Rautavaara

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee kuntaa. Sanan muista merkityksistä, katso täsmennyssivu.
Rautavaara
Rautavaara.vaakuna.svg Rautavaara.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

www.rautavaara.fi
Sijainti 63°29′40″N, 028°17′55″EKoordinaatit: 63°29′40″N, 028°17′55″E
Maakunta Pohjois-Savon maakunta
Seutukunta Koillis-Savon seutukunta
Perustettu 1874[1]
Kokonaispinta-ala 1 235,23 km²
93:nneksi suurin 2014 [2]
– maa 1 150,93 km²
– sisävesi 84,30 km²
Väkiluku 1 770
287:nneksi suurin 30.9.2014 [3]
– väestötiheys 1,54 as/km² (30.9.2014)
Ikäjakauma 2012 [4]
– 0–14-v. 11,1 %
– 15–64-v. 56,5 %
– yli 64-v. 32,3 %
Äidinkieli 2012 [4]
suomenkielisiä 99,4 %
ruotsinkielisiä 0,1 %
– muut 0,6 %
Kunnallisvero 20,00 %
202:nneksi suurin 2014 [5]
Kunnanjohtaja Unto Murto[6]
Kunnanvaltuusto 17 paikkaa
  2009–2012[7]
 • Kesk.
 • PS
 • Vas.
 • SDP
 • KD

5
4
4
3
1

Rautavaara on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Savon maakunnan koillisosassa. Kunnassa asuu 1 770 ihmistä[3] ja sen pinta-ala on 1 235,23 km2, josta 84,30 km2 on vesistöjä[2]. Väestötiheys on 1,54 asukasta/km2.

Rautavaaran naapurikunnat ovat Juankoski, Juuka, Kuopio, Lapinlahti, Nurmes, Sonkajärvi, Sotkamo, ja Valtimo.

Rautavaaran väestökehitys on ollut poikkeuksellisen laskeva maa- ja metsätalouden työpaikkojen vähenemisen myötä. Kunnan alueella on jonkin verran turvetuotantoa. Rautavaara on myös suosittu kesämökkikunta: kunnassa on yli 550 vapaa-ajan asuntoa. Rautavaaran yrittäjien järjestö on Rautavaaran Yrittäjät, Savon Yrittäjien aluejärjestö.

Rautavaaralla toimii aktiivinen nuorisosirkus, joka tunnetaan erityisesti pyöräakrobaateistaan.

Rautavaaralla on pääasiassa Kuopion Ilmailuyhdistyksen harrasteilmailun käytössä oleva lentokenttä, josta jatkosodan alussa toimi LLv 16:n 2. lentue. Rautavaaran Kiparilla oli luonnonkelkkailurata, jossa järjestettiin luonnonratakelkkailun maailmanmestaruuskilpailut vuonna 1998.

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Rautavaaran väestönkehitys 1980–2010
Vuosi Asukkaita
1980
  
3 468
1985
  
3 196
1990
  
2 977
1995
  
2 779
2000
  
2 377
2005
  
2 090
2010
  
1 872
Lähde: Tilastokeskus.[8]

Ilmastokuormitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hiilidioksidiekvivalentti (CO2-ekv tai CO2-ekvivalentti) on ilmastotieteessä käytetty suure, joka kuvaa kasvihuonekaasujen yhteenlaskettua ilmastoa lämmittävää vaikutusta.

Vuoden 2010 laskelmien mukaan asukaskohtainen hiilijalanjälki oli Rautavaaralla Pohjois-Savon kolmanneksi pienin: 10 500 CO2-ekv/asukas. Laskelmissa on huomioitu mm. lämmitys, sähkön kulutus, teollisuuden ym. polttoaine, liikenne ja maatalous. Pohjois-Savossa keskimääräinen hiilijalanjälki oli 12 700 CO2-ekv/asukas. Suomalaisten keskimääräinen hiilijalanjälki oli 13 900 CO2-ekv.[9]

Kyliä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alakeyritty, Ala-Luosta, Etelä-Keyritty, Halmejärvi, Hiirenjärvi, Kangaslahti, Lehtovaara, Lievisenmäki, Palojärvi, Pirttipuro, Pohjois-Keyritty, Puumala, Rautavaara, Sierajärvi, Siikajärvi, Tiilikka, Ylä-Luosta.

Nähtävyyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tiilikkajärven kansallispuisto on yksi Rautavaaran nähtävyyksistä

Ystävyyskunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. II Itsenäisen kuntana 1800-luvulla Rautavaaran 100-vuotishistoriikki. 1974. Rautavaaran kunta. Viitattu 30.10.2007.
  2. a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2014 1.1.2014. Maanmittauslaitos. Viitattu 15.3.2014.
  3. a b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 30.9.2014. Väestörekisterikeskus. Viitattu 11.10.2014.
  4. a b Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2012, laaja alueluokitusryhmittely 31.12.2012. Tilastokeskus. Viitattu 27.5.2013.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2014 26.11.2013. Verohallinto. Viitattu 23.9.2014.
  6. Unto Murto Rautavaaran kunnanjohtajaksi 13.9.2010. Savon Sanomat. Viitattu 2.2.2011.
  7. Kuntavaalit 2008 tulospalvelu 30.10.2008. Yleisradio Oy. Viitattu 23.3.2009.
  8. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
  9. Kuntakoko ei kerro kaikkea. Savon Sanomat, 9.5.2012, s. 5.
  10. Suomen kuntien ystävyyskunnat Virossa 15.9.2008. Suomen Tallinnan suurlähetystö. Viitattu 30.12.2012.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.