Kiuruvesi

Wikipedia

Kiuruvesi
vaakuna	sijainti
www.kiuruvesi.fi
Sijainti	63°39′10″N, 26°37′10″E
Lääni	Itä-Suomen lääni
Maakunta	Pohjois-Savon maakunta
Seutukunta	Ylä-Savon seutukunta
Perustettu	1873 1993 (kaupungiksi)
Pinta-ala	1 422,91 km2 60. suurin 1.1.2008 [1]
– maa	1 328,12 km2
– sisävesi	94,79 km2
Väkiluku	9 517 110. suurin 31.7.2008 [2]
– väestötiheys	7,17 as/km2 (31.7.2008)
– 0–15-v.	16,9 %
– 16–64-v.	60,5 %
– yli 64-v.	22,7 %
– ulkomaalaisia	0,5 %
Kunnallisvero	19,25 % (2008) [3]
Kunnanjohtaja	Erkki Strömmer

Vihreät Niityt on vuosittain Kiuruvedellä järjestettävä musiikkitapahtuma. Kuvassa tapahtumakävijöitä Vihreillä Niityillä heinäkuussa 2007.

Kiuruvesi on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Pohjois-Savon maakunnan luoteisosassa, Itä-Suomen läänissä. Kaupungissa asuu 9 517 ihmistä^[2] ja sen pinta-ala on 1 422,91 km², josta 94,79 km² on vesistöjä^[1]. Väestötiheys on 7,17 asukasta/km².

Kiuruveden rajanaapureita ovat Iisalmi, Pielavesi, Pyhäjärvi, Pyhäntä ja Vieremä.

Kaupungin tunnus on Kiuruvesi - Luomu-Suomen pääkaupunki.^[4] ja on järjestänyt iskelmämusiikin suurtapahtuman Vihreät Niityt, jossa esitellään muun muassa Toivo Kärjen tuotantoa. Kiuruvesi on Suomen suurin maitopitäjä^lähde? ja naudanlihan tuottaja.^lähde?

Tunnettuihin kiuruvetisiin kuuluvat muun muassa näyttelijä Ismo Apell, pappissuku Malmivaarat, oikeistoradikaali kansanedustaja pastori Elias Simojoki, olympiavoittaja Paavo Lonkila ja herännäissaarnaaja Aku Räty. Myös Suomen akatemian johtaja, professori Raimo Väyrynen ja sotakirjailija Onni Palaste ovat Kiuruvedeltä kotoisin. Selvänäkijä ja parantaja Anna-Maria Mård (1859-1927) vaikutti Kiuruvedellä, hänet tunnettiin Haapakummun Anna-Marina, jonka luo tultiin hakemaan neuvoa ja parannusta sairauksiin.^[5]

Paikkakunnalla on vahva körttiperinne ja maine hyvin uskonnollisena pitäjänä. Lisäksi Kiuruveden sijainti Savon ja Pohjanmaan rajamailla luo paikkakunnalle omia erityispiirteitään.^{kenen mukaan?}

Kaupungin suuriin työnantajiin kuuluu muun muassa biovoimalaitoksia valmistava Wärtsilä-Biopower, joka oli aikaisemmin Sermetin omistuksessa. Myös Kiuruveden kaupunki on merkittävä työnantaja. Kiuruveden työttömyyslukemat ovat monen itäsuomalaisen kaupungin tapaan korkeat ja