Kiuruvesi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kiuruvesi
Kiuruvesi.vaakuna.svg Kiuruvesi.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

Kiuruveden keskusta ilmasta kuvattuna kesällä 2007
Kiuruveden keskusta ilmasta kuvattuna kesällä 2007
www.kiuruvesi.fi
Sijainti 63°39′10″N, 26°37′10″E
Maakunta Pohjois-Savon maakunta
Seutukunta Ylä-Savon seutukunta
Perustettu 1873
– kaupungiksi 1993
Kokonaispinta-ala 1 422,90 km²
77:nneksi suurin 2014 [1]
– maa 1 328,14 km²
– sisävesi 94,76 km²
Väkiluku 8 843
118:nneksi suurin 30.4.2014 [2]
– väestötiheys 6,66 as/km² (30.4.2014)
Ikäjakauma 2012 [3]
– 0–14-v. 15,1 %
– 15–64-v. 59,6 %
– yli 64-v. 25,3 %
Äidinkieli 2012 [3]
suomenkielisiä 99,1 %
ruotsinkielisiä 0,1 %
– muut 0,9 %
Kunnallisvero 19,75 %
193:nneksi suurin 2013 [4]
Kaupunginjohtaja Jarmo Muiniekka
Kaupunginvaltuusto 35 paikkaa
  2009–2012[5]
 • Kesk.
 • Vas.
 • Kok.
 • KD
 • PS
 • SDP

16
7
7
3
1
1

Kiuruvesi on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Pohjois-Savon maakunnan luoteisosassa. Kaupunki erosi Iisalmen kirkko- ja hallintopitäjästä vuonna 1862. Kiuruveden kunta on perustettu vuonna 1873.[6] Kaupungiksi Kiuruvesi muuttui vuoden 1993 alussa. Rajanaapureita ovat Iisalmi, Pielavesi, Pyhäjärvi, Pyhäntä ja Vieremä.

Elinkeinot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maatalous on Kiuruveden elinkeinoelämän kulmakiviä.

Kiuruvesi on ollut jo keskiajalta lähtien maatalousaluetta ja se on Suomen suurin naudanlihan tuottaja.[7] Kaupunki oli pitkään myös Suomen suurin maitopitäjä, mutta kuntaliitosten myötä se menetti asemansa Kokkolalle.[8][9]

Paikkakunnan tunnuksena onkin Kiuruvesi – Luomu-Suomen pääkaupunki.[10]

Kiuruvedeltä on peräisin yksi Suomen 12:sta säilyneestä maatiaiskanakannasta. Maatiaiskanan säilymiseen vaikutti ratkaisevasti Yrjö Luttinen, joka keräsi kanayksilöitä Koivujärveltä, Huttumäen ja Naurisahon tiloilta vuonna 1963. Kanta on mukana Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen vuonna 1998 perustamassa säilytysohjelmassa.[11] Kiuruvedellä oli 1980-luvulta lähtien tekstiiliteollisuutta (mm. Kamajan neulomo), joka kuitenkin on nyttemmin kuihtunut. Lisäksi kaupungissa on koneenrakennus- ja korjausalan yrityksiä, joista suurin oli maatalouskoneita kehittänyt ja valmistanut Runnin konepaja. Runnin konepajan tunnettuja tuotteita olivat Runni-lumilingot sekä rehunkäsittelyjärjestelmä, josta yhtiö sai Tuottava idea -palkinnon vuonna 1978.[12] Jälkimmäisestä tehtiin myös elokuva Säilörehu pyörille (1978)[13]

Lähes kaikki Kiuruveden yritykset kuuluvat Kiuruveden Yrittäjiin, joka on Savon Yrittäjien paikallisyhdistys.

Kaupungin suuriin työnantajiin kuuluu muun muassa biovoimalaitoksia valmistava Wärtsilä-Biopower, joka oli aikaisemmin Sermetin omistuksessa. Myös Kiuruveden kaupunki sekä Vieremällä sijaitseva Ponssen metsäkonetehdas ovat merkittäviä työnantajia. Työttömyyslukemat ovat monen itäsuomalaisen kaupungin tapaan korkeat ja kunta on ollut pitkään muuttotappioinen.

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luomu-teema toistuu myös urheilussa, paikkakunnalla toimii lentopalloseura Kiuruveden Luomu-Wolley. Kiuruvedellä toimii myös vuonna 1964 perustettu jalkapalloseura Kiuruveden Palloilijat, KiuPa.[14] Jääkiekkotoimintaa Kiuruvedellä harjoittaa 1981 perustettu Kiuruveden Kiekko -81 (KK-81).[15] Painonnostolajeissa toimivat Teräs ja Jänne. Kiuruveden Urheilijat (KiurU) on perustettiin kesäkuussa 2011 ja sen on määrä ainakin osittain korvata ja jatkaa Teräksen ja Jänteen toimintaa[16].

