö on kasvanut edelleen sekä kuntaliitosten että luonnollisen lisäyksen kautta. Vuosina 2004–2006 kaupunki oli muuttotappiollinen, mutta luonnollinen väestönlisäys riitti pitämään asukasmäärän kasvussa.[51] Vuonna 2007 muuton suunta kääntyi ja voittoa tuli 30 henkeä. Luonnollinen väestönlisäys mukaan lukien kasvu oli yhteensä 340 henkeä.[52] 2010-luvulla kaupungin väestönkasvu on selvästi nopeutunut.[53]

Ajanjaksolla 1995–2005 Kuopio oli Pohjois-Savon ainoa asukasmääräänsä kasvattanut kunta.lähde? Tarkastelujaksolla maakunnan asukkaiden kokonaismäärä väheni noin 7 500:lla.[54] Kehitys on jatkunut samansuuntaisena. Vuonna 2007 Kuopion seutu oli Pohjois-Savon ainoa väestömääräänsä kasvattanut kaupunkiseutu. Se on kasvanut useimpina vuosina kuitenkin hitaammin kuin muu Pohjois-Savo tyhjenee, poikkeuksena tästä vuosi 2011.[52]

Kaupungin uusimmassa strategiassa Kuopion tavoitteena on kasvaa 150 000 asukkaan kaupungiksi.[55]

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Rönön kaupunginosaa
Kuopion väestönkehitys 1980–2010
Vuosi Asukkaita
1980
  
88 255
1985
  
91 568
1990
  
93 960
1995
  
97 835
2000
  
99 109
2005
  
100 844
2010
  
103 333
Lähde: Tilastokeskus.[56]

Kuntaliitokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääosa Kuopion maalaiskuntaa (noin 7 600 asukasta[57]) liitettiin kaupunkiin 1969 ja Riistaveden kunta (noin 2 200 asukasta[57]) 1973. Vehmersalmen kunta (noin 2 000 asukasta[57]) liittyi Kuopion kaupunkiin 1. tammikuuta 2005 ja Karttula (noin 3 500 asukasta) vuoden 2011 alussa.[58]

Nilsiä liittyi Kuopioon vuoden 2013 alusta, jolloin kaupungin asukasluku nousi yli 100 000:n.[59]

Maaninka aloitti kuntaliitosneuvottelut Kuopion kanssa vuonna 2011. Maaninka liittyy Kuopioon vuoden 2015 alussa.

Kuntaliitos Siilinjärven kanssa on ollut ikuisuuskysymys, jota on pyritty jälleen viime aikoina edistämään Kuopion suunnasta. Siilinjärvi ei ole kuitenkaan ollut halukas etenemään asiassa.

Tuusniemi on hakeutumassa Paras-hankkeen ja tulevaisuudennäkymien johdosta Kuopion seutukuntaan, ja voimakkaampaan yhteistyöhön Kuopion kaupungin kanssa, hakien muun muassa palvelutoiminnan keskittämistä suurempiin kokonaisuuksiin ja oman asukasmäärän nousua kasvukeskuksen imussa.[60][61] Ensimmäisenä konkreettisena toimenpiteenä Tuusniemi erosi joulukuussa 2007 Koillis-Savon kansanterveystyön kuntayhtymästä.[62] Kuopion kaupunki on tuottanut 1. tammikuuta 2009 alkaen Tuusniemen kunnan perusterveydenhuollon palvelut.[63] Tuusniemen kunnanvaltuusto päätti kesällä 2014, ettei se lähde kuntaliitosselivtykseen Kuopion kanssa. Kuopio on ilmoittanut ettei se tule ilman kuntaliitosta tuottamaan Tuusniemelle enää terveyspalveluita. Juankoski puolestaan ehdotti kaikille naapurikunnilleen kuntaliitosselvitysten aloittamista vuonna 2008[64], johon on sittemmin ryhdytty. Juankosken kaupunginvaltuusto hyväksyi kuntaliitoksen Kuopion kaupungin kanssa syksyllä 2014.

Asuminen ja alueet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuopion tuomiokirkko
Kuopion kauppahalli
Kaupungin vuokrataloyhtiö Niiralan Kulma Oy:n "Pirtin torni" Petosella.

Kuopiolaisista 85% asuu kaupunkimaisesti ja 15% maaseudulla. Kuntaliitosten ansiosta maaseutua on Kuopiossa paljon.[65]

Vuonna 2013 Kuopiossa oli 49 821 asuntoa, joista kerrostaloissa 30 217, omakotitaloissa 11 776, rivitaloissa 6203 ja muissa rakennuksissa 1459. Asunnon keskikoko on 70,5 m². Keskimäärin asunnossa asuu 1,9 asukasta.[66]

Vuokra-asuntoyhtiöistä (yhteensä 18 300 vuokra-asuntoa) suurimmat ovat kaupungin omistamat Niiralan Kulma Oy (5 836) ja Kuopas (1 889). Muista merkittävimpiä ovat VVO Kiinteistöt (1 383) ja Kiinteistö KYS (1 165).[67]

Kaupunginosat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuopiossa on yli 70 kaupunginosaa ja kylää[13].

Kunnan suuralueet ja niihin kuuluvat tilastoalueet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

[68]

  • Keskusta lähialueineen: Keskusta, Niirala, Haapaniemi, Rönö ja sen lähisaaret, Siikalahti
  • Läntinen Puijo: Puijonlaakso–Taivaanpankko, Julkula, Niuva–Länsipuijo–Rypysuo, Puijonsarvi (Päiväranta)
  • Itäinen Puijo: Puijo (Inkilänmäki), Itkonniemi–Männistö–Linnanpelto, Saarijärvi–Rahusenkangas, Kettulanlahti, Kelloniemi–Likolahti
  • Neulamäki: Savilahti, Neulamäki, Kolmisoppi–Vuorilampi
  • Särkiniemi – Särkilahti
  • Jynkkä ja Levänen: Levänen, Pieni Neulamäki, Jynkkä,
  • Petosen puistokaupunki: Litmanen, Pitkälahti, Pirtti (pl. Savolanniemi)
  • Saaristokaupunki: Savolanniemi, Lehtoniemi–Keilankanta, Rautaniemi
  • Hiltulanlahti: Kiviharju, Vanuvuori, Hiltulanlahti
  • Sorsasalo
  • Eteläinen maaseutualue: Puutossalmi, Pellesmäki, Kurkimäki
  • Länsiranta: Haminalahti, Hirvilahti
  • Itäinen maaseutu ja Riistavesi: Ranta-Toivala, Jännevirta, Kurkiharju, Länsi-Riistavesi, Itä-Riistavesi, Melalahti
  • Vehmersalmi
  • Karttula
  • Nilsiä

Suunnittelualueet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

[69]

Maarekisterikylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

401 Neulaniemi, 404 Niuvanniemi, 405 Puijo, 406 Julkula, 407 Kuopio, 408 Hatsala, 409 Hakkarala, 410 Haminalahti, 411 Hiltulanlahti, 412 Hirvilahti, 413 Hirvimäki, 414 Koivusaari, 415 Jynkkä, 416 Jännevirta, 417 Kaislastenlahti, 418 Kurkiharju, 419 Lamperila, 420 Leväinen, 421 Muuruvesi, 422 Niemisjärvi, 423 Pappila, 424 Pellesmäki, 425 Pieksä, 426 Puutossalmi, 427 Ritisenlahti, 428 Ritoniemi, 429 Rytky, 430 Savilahti, 431 Savisaari, 432 Sotkanniemi, 433 Toivala, 434 Vaajasalo, 435 Vehmasmäki, 440 Kotasalmi, 441 Kuopion-Pelonniemi, 442 Leppäranta, 443 Lohilahti, 444 Melalahti, 445 Ohtaanniemi, 446 Pelonniemi, 448 Pölläkkä, 449 Riistavesi, 451 Ryönä, 452 Syrjänsaari, 453 Rissala, 454 Hakunila, 455 Iivarinsalo, 456 Enonlahti, 457 Enonsalo, 458 Hormastenlahti, 459 Juonianlahti, 460 Jänissalo, 461 Litmaniemi, 462 Miettilä, 463 Niinimäki, 464 Putroniemi, 465 Puutosmäki, 466 Roikansaari, 467 Räsälä, 468 Ukonlahti, 469 Vehmersalmi, 470 Vuorisalo

Muut kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Asuma, Kortejoki, Niittylahti, Savulahti, Sikoniemi, Vartiala, Vehka

Nähtävyydet ja kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuopion satama ja Puijo.
Kuopion museo

Kuopio on tehnyt tunnetuksi itseään muun muassa kalakukolla, savon murteella sekä Puijolla. Kuopiolaisiin on liitetty määrite lupsakkuus, jolla tarkoitetaan hyväntahtoisuutta, leikkimielisyyttä ja elämästä nautiskelua. Kuopiolaisia on myös pidetty vääräleukaisina, jotka hakevat aina vaihtoehtoisia kielellisiä ilmaisuja sanomalleen.

Kuopion tori on kaupungin ehdoton keskipiste. Sen ympärille ovat keskittyneet muun muassa pankit, tavaratalot (Anttila, Carlson ja Sokos) sekä kauppakeskukset (Aapeli, Minna, H-talo ja Sektori). Itse torilla myydään jos jonkinlaista tavaraa, etenkin markkina-aikaan, mutta tunnetuimmat tuotteet lienevät muun muassa kalakukot ja lihapiirakat.[70] Torin laidalla sijaitsevan vuonna 1902 valmistuneen kauppahallin yksi tunnetuimmista tuotteista, etenkin paikallisten keskuudessa, lienee jo kahden sukupolven ajan leivottu Kotileipomo Hiltusen ohrarieska.

Kuopion keskustassa sijaitsevat Kuopion museo ja Kuopion taidemuseo. Valtakunnallisesti merkittävä Suomen ortodoksinen kirkkomuseo on keskustan läheisyydessä Ison hautausmaan vieressä. Kuopion tuomiokirkko ja J.V. Snellmanin puisto muodostavat ympäristöllisesti yhtenäisen kokonaisuuden.

Tunnettuja Kuopiossa järjestettäviä tapahtumia ovat muun muassa Finland Ice Marathon -luistelutapahtuma, Kuopio Tanssii ja Soi, Kuopio Rockcock, Puijon mäkihyppykilpailut, Kuopion kansainväliset viinijuhlat sekä ANTI – Contemporary Art Festival.

Tanssiteatteri Minimi palkittiin vuoden 2007 teatterina.[28]

Kuopion kaupunginteatterin perusparannuksen yhteydessä valmistui kaksi uutta katsomoa: 464-paikkainen ja 212-paikkainen. Teatterin ulkopuolelle rakennettiin ulkoilmanäyttämö. Uudistunut teatterirakennus avattiin elokuussa 2014.[71]

Kuopiossa on eri puolille kaupunkia kiinnitetty muistolaattoja. Niitä on enemmän kuin missään muussa suomalaiskaupungissa, 63 kappaletta, minkä lisäksi ulkotiloissa on muita julkisia taideteoksia ja muistomerkkejä vielä 59 kappaletta. Laattojen isänä pidetyn kanslianeuvos Heikki Viitalan aikana, alkaen 70-luvulta, laattoja pystytettiin jopa 50 kappaletta. 2000-luvulla uusia ei ole juurikaan enää tilattu.[26] Spede Pasasen muistolaatta on kuitenkin tulossa.[72]

Kuopion kulttuurielämästä kertoo jotain sekin, että Sarka – Luova Pohjois-Savo hankkeen vuonna 2009 tehdyn yrityskartoituksen mukaan Kuopiossa toimii 450 luovan alan yritystä, kun koko Pohjois-Savossa niitä toimii yhteensä 900.[73]

Kuopion urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puijon pesäpallostadion
Kuopio-halli
Vehmersalmen silta

Kuopio on perinteikäs urheilukaupunki. Kenelle tahansa suomalaiselle urheilunharrastajalle seurat KuPS ja KalPa, sekä nimet kuten Aulis Rytkönen, Juhani Wahlsten, Hannes Kolehmainen ja Matti Hautamäki ovat tuttuja.

Kaupungin urheiluelämä on varsin pitkälle keskittynyt Väinölänniemen stadionin, Kuopion keskuskentän (aik. Magnum Areena), Niiralassa sijaitsevan jäähallin sekä Puijon ympärille.

Nilsiän ja Kuopion kaupunkien yhdistyessä 1.1.2013 Tahkovuoren laskettelu- ja lomakeskuksesta tuli kuopiolainen.

Kuopiossa on myös jalkapallohalli Kuopio-halli sekä karting-rata, joka sijaitsee Neulamäessä. Kuopion ravirata on Sorsasalon kaupunginosassa.

Katso: Kuopion jalkapallo

Suurimpia urheiluseuroja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liikenneyhteydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maantiet ja rautatiet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

5 Varkaus, Mikkeli, Lahti, Helsinki (Etelään)
9E 63 Jyväskylä, Tampere, Loimaa, Turku (Länteen)
5E 63 Iisalmi, Kajaani, Kuusamo, Sodankylä (Pohjoiseen)
9 Joensuu, Niirala (Tohmajärvi) (Itään)

Siilinjärveltä
77 Viitasaari (Länteen)
75 Nurmes, Kuhmo (Koilliseen)

Valtatie 5 kulkee moottoritienä kaupungin etelärajalta Vehmasmäestä aina Päivärantaan saakka. Ensimmäinen osa moottoritietä, keskustasta Päivärantaan valmistui 1968, ja viimeisin pätkä Hiltulanlahti-Vehmasmäki on vuodelta 2000. Lisäksi Siilinjärven puolella on Vuorela-Siilinjärvi -moottoritie. Näiden kahden moottoritien välissä on Kallansillat, jonka läppäsiltaa joudutaan avaamaan laivaliikenteelle. Lisäksi tie on ainoa yhteys Kuopiosta pohjoiseen, joten tietä käyttävät myös hitaat ajoneuvot. Läppäsillan kunto on heikko, mistä johtuen se on jo muutaman kerran jumiutunut katkaisten liikenteen tunneiksi vilkkaalla tieosuudella. Tiesuunnitelma Päiväranta-Vuorela -moottoritiestä valmistui keväällä 2007. Hanke valmistuu vuonna 2014. Junaliikennettä palvelee Savon rata, jota pitkin on suorat yhteydet Helsingin, Oulun ja Turun suuntiin. Lisäksi on hyvät vaihtoyhteydet Pieksämäen kautta länteen ja itään (Jyväskylä, Tampere, Turku, Joensuu). Pendolino-junilla pääsee Helsinkiin/Helsingistä kahta reittiä, joko Tampereen tai Kouvolan kautta. Syksyllä 2006 valmistunut Kerava–Lahti-oikorata yhdessä VR:n aikataulumuutosten kanssa lyhensi matka-aikaa Helsinkiin noin tunnin.