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiuruveden läpi kulkee valtatie 27. Kiuruveden rautatieasema sijaitsee Iisalmi-Ylivieska rataosuudella ja on yksi rataosuuden junakohtauspaikoista. Kaupungissa on myös lentokenttä pienkoneille sekä vierasvenesatama.

Tapahtumat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiuruvedellä on järjestetty vuodesta 1999 lähtien iskelmämusiikkiin painottunutta viikkoa. Vuodesta 2009 lähtien tapahtuma kulkee nimellä IskelmäNiityt. Kuvassa tapahtumakävijöitä tapahtumasta heinäkuulta 2007.
Iskelmäfestivaaliyleisöä ja keskipäivän tunnelmaa heinäkuisella torilla 2011.

Kiuruvedellä järjestetään vuosittain iskelmämusiikin suurtapahtuma Kiuruveden Iskelmäviikko sekä Elomessut. Paikkakunnalla on vahva körttiperinne ja maine uskonnollisena pitäjänä. Körttiläisten suurin vuosittainen tapahtuma, Herättäjäjuhlat järjestettiin Kiuruvedellä heinäkuussa 2010, sitä ennen 1985 ja ensimmäisen kerran 1899.[17] Kiuruveden sijainti Savon ja Pohjanmaan rajamailla luo paikkakunnalle omia erityispiirteitään.[18]

Ruokakulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiuruveden pitäjäruoka on Ylä-Savon paikallisherkku, mykyrokka, eräänlainen lihakeitto, johon kuuluvat perunoiden lisäksi erilaiset sisäelimet ja verestä ja jauhoista valmistetut sattumat, "myvyt".[19]

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Kiuruveden väestönkehitys 1980–2010
Vuosi Asukkaita
1980
  
12 030
1985
  
12 000
1990
  
11 415
1995
  
11 179
2000
  
10 358
2005
  
9 745
2010
  
9 157
2014
  
8 841
Lähde: Tilastokeskus.[20][21]

Kaupunginosat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiuruveden kirkonkylä muodosti vuodesta 1912 lähtien taajaväkisen yhdyskunnan. Tämä asema päättyi, kun taajaväkiset yhdyskunnat lakkautettiin 1. tammikuuta 1956 ja Kirkonkylä jäi osaksi Kiuruveden kuntaa. (Ks. Luettelo Suomen taajaväkisistä yhdyskunnista.)

Kiuruveden taajamassa on keskustan lisäksi kolme isompaa kaupunginosaa: Asemanseutu, Hovi/Korkeakangas ja Yhtylä. Taajamassa on myös muita pieniä kaupunginosia.

Hovi on rivi- ja omakotitaloaluetta, jonka rakennukset on rakennettu pääasiassa 1990-luvulla. Suurin osa rivitaloasunnoista on kaupungin vuokrataloyhtiön, Kiurunkulman asuntoja. Alueen läpi kulkee pururata ja talvisin hiihtolatu. Asemanseudulla on 1980-luvulla suon päälle rakennettuja rivitaloja, jotka sijaitsevat rautatieaseman läheisyydessä. Yhtylään on 1970-luvulta alkaen rakennettu omakotitaloasutusta. Lisäksi alueella sijaitsee 1970–1980-luvuilla rakennettuja kerros- ja rivitaloja.

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aittojärvi, Haapakumpu, Hautakylä, Heinäkylä, Honkaranta, Jokela, Kalliokylä, Kiuruvesi (Taajama), Koivujärvi, Korpijoki, Koskenjoki, Kotajoki (Keskusta), Lahnajoki, Lahnanen, Lapinsalo, Laukkala, Luupuvesi, Löytänä, Niemiskylä, Näläntö, Osmanki, Paajakka, Pihlajamäki, Rantakylä, Rapakkojoki, Remeskylä, Ruokomäki, Ruutana, Rytky, Ryönänjoki, Salmijärvi, Salmenkylä, Sulkavanjärvi, Tihilä, Toiviaiskylä ja Turhala.

Uskonnolliset yhteisöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiuruvedellä toimii evankelisluterilainen Kiuruveden seurakunta[22]. Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä paikkakunnalla toimii herännäisyys[23], sekä vanhoillislestadiolaisuus, jolla on paikkakunnalla Kiuruveden rauhanyhdistys[24].

Muita kirkkokuntia edustavat Suomen ortodoksiseen kirkkoon kuuluva Kiuruveden ortodoksinen seurakunta[25] ja helluntaiherätykseen lukeutuva Kiuruveden helluntaiseurakunta[26].