Yöjunia ei Kuopiossa ole matkustajakäyttöön tarjolla. Helsingin, Kuopion ja Oulun välillä liikennöi kuitenkin linja-auton yöpikavuoro päivittäin. Lisäksi Helsingistä Pieksämäelle kulkee maanantaista perjantaihin yöpikavuoro, jolta on Pieksämäellä varhainen jatkoyhteys Kouvola-Rovaniemi -pikajunalla Kuopioon. Linja-autoliikennettä Kuopiosta suuntautuu runsaasti Savon ja Pohjois-Karjalan lähikaupunkeihin sekä Jyväskylään ja Kajaaniin. Poikittainen pikavuoro Joensuun ja Vaasan välillä kulkee päivittäin Kuopion, Viitasaaren ja Seinäjoen kautta molempiin suuntiin.

Ilmailu ja vesiliikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

M/S Ukko on yksi Kuopion satamasta kesäisin liikennöivistä ja suosituimmista sisävesilaivoista.

Kuopion lentoasema (Rissala) sijaitsee 14 kilometrin päässä Siilinjärvellä. Kentältä on päivittäin useita vuoroja Helsinkiin ja lisäksi paljon lomaliikennettä.

Kuopiossa on matkustajasatama, josta on kesäisin liikennettä Heinävedelle ja Savonlinnaan sekä paikallisristeilyitä. Kuopion matkustajasatama oli aiemmin tunnettu sisävesihöyrylaivoistaan, mutta nykyään kaikki Kuopiosta vakituisesti liikennöivät sisävesilaivat ovat dieselmoottorialuksia.

Kuopiosta liikennöivät kesäisin muun muassa seuraavat alukset: M/S Koski, M/S Puijo ja M/S Ukko. Satunnaisesti satamassa saattaa nähdä myös aiemmin sieltä säännöllisesti liikennöineitä höyrylaivoja, kuten S/S Karjalankoski.

Kumpusaaressa on syväsatama, josta rahtiliikennettä Saimaan kanavan kautta Itämerelle. Lisäksi satamatoimintaa on Sorsasalossa. Kelloniemen öljysatama on jäänyt pois käytöstä (öljykuljetukset kielletty sisävesillä).

Paikallisliikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saaristokatu

Paikallista linja-autoliikennettä hoitaa Kuopion liikenne (Koiviston Auto). Paikallisliikenteen bussit liikennöivät laajasti myös Siilinjärven asuinalueilla. Osan Siilinjärvelle suuntautuvasta paikallisliikenteestä hoitaa Pohjolan Liikenne. Vuonna 2012 Kuopiossa ilmaistiin kiinnostusta lähijunaliikennettä kohtaan. Jos suunnitelmien mukainen lähijunaliikenne toteutuisi, se kattaisi laajimmillaan välin Iisalmi-Pieksämäki. Tosin näin laajalla yhteysvälillä kyseessä olisi pikemminkin taajamajunaliikenne. Pelkästään Kuopion kaupungin ja sen lähialueet kattava liikenne on kuitenkin asukastiheyden ja rautatie- sekä asemainfrastruktuurin nykyisen kunnon ja tulevaisuuden investointitarpeiden johdosta todennäköisempää.[74]

Taksitiheys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuopiossa on 695 asukasta yhtä taksia kohden.[75]

Etäisyyksiä maanteitse[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elinkeinoelämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viestikadun Honeywell House
Itä-Suomen yliopiston Mediteknia ja Canthia
Technopolis

Kuopion elinkeinorakenne on erittäin monipuolinen. Kuopiossa on yhteensä noin 5050 yritystä ja yhteisöä, joista yli 190 käy kauppaa myös ulkomaille. Työpaikkoja on 48 534 (2011). Merkittävä rooli kuopiolaisen elinkeinoelämän kehittämisessä on Kuopion kaupungin yrityspalvelulla. Yrityspalvelu edesauttaa Kuopiossa toimivien yritysten kehittymistä ja parantaa yritysten toimintaympäristöjä. Toimintaympäristöjen kehittämisessä keskeisintä on tontti- ja toimitilatarjonnan parantaminen. Matkailulla on suuri merkitys Kuopion elinkeinoelämälle. Majoitus- ja ohjelmapalveluiden järjestäminen antaa monelle työpaikan.[76]

Rauhalahden leirintäalue on yksi osoitus kuopiolaisesta osaamisesta. Se on maamme ainoa viiden tähden leirintäalue.[77]

Kuopiossa toimii Kuopion Yrittäjät, Savon Yrittäjien paikallisyhdistys.

Suurinvestoinnit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tulevat suurinvestoinnit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hanke Toimija Sijainti Arvo M Koko m2 Valmistuu
Lääkekeskus[78] Fimea Savilahti ? ? 2009-14
Innoteknia 2(?), parkkitalo[79][80][81] Technopolis Kuopio Savilahti 9,6 13 400 syksy 2010
Kallansillat[82] LVM Päiväranta-Vuorela 90 ei merk. 2013-14
Kampus, 1. vaihe[83] Savonia-amk Savilahti 50 ? 2012-13
Palvelutalot (2)[84][85] Attendo MedOne Saaristokaupunki 10 <20 000 2009
Tavaratalo[86] Plantagen Levänen ? <10 000 ?
Toimistorakennus[87] Tapiola Linnanpelto ? ? 2009
Toimistotornitalo[88] Technopolis Kuopio Savilahti ? 21 500 201?
Toimintakeskus[89][90] Lemminkäinen Itkonniemi 6 3 880[91] 2010?
Tukkuvarasto[92] Ruukki Levänen 1,5 1 350 2009
K-Citymarket Kesko Haapaniemi ? ? 201?

Valmistuneet suurinvestoinnit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hanke Toimija Sijainti Arvo M Koko m2 Valmistui
Tavaratalo+kauppakeskus[93] IKEA / Ikano Fastighets Matkus ? 33 500 + 30 000[94] 2012[95]
Kauppakeskus Herman[96][97] Savocon Särkilahti 50 35 000 2011
Lajittelukeskus[87] Itella Matkus 20 21 000 kevät 2010[98]
Kaukolämpölaitos (Haapaniemi 3)[99][100] Kuopion Energia Haapaniemi 135 ei merk. 2011
K-citymarket[101] Kesko Päiväranta 30 15 000 2008
Alatori[102][103][104][105] Carlson, Kuopion kaupunki Keskusta 70-90 10-15 000 2013[106]
Geenilääketehdas[107] Ark Therapeutics Savilahti 10 547 2008
Hoivakoti[108][109] Mediverkko Petonen ? ? 2009
Hotellin laajennus + ravintola[110] Osk PeeÄssä Keskusta 13,5 ? 2008
Kokoonpanotehdas[96][111][112] Junttan Kylmämäki 15 15 000 2009
Enfo-laajennus[113] Technopolis Kuopio Savilahti 3,6 ? 2009
Kodin Terra[114] Osk PeeÄssä Pitkälahti 13 13 000 2010

Vähittäiskauppa investoi, teollisuus keskittyy[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Merkittävimpiä viimeaikaisia yrityshankkeita ovat Honeywellin Suomen toimintojen keskittäminen Kuopioon, Ark Therapeuticsin geenilääketehtaan valmistuminen, veneteollisuuden keskittymä Marine Parkin rakentaminen Siikaniemeen Bella-Veneiden toimesta sekä Junttanin vuoden 2008 lopussa Kylmämäkeen valmistuneen 15 miljoonan euron kokoonpanotehtaan rakentaminen. Junttanin nykyisen tehtaan tontille Särkilahteen tulee tilat isolle kauppakeskukselle. Savoconin ja TKD Suomen 11 miljoonalla eurolla ostamalla 9,7 hehtaarin tontilla on rakennusoikeutta 58 500 neliömetrille. Yrityskaksikko aikoo panostaa kohteeseen yhteensä noin 40 miljoonaa euroa.[115] Merkittävä teollinen toimija on myös Sorsasalossa toimiva Savon Sellu Oy, joka on nykyään Powerflute Oyj:n omistuksessa.