Tunnettuja kiuruvetisiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tunnettuihin kiuruvetisiin kuuluvat muun muassa:

Kaupunginvaltuusto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupunginvaltuustossa paikat jakautuvat kunnallisvaalien 2008 jälkeen seuraavasti (suluissa muutos edelliseen valtuustoon):[30]

Matkailu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiuruveden tärkeimpiä matkailukohteita, -nähtävyyksiä ja tapahtumia ovat mm.:

  • Kotiseutumuseo
  • Raivaajapatsas
  • Hingunniemen maatalousoppilaitos
  • Kaupungintalo
  • Kulttuuritalo
  • Kuorevirran vapaa-aikakeskus
  • Kiuruvesi-päivät heinäkuussa
  • Kiuruveden Iskelmäviikko
  • Tieikonikappeli, Suomen ensimmäinen tieikoni[31]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kylien savut: kotiseututietoa Kiuruvedestä (toim. Aulis Laukkanen, Ossi Tikkanen & Lauri Winberg) Kiuruvesi: Kiuruveden kotiseutuyhdistys, 1988

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2014 1.1.2014. Maanmittauslaitos. Viitattu 15.3.2014.
  2. Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 30.4.2014. Väestörekisterikeskus. Viitattu 6.6.2014.
  3. a b Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2012, laaja alueluokitusryhmittely 31.12.2012. Tilastokeskus. Viitattu 27.5.2013.
  4. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013 27.11.2012. Verohallinto. Viitattu 13.3.2013.
  5. Kuntavaalit 2008 tulospalvelu 30.10.2008. Yleisradio Oy. Viitattu 23.3.2009.
  6. Historiaa Kiuruveden kaupunki. Viitattu 31.10.2007.
  7. Alueittainen lihantuotanto 2013 (naudan- ja sianliha) Maataloustilastot. Viitattu 12.7.2014.
  8. Kiuruvesi putoaa maitokaupunkien kakkoseksi. Iisalmen Sanomat, 20.9.2008. Artikkelin verkkoversio.
  9. Alueittainen maidontuotanto 2013/2014 Maataloustilastot. Viitattu 12.7.2014.
  10. Kiuruveden tunnukset Kiuruvesi: Kiuruveden kaupunki. Viitattu 19.7.2008.
  11. Majaharju: Kiuruvetinen maatiaiskana
  12. Tuottava idea: kilpailun historiikki 1977-2007
  13. Elonet: Säilörehu pyörille
  14. Kiupa-historia (Sporttisaitti.com)
  15. Kiuruveden Kiekko-81 (www.KK-81.com)
  16. Kiuruveden urheilijat - Seuran esittely kiuruvedenurheilijat.sporttisaitti.com. Kiuruvesi: Kiuruveden urheilijat. Viitattu 8.1.2012.
  17. Herättäjäjuhlat odottavat 30 000 vierasta (Suomenmaa 3.7.2010)
  18. Leskinen, Lauri: Mitä on kiuruvetisyys? Teoksessa:Kylien savut: kotiseututietoa Kiuruvedestä (toim. Aulis Laukkanen, Ossi Tikkanen & Lauri Winberg), s.10-17
  19. Kylien savut: kotiseututietoa Kiuruvedestä 1988, s. 183
  20. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
  21. Väestönmuutosten ennakkotiedot 2014 (Kiuruvedellä on 8841 asukasta. Kiuruvesi-lehti 30.4.2014 s. 5)
  22. Kiuruveden seurakunta Kiuruveden seurakunta. Viitattu 24.1.2012.
  23. Herättäjä-Yhdistys ry Uskonnot Suomessa. Viitattu 24.1.2012.
  24. Kiuruveden Rauhanyhdistys Viitattu 24.1.2012.
  25. Kiuruveden ortodoksinen seurakunta Suomen ortodoksinen kirkko. Viitattu 24.1.2012.
  26. Kiuruveden helluntaiseurakunta Kiuruveden helluntaiseurakunta. Viitattu 24.1.2012.
  27. http://kiuruvedenteras.sporttisaitti.com/voimailu/
  28. Historiaa Kiuruveden kaupunki. Viitattu 2.3.2008. , ks. myös Eriksson, Reino & Nivalainen, Jouko 1994. Haapakummun Anna-Mari : kansanparantaja ja selvännäkijä. Siilinjärvi: Joksa
  29. http://www.kiuruvesi.fi/Suomeksi/Palvelut/Kulttuuritoimi/Museo/Kuuluisat-kiuruvetiset
  30. Oikeusministeriö
  31. Kiuruvesi - Nähtävyydet Kiuruveden Kaupunki. Viitattu 7.4.2013.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]