Vähittäiskaupan investoinneista merkittävimmät ovat jouluksi 2007 valmistunut Prisman laajennus sekä elokuussa 2008 valmistunut Päivärannan K-citymarket. Pitkälahteen on avattu rautakauppa Kodin Terra sekä Matkuksen alueelle marraskuussa 2012 Ikano-konsernin kauppakeskus ja aiemmin keväällä IKEA-tavaratalo.

Matkuksesta Kuopion eteläinen portti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Itellan uusi 22 600 neliömetrin postikeskus Matkuksen yritysalueella, noin 14 km kaupungin keskustasta etelään, valmistui tuotantokäyttöön vuoden 2010 alkupuolella.[116]

Vuoden 2012 lopulla Matkukseen avattiin IKANO-konsernin omistama IKEA-tavaratalo ja sen viereen kauppakeskus.

Keskustan alatori ja kävelykatualue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2012 torin ja kauppahallin alle valmistui liiketiloja, jotka yhdistivät torin länsi-, etelä- ja itälaidat maanalaisella kauppakäytävällä. Samalla laajenettiin torin alla sijaitsevaa pysäköintilaitosta. Kävelykatualue saatiin valmiiksi syksyllä 2014.

Kauppahallin ulkoremontti valmistui loppuvuonna 2011 ja sisätilojen remontti huhti-toukokuussa 2012. Kauppahallin kyljessä aiemmin ollut kalahalli purettiin ja sen paikalle rakennettiin kahvilarakennus.

Rakennusten korkeus kasvaa keskustassa sekä uudisrakentamisen että korotusten myötä. Täydennysrakentamista on tehty viime vuosina erityisesti sataman alueella. Tiivistyvän kaupunkirakenteen myötä myös pysäköintijärjestelyjä uusitaan. Maapohjaparkkipaikkoja on suunniteltu muutettavaksi parkkitaloiksi muun muassa Niiralan jääkiekkohallin yhteydessä.[117]

Matkakeskus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Matkakeskus rakennetaan nykyisen rautatieaseman ja linja-autoaseman viereen. Aseman ympäristöön on tulossa matkakeskus, rahtipalveluasema, liikennealueet busseille ja takseille, 40 000 kerrosneliömetriä liike- ja toimistotilaa sekä 700-paikkainen pysäköintirakennus. Aluetta on alettu rakentaa.[118]

Savilahdessa sijaitsevat mm. Technopolis Kuopio, Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampus, KYS, sekä jatkossa myös Savonia-ammattikorkeakoulu.

Tiedepuisto kasvaa, korkeakoulut yhdelle kampukselle[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Savilahdessa sijaitseva Kuopion tiedepuisto on kasvanut nopeaa vauhtia läpi koko 2000-luvun. Tiedepuistossa sijaitseva Technopolis Kuopio on nykyisin jo 3 000 työpaikan yhteisö. Savonia-ammattikorkeakoulun 12 200 neliömetrin tilat sijaitsevat nykyään Technopoliksen kiinteistössä. Savilahdessa opiskelee noin 2000 ammattikorkeakouluopiskelijaa.[119]

Tilastoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Työpaikkoja vuoden 2012 lopulla oli yhteensä 50 811. Työllisenä oli 45 364 eli 89,3% työvoimasta. Työvoiman ulkopuolella olevien suurin ryhmä on eläkeläiset (25 056 henkilöä). Eläkeläisten määrä on kasvanut 10 vuodessa (2002-2012) 13,1%. Opiskelijoiden määrä on ollut vuodesta 2011 noin 10 000.

Vuonna 2011 työpaikoista 81,9% oli palvelujen toimialalla.

Työpaikat aloittain vuonna 2011: terveys- ja sosiaalipalvelut 10 755, kauppa-, majoitus- ja ravitsemistoiminta 7479, julkinen hallinto ja koulutus 6939, hallinto- ja tukipalvelut 3588, rakentaminen 3502, teollisuus 3400, ammatillinen, tekninen ja tietellinen toiminta 2771, kuljetus ja varastointi 2573, muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut 2293, informaatio ja viestintä 1522, maatalous, metsätalous ja kalatalous 1248, rahoitus ja vakuutus 875, kiinteistöala 548, kaivostoiminta, energia-, vesi- ja ympäristönhuolto 544 sekä tuntematon 497.

Vuonna 2011 miestyöntekijöistä 11,1% ja naistyöntekijöistä 5,3% toimi yrittäjinä. Yhteensä yrittäjiä oli 3934.

Kuopion työttömyysaste oli 11,8% vuoden 2014 tammi-kesäkuun aikana. Vertailukaupunkien kesken Kuopio sijoittuu työttömyyden osalta viidenneksi. Kuopion työttömyys on koko maahan vertailtaessa alle keskitason.[120]

Suurimmat työnantajat[121]
Työnantaja Työntekijöitä Kuopiossa (1.1.2008)
Kuopion kaupunki 5 905
KYS 3 898
Kuopion yliopisto 1 732
Osuuskauppa PeeÄssä 734
Savon koulutuskuntayhtymä 706
Niuvanniemen sairaala 629
Itella 553
ISS Palvelut 490
Savonia-ammattikorkeakoulu 439
Honeywell 370
Kesko 296
Keskisuomalainen 296
Tieto 288
OP-Pohjola 265
Lemminkäinen 263

Koulutus- ja tutkimuslaitokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Korkeakoulut Kuopiossa[122]
Korkeakoulu Opiskelijoita Kuopiossa (2006)
Kuopion yliopisto 6 400
Savonia-ammattikorkeakoulu 5 150
Humanistinen ammattikorkeakoulu 150
Sibelius-Akatemia 100

Kuopio on aina ollut ja on edelleen koulukaupunki.[123][124] Historian saatossa Kuopiossa on tehty useampiakin päänavauksia koulutuksessa. Yrjö Maunu Sprengtportenin perustama Suomen ensimmäinen maavoimien upseerikoulu[125]Haapaniemen sotakoulu (nykyisessä Satamapuistossa) – aloitti vuonna 1780, suomenkielinen sokeainopetus alkoi Kuopiosta vuonna 1871[126] (kuuromykkäinkoulu 1862[127]). Mm. Minna Canthin voimakkaan panoksen myötä perustettiin ensimmäinen suomenkielinen Kauppakoulu vuonna 1887, jonka johtokunnassa Canth toimi aina kuolemaansa vuonna 1897 saakka, sekä yliopistoon johtava Yhteiskoulu toisena, kuusi vuotta Helsingin jälkeen vuonna 1892.[128]

Nykyään kaupungissa on 33 peruskoulua (8971 oppilasta[122]) ja Alavan koulu (sairaalakoulu), 5 lukiota (2287 opiskelijaa[122]) ja aikuislukio (297 opiskelijaa[122]) sekä kansalaisopisto. Esiopetuksen piirissä on 923 oppilasta.[122]

Tärkeimmät ammatillisen ja korkeakoulutuksen oppilaitokset ovat Itä-Suomen yliopisto ja Sibelius-Akatemian Kuopion osasto, Pelastusopisto, Savonia-ammattikorkeakoulu sekä Savon ammatti- ja aikuisopisto. Lisäksi koulutusta tarjoaa muun muassa Kuopion talouskoulu, Kuopion konservatorio, Pohjois-Savon opisto ja Humanistinen ammattikorkeakoulu.

Toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa opiskelijoita on noin 4 000, lukioissa 2 600, ammattikorkeakouluissa 5 300 ja yliopistoissa 6 500.[122] Kaikki koulutusasteet (ml. esi- ja perusopetus) yhteenlaskettuna Kuopiossa on yli 30 000 oppilasta tai opiskelijaa, mikä muodostaa noin kolmasosan koko väestöstä.[122]

Kuopiossa työttömistä noin 56% ja työllisistä noin 48% oli keskiasteen koulutuksen saaneita vuonna 2012.[129]

Kuopiolaisten koulutustaso on korkea. 15 vuotta täyttäneistä kuopiolaisista 71,7 % on suorittanut vähintään keskiasteen tutkinnon (koko maa 65,5 %). Vuonna 2008 peruskoulun päättäneistä sijoittui 52,1 % lukiokoulutukseen, 38,1 ammatillisiin ja 9,8 % ei jatkanut tutkintotavoitteista opiskelua. Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden osuus on vähän pienempi kuin koko maassa (7,6 %), mutta suurten kaupunkien keskitasoa.[130]

Yliopiston ja ammattikorkeakoulun tutkimuslaitosten lisäksi muun muassa Eviralla, Geologian tutkimuskeskuksella, Ilmatieteen laitoksella, Kansanterveyslaitoksella, Puolustusvoimilla, Työterveyslaitoksella, ja Valtion teknillisellä tutkimuskeskuksella on omat yksiköt Kuopion Savilahdessa sijaitsevassa tiedepuistossa.

Hallinto ja päätöksenteko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuopion vanha logo (2001–2010)

Toiminta-ajatus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuopion kaupunki tarjoaa asukkailleen ja elinkeinoelämälle toimivan palvelu- ja yhdyskuntarakenteen sekä hyvän elin- ja toimintaympäristön. Toimintaa suuntaa kestävä kehitys ja toisista välittäminen.[54]

Visio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uudelle avoin kansainvälinen hyvinvointiosaamisen kaupunkiseutu.[54]

Painotusalat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bio-, terveys- ja ympäristötieteet sekä niihin liittyvä teknologia (erityisesti sensoriteknologia) ja tietotekniikka.[54]

Terve Kuopio -hyvinvointihanke, Kuopion seudun hyvinvointiosaamiskeskus ja kansainvälisyys.[54]

Johtamisjärjestelmä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hallinto perustuu Balanced Scorecard-mallin mukaiselle kaupunkistrategialle.[54] Johtamisjärjestelmän keskeisinä osina ovat myös toimialakohtaiset sekä poikkihallinnolliset strategiat ja strategiaohjelma vuoteen 2012.[54]

Kaupunginvaltuusto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


paikkajako ja äänestysaktiivisuus kunnallisvaaleissa
vaalit paikat äänestys-
aktiivisuus
SDP Kok. SKDL
Vas.
Kesk. SKL
KD
LKP SMP
PS
Vihr. Muut
1976 16 15 13 9 3 2 1 -- 74,4%
1980 15 17 12 10 2 1 2 -- 73,1%
1984 15 16 9 11 1 4 3 -- 68,6%
1988 16 15 6 9 2 3 3 4 1a 63,9%
1992 15 12 8 9 2 1 2 10 63,6%
1996 16 16 7 12 1 -- 7 -- 54,0%
2000 14 13 7 14 3 8 -- 48,4%
2004 15 12 7 16 3 -- 6 -- 52,5%
2008 12 15 5 13 2 3 9 -- 57,2%
2012 12 14 4 13 2 9 5 -- 52,3%
a Demokraattinen Vaihtoehto[131]
Lähde: Tilastokeskus[132] & Oikeusministeriö[133]

Kaupunginhallitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupunginhallituksen paikkajako:

  • Kokoomus 3 paikkaa
  • Keskusta 3 paikkaa
  • SDP 2 paikkaa
  • Vasemmistoliitto 1 paikka
  • Vihreä liitto 1 paikka
  • Perussuomalaiset 1 paikka

Puheenjohtajana toimii Sari Raassina (kok.[134]).

Kaupunginjohtajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupunginjohtaja Kausi
Kaarlo Sallinen (kok.) 19291937
Yrjö Nikkilä (kok.) 19371962
Eino Luukkonen (sd.) 19621975
Olavi J. Oksa (sd.) 19751982
Juhani Koskinen (kok.) 19821990
Kauko Heuru (kok.) 19901998
Kari Häkämies (kok.) 19982001
Petteri Paronen (sit.) 2001

[135] [136]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupunkikonsernin keskeiset tunnusluvut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kausi Asukasmäärä Verotulot** Vuosikate** Investoinnit** Ylijäämä** Tase 31.12.* Lainakanta* Velat €/asukas Omavaraisuusaste, %
2008 91 959 283,7 24,6 (51,5[137]) 77,9 (107,8[137]) −11,6 (−3,8[137]) 912,5 452,2 4 917 34,9
2007 91 320 264,4 19,4 72,0 −13,5 (−11,4[137]) 946,8 477,1 5 225 / 4 700[138] 35,5
2006 90 960 248,7 29,0 74,5 35,8 935,7 461,7 5 076 35,2
2005 90 726 234,8 21,1 51,9 −11,0 886,2 407,4 4 606 38,6
2004 88 452 218,6 15,8 47,2 −13,5 821,8 357,8 4 046 41,9
2003 88 250 215,1 29,3 46,8 1,4 788,0 299,3 3 392 47,0
  • *miljoonaa euroa
  • **kaupungin mukaan lukien liikelaitokset, ei koko konsernin (konsernin suluissa jos saatavilla)[139][140][141][142][143]

Ystävyyskaupungit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tunnettuja kuopiolaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Monet Suomen eturivin kirjailijoista, poliitikoista, toimittajista sekä urheilijoista ovat lähtöisin Kuopiosta.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. STT: Kuopio ja Nilsiä yhdistyvät Hs.fi. 2.5.2012. Helsingin Sanomat. Viitattu 2.5.2012.
  2. Juankoski päätti liittyä Kuopioon Savon Sanomat. 26.8.2014. Viitattu 27.8.2014.
  3. a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2014 1.1.2014. Maanmittauslaitos. Viitattu 15.3.2014.
  4. Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 30.9.2014. Väestörekisterikeskus. Viitattu 11.10.2014.
  5. a b Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2012, laaja alueluokitusryhmittely 31.12.2012. Tilastokeskus. Viitattu 27.5.2013.
  6. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2014 26.11.2013. Verohallinto. Viitattu 23.9.2014.
  7. Kaupunginvaltuusto Kuopion kaupunki. Viitattu 16.2.2014.
  8. ”Koti Kuopiossa -oivallinen valinta”, Kuopio 2009 suunnittelee ja rakentaa, s. 12. Kuopion kaupungin tekninen virasto, 2009.
  9. Kuopion esittely: Historia. 22.11.2006. Kuopion kaupunki. Viitattu 4.1.2007.
  10. Raatikainen, Riitta: Varkaudesta Puutokseen. (Sunnuntaisuomalainen) Savon Sanomat, 16.12.2007, 100. vsk, nro 344, s. 38.
  11. FT Lappalainen, Pekka: Kuopion historia 1, s. 35-36. vaiheet v. 1782 asti. Savon Sanomain kirjapaino Oy / Kustannuskiila Oy, 1982. ISBN 951-657-097-6.
  12. Kuopion rännikaduista tehdään nykyaikaa mennyttä kunnioittaen YLE Kulttuuri. 2.10.2009. Viitattu 7.12.2009.
  13. a b ”Asuntomessut Kuopiossa 2010”, Kuopio 2009 suunnittelee ja rakentaa, s. 13. Kuopion kaupungin tekninen virasto, 2009.
  14. Kosonen, Leo: Kuopion Saaristokaupunki - kasvusuuntana täydennysrakentaminen (pdf) 25.10.2004. Kuopion kaupunki. Viitattu 13.2.2009.
  15. a b Tyyrilä, Anna-Mari: Saaristokaupungista tulee viiden sillan ja 14 000 asukkaan alue – Kuopio laajenee. Kuntatekniikka, 13.3.2007, nro 2, s. 6. Artikkelin verkkoversio (pdf) Viitattu 13.2.2009.
  16. a b Kosonen, Leo: Kuopio 2015: Jalankulku-, joukkoliikenne- ja autokaupunki, s. 42. kuva: Taajamien asukastiheys vuosina 1980–2000. Ympäristöministeriö, 2007. ISBN 978-952-11-2852-3. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 1.8.2008).
  17. Kaupunkiseutujen alueellinen laajeneminen hidastumassa. 16.12.2003. Ympäristöministeriö. Viitattu 22.2.2007.
  18. Autoilija valvontaan ja verolle? Verkkouutiset. 26.4.2007. Viitattu 27.4.2007.
  19. Kuopion kaupungin ympäristöstrategia vuoteen 2012 (luonnos) 9.3.2006. Kuopion kaupunki. Viitattu 22.2.2007.
  20. Pohjois-Savon metsä- ja ympäristökertomus 2007, s. 9. Metsäkeskus, 2008. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 13.5.2009).
  21. Ihantola, Anna-Riikka: Lähes kaikki Kuopion lehtotyypit luokiteltiin uhanalaisiksi Savon Sanomat. 15.6.2008. Viitattu 13.5.2009.
  22. http://kuopio.fi/web/kaupunkitietoa/kuopio-esittely
  23. http://kuopio.fi/web/kaupunkitietoa/asuminen
  24. Säämingissä 7. helmikuuta 1549 pidetyssä piispantarkastuksessa Turun tuomiokapitulin kanungit Mikael Agricola ja Knuut Juhonpoika kirjoittivat kirjeen Olavinlinnan linnanpäällikölle Kustaa Finckelle. Tarkastuksen pitäjät esittivät, että Pohjois-Savoon Tavinsalmen hallintopitäjän alueelle Kuopionniemelle rakennettaisiin kirkko. Vuonna 1552 Kustaa Fincke ilmoitti kuninkaalle, että kirkko on valmis. Fincke esitti kuninkaalle itsenäisen kirkkoherrakunnan perustamista. Kustaa Vaasa vahvisti tämän 14. maaliskuuta 1552. Kuopion kirkkopitäjä oli syntynyt. Viite: Mikael Agricola -juhlavuosi 2007. Kuopion ev. lut. seurakunnat. Viitattu 5.1.2008.
  25. Tavinsalmen kuninkaankartano Maaningan kunta. Viitattu 5.1.2008.
  26. a b Heiskanen, Markku: Kuopiossa on 63 laattaa. (juttusarja Laattojen Kuopio) Viikkosavo, 2.1.2008, 129. vsk, nro 1, s. 2. Artikkelin verkkoversio (pdf) Viitattu 3.1.2008.
  27. Savon Arkkitehdit SAFA 2003, Arkkitehtuurin opaskartta Kuopio, Koko edeltävä kappale
  28. a b Paaskoski, Jyrki: "Vastuu ja velvoitus. Kolme sukupolvea Saastamoisen perheyrityksessä." Saastamoisen säätiö, Helsinki 2005.
  29. Kuopion koulutuslaitos 125 vuotta: Oppikoulut 1997. Kuopion koulutuspalvelukeskus. Viitattu 3.2.2008.
  30. Kuopion kimnaasi 14.10.2006. Pohjois-Savon muisti. Viitattu 3.2.2008.
  31. 120 vuotta tekniikan opetusta. 2005. Savonia-ammattikorkeakoulu. Viitattu 3.2.2008.
  32. Liiketalouden Kuopion yksikkö: Historiaa Savonia-ammattikorkeakoulu. Viitattu 3.2.2008.
  33. 110 vuotta terveysalan koulutusta Kuopiossa. 2006. Savonia-ammattikorkeakoulu. Viitattu 3.2.2008.
  34. a b Kaupungin elämää 1872. 1997. Kuopion koulutuspalvelukeskus. Viitattu 3.2.2008.
  35. Kuopio 2007 – suunnittelee ja rakentaa, 2007. Kuopion kaupungin tekninen virasto.
  36. a b Kaupungin elämää 1922. 1997. Kuopion koulutuspalvelukeskus. Viitattu 3.2.2008.
  37. Kaupungin elämää 1947. 1997. Kuopion koulutuspalvelukeskus. Viitattu 3.2.2008.
  38. 1872 Koulun arkea: Rangaistukset. 1997. Kuopion koulutuspalvelukeskus. Viitattu 3.2.2008.
  39. Kuopion kaupunginjohtajat 21.4.2004. Pohjois-Savon muisti. Viitattu 4.1.2007.
  40. a b Tyyrilä, Anna-Mari: Saaristokaupungista tulee viiden sillan ja 14 000 asukkaan alue – Kuopio laajenee.. Kuntatekniikka, {{{Vuosi}}}, nro 2/2007, s. 6-12. Artikkelin verkkoversio Viitattu 5.5.2010.
  41. Taiteen Kaava – Taiteen ja kulttuurin yleissuunnitelma 20.8.2007. Kuopio. Viitattu 18.12.2007.
  42. Kuopion väestö, elinkeinot ja asuminen 2008-2012 (ISSN 0785-0352) 4.6.2007. Kuopio. Viitattu 18.12.2007.
  43. http://kuopio.fi/c/document_library/get_file?uuid=513ea348-a731-4f47-8079-f4f81fba2418&groupId=12167
  44. a b c d e f g h i j k Suomen tilastollinen vuosikirja 1925 (PDF) (sivu 9, taulukko 11. Kaupunkien, kauppalain ja taajaväkisten yhdyskuntain väkiluku vuosina 1815–1924) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 2013-05-19.
  45. a b c Suomen tilastollinen vuosikirja 1940 (pdf) (s. 14, Taulukko 13. Kaupunkien, kauppalain ja taajaväkisten yhdyskuntain väkiluku vuosina 1815–1940) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 2013-05-19.
  46. Väestösuhteet vuonna 1939 (PDF) (Laskettu väkiluku seurakunnankirjojen ja siviilirekisterin mukaan, kunnittain. Kaupunkien väestökehitys 1815-1940 kirkonkirjojen ja siviilirekisterin mukaan sivulla 14; henkikirjoitetun väestön osalta sivulla 15. Nämä tiedot poikkeavat toisistaan jonkin verran.) Suomen virallinen tilasto VI: Väestötilastoa 93. Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 2013-05-19.
  47. Suomen tilastollinen vuosikirja 1945
  48. Suomen tilastollinen vuosikirja 1950
  49. Suomen tilastollinen vuoskirja 1956
  50. Suomen tilastollinen vuosikirja 1960
  51. Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä tas ei löytynyt
  52. a b Tiihonen, Marita: Kuopiolle viimein muuttovoittoa.. Savon Sanomat, 18.1.2008, 101. vsk, nro 17, s. A5.
  53. Kuopion väestö
  54. a b c d e f g (TA 2005:4) Kuopion kaupungin strategia vuoteen 2012, 2005. Hallinto- ja kehittämiskeskus. ISSN 0785-0352.
  55. Kuopion strategia 2020 Kuopio, kuopio.fi.
  56. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
  57. a b c ”Alue”, Kuopio 2007 – Tietoa taskuun, s. 4. Kuopion kaupunki, 2007.
  58. Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä karttu ei löytynyt
  59. Nilsiäläisille opas kaupungin palveluista kuntaliitoksessa kuopiossa.fi.
  60. PARAS vastauslomake Tuusniemi.fi: Tuusniemen kunta. Viitattu 13.9.2007.
  61. Tuusniemen kunnan strategia 2005-2008 Tuusniemi.fi: Tuusniemen kunta. Viitattu 13.9.2007.
  62. Myöhänen, Pentti: Tuusniemi vaihtaa Kuopio-yhteistyöhön.. Savon Sanomat, 17.12.2007, 100. vsk, nro 346, s. 28.
  63. Tuusniemen perusterveydenhuollon tuottamisvastuusta aiheutuvat muutokset kaupungin 2009 talousarvioon Sosiaali- ja terveyslautakunnan esityslista. 1.4.2009. Kuopion kaupunki. Viitattu 18.4.2009.
  64. Juankoski selvittää kuntaliitosta 14.12.2007. Oikea Asema. Viitattu 16.12.2007.
  65. http://kuopio.fi
  66. kuopio.fi/web/kaupunkitietoa/asuminen
  67. Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä task1 ei löytynyt
  68. kuopio.fi, Kuopion väestö alueittain
  69. Kuopio.fi Suunnittelualuejako 2005
  70. Kustaan tori Tervetuloa Snellmanin ajan Kuopioon!. Kuopion kaupunki. Viitattu 13.2.2009.
  71. http://kuopio.fi/web/tilakeskus/teatteriremontti
  72. http://yle.fi/uutiset/spede_on_saamassa_muistolaatan_kuopioon/7441327
  73. http://www.sarkaa.fi/
  74. Anu Pöntinen: Lähijunia saatetaan nähdä Kuopiossa jo tällä vuosikymmenellä 21.8.2012. YLE Uutiset. Viitattu 5.4.2013.
  75. Alkuvuosi tuottaa takseille takkuisen tilin. Savon Sanomat, 1.2.2013, s. 4.
  76. http://kuopio.fi/web/kaupunkitietoa/elinkeinoelama
  77. http://kuopio.fi/web/kaupunkitietoa/elinkeinoelama
  78. Uusi lääkealan keskus perustetaan Kuopioon 19.1.2009. Kuopion kaupunki. Viitattu 27.1.2009.
  79. Juutilainen, Jouko: Technopolisin 15 prosentin kasvutavoite koskee myös Kuopiota Savon Sanomat. 16.3.2008. Viitattu 16.12.2008.
  80. Tourunen, Jari: Hyviä ja huonoja uutisia Savon Sanomat. 29.11.2008. Viitattu 16.12.2008.
  81. Technopolis Oyj Pörssitiedote: Technopolis laajentaa Kuopiossa 17.12.2009 klo 16.00.
  82. Herranen, Olli: Kallansiltojen kunnostus alkaa tänä vuonna Savon Sanomat. 30.1.2009. Viitattu 8.2.2009.
  83. Patrakka, Jukka: Tiloille tulee kiire. Savon Sanomat, 4.5.2009, s. 8.
  84. Medone Oy rakentaa Kuopioon palvelutalon 11.10.2007. Kuopion kaupunki. Viitattu 3.2.2008.
  85. MedOne avasi tilansa Saaristokaupungissa YLE Pohjois-Savo. 13.2.2009. Viitattu 14.4.2009.
  86. Juutilainen, Jouko: Viitostien varteen kova hinku. Savon Sanomat, 23.8.2008, 101. vsk, nro 231, s. 14.
  87. a b Ritvanen, Ilkka: Yksi kaikkien aikojen projekteista Kuopiossa:Uusi postin lajittelukeskus harjaan Savon Sanomat. 16.8.2009. Viitattu 17.8.2009.
  88. Tiihonen, Marita: Jopa 16 kerrosta korkea. Savon Sanomat, 4.4.2009, nro 13.
  89. Kesonen, Jussi: K-kauppiaat sijoittajiksi. Savon Sanomat, 7.5.2009, s. 17.
  90. Poikkeaminen (TL) / Savocon Oy / Itkonniemi 9-22-62 ja 63 Tekninen lautakunta. 10.9.2008. Kuopion kaupunki. Viitattu 14.4.2009.
  91. Oikaisu. Savon Sanomat, 8.5.2009, s. 17.
  92. Jörgensen, Aki: Seinät talon omaa terästä. Savon Sanomat, 7.5.2009, nro 18.
  93. Pietiläinen, Matti: Ikean tavaratalo tulee Kuopion Matkukseen Savon Sanomat. 10.6.2008. Viitattu 17.7.2008.
  94. Jörgensen, Aki: Kuopioon Suomen monipuolisin Ikea Savon Sanomat. 27.11.2008. Viitattu 8.1.2009.
  95. Raatikainen, Merja: Nämä liikkeet ovat tulossa Ikanoon Savon Sanomat. 18.5.2011. Viitattu 3.1.2012.
  96. a b Juutilainen, Jouko: "Junttanin tiloihin kauppajätti" ja "Moottoritien varteen uusi kauppajätti".. Savon Sanomat, 19.1.2008, nro 18, s. 1 ja 12.
  97. Kärkkäinen, Vesa: K-Rauta saa paalupaikan Leväsellä. Savon Sanomat, 4.9.2008, s. A19.
  98. Matkuksen ja Kylmämäen alueen jatkorakennustyöt, rahoituksen tilannekatsaus Teknisen lautakunnan kokouskutsu. 15.4.2009. Kuopion kaupunki. Viitattu 18.4.2009.
  99. Löf, Marika: "Kaukolämpö kallistuu väkisin" ja "Hinta kohosi 50 prosenttia hujauksessa". Savon Sanomat, 1.3.2008, nro 60.
  100. Metso toimittaa kattilan Kuopion Energialle 31.10.2008. Kuopion kaupunki. Viitattu 1.11.2008.
  101. Juutilainen, Jouko: Päivärannan Citymarketin synnytys kesti kahdeksan vuotta. Savon Sanomat, 14.8.2008, 101. vsk, nro 222, s. A11.
  102. Haapaniemen vähittäiskaupan suuryksikön vaikuttavuusselvitys 16.6.2005. Kuopion kaupunki. Viitattu 3.2.2008.
  103. Kärkkäinen, Vesa: "KHO hylkäsi alatorin valitukset" ja "Valitus Alatorista meni nurin". Savon Sanomat, 16.2.2008, 101. vsk, nro 46, s. 1 ja 3.
  104. Ritvanen, Ilkka: Anttila lykkää Kuopion alatorihanketta Savon Sanomat. 28.10.2008. Viitattu 1.11.2008.
  105. Kuopion torin alle tuplaten autopaikkoja Savon Sanomat. 26.1.2009. Viitattu 27.1.2009.
  106. Toivanen, Heikki: Kuopion kalahallilta putosi pohja pois Savon Sanomat. 6.10.2011. Viitattu 3.1.2012.
  107. Pietiläinen, Matti: "Hulppea lääketehdas Kuopioon" ja "Kuopion asema bioalalla vankistui yli 500 neliöllä". Savon Sanomat, 9.7.2008, 101. vsk, nro 186, s. 1 ja 9.
  108. Mediverkko rakentaa hoivakodin Kuopioon 11.10.2007. Mediverkko. Viitattu 19.9.2008.
  109. Mediverkko rakentaa hoivakodin Kuopioon 2009. Mediverkko. Viitattu 14.4.2009.
  110. Sokos Hotel Puijonsarvesta Itä-Suomen suurin kokoushotelli 4.4.2008. Kuopion kaupunki. Viitattu 23.8.2008.
  111. Juutilainen, Jouko & Tiihonen, Marita: Kylmämäki työllistää jopa 500. Savon Sanomat, 17.8.2007, 100. vsk, nro 224, s. 1.
  112. Junttan's first machine completed at the new factory (pdf) 11.2.2009. Junttan. Viitattu 14.4.2009.
  113. Rapeli, Katja: Technopolis etenee Kuopiossa Arvopaperi. 29.5.2009. Viitattu 23.8.2009.
  114. Kodin Terraa rakennetaan jo. Savon Sanomat, 1.5.2009, s. 10.
  115. Juutilainen, Jouko: "Junttanin tiloihin kauppajätti" ja "Moottoritien varteen uusi kauppajätti".. Savon Sanomat, 19.1.2008, nro 18, s. 1 ja 12.
  116. http://projektiuutiset.fi/fi/artikkelit/itella-oyj-postikeskus
  117. Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä terra ei löytynyt
  118. Kuopio sunnittelee ja rakentaa (2011)
  119. kaupunkilehti.fi/web/pdf/2014_03/24KALE1811P0.pdf
  120. http://kuopio.fi, Koko edeltävä kappale
  121. Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä elinkei ei löytynyt
  122. a b c d e f g ”Koulutus”, Kuopio 2007 – Tietoa taskuun, s. 10. Kuopion kaupunki, 2007.
  123. Kustaa lll:n käskystä Kuopio alkoi kehittyä koulukaupunkina. Viite: Napoleon ja Kuopio: Kuninkaiden Kuopio Pohjois-Savon muisti. Pohjois-Savon museot. Viitattu 11.1.2009.
  124. Landgrén, Lars-Folke: Kuopion ensimmäinen kirjapaino ja sen merkitys (pdf) 2006. Valtioneuvoston Snellman 200 -juhlasivusto. Viitattu 8.1.2009.
  125. Keisarin Kuopio (verkkonäyttely) Kuopio kun Napoleon Moskovaan aikoi – eli elämää Kuopiossa Napoleonin elinaikana 1769–1821. Pohjois-Savon muisti. Viitattu 3.2.2008.
  126. Moilanen, Aatu: Otetaan vastuu omista asioista: Suomen sokeainkoulut kansakoululaitoksen rinnalla vuosina 1865–1939. väitöskirja. Joensuun yliopisto, 2006.
  127. Erityisopetus 1872 1997. Kuopion koulutuspalvelukeskus. Viitattu 3.2.2008.
  128. Vuorikari, Outi: Minna Canth ja Kuopion uudet koulut. Kirjailija Minna Canth 1844-1897. Kuopion kaupunki. Viitattu 12.9.2007.
  129. http://www.kuopio.fi/web/kaupunkitietoa/tilastotietoa/-/asset_publisher/8QkQ/content/kuopion-tyossakaynti-vuosilta-2011-2012?redirect=http%3A%2F%2Fwww.kuopio.fi%2Fweb%2Fkaupunkitietoa%2Ftilastotietoa%3Fp_p_id%3D101_INSTANCE_8QkQ%26p_p_lifecycle%3D0%26p_p_state%3Dnormal%26p_p_mode%3Dview%26p_p_col_id%3Dcolumn-2%26p_p_col_pos%3D1%26p_p_col_count%3D4
  130. http://kuopio.fi/web/kaupunkitietoa/vaesto
  131. Kunnallisvaalit 1988 (Tilastokeskus 1989), s. 82–83.
  132. Tilastokeskuksen PX-Web-tietokannat: Kunnallisvaalit 1976-2004 (Tilastokeskus 2008)
  133. Kunnallisvaalit 1996 (Oikeusministeriö 1997) Kunnallisvaalit 2000 (Oikeusministeriö 2000); Kunnallisvaalit 2004 (Oikeusministeriö 2004); ; Kunnallisvaalit 2008 (Oikeusministeriö 30.10.2008); Kunnallisvaalit 2012 (Oikeusministeriö 1.11.2012)
  134. Varsinaiset jäsenet 2009-2010 Kuopion kaupunki. Viitattu 27.1.2008.
  135. Kaupunginjohtajat Kuopion kaupunki. Viitattu 21.6.2009.
  136. Heiskanen, Markku: Valtuuston päätös lainvastainen?. (kaupunginjohtajien puoluetaustat) Viikkosavo, 16.9.2006, s. 10. Artikkelin verkkoversio (pdf) Viitattu 5.9.2009.
  137. a b c d 2008 laadittiin ensimmäinen konsernituloslaskelma, kts. tilinpäätös 2008, s. 13, 27, 29 ja 31.
  138. Luku, joka on vertailukelpoinen 2008 kanssa/lähtien (vähennetty Technopolis Kuopio -kaupassa siirtyneet lainat)
  139. Tilinpäätös 2006. Kuopion kaupunki. Viitattu 13.4.2008.
  140. Tilinpäätös 2005 Kuopion kaupunki. Viitattu 13.4.2008.
  141. Tilinpäätös 2004. Kuopion kaupunki. Viitattu 13.4.2008.
  142. Tilinpäätös 2007. Kuopion kaupunki. Viitattu 13.4.2008.
  143. Tilinpäätös 2008. Kuopion kaupunki. Viitattu 27.9.2009.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kuopio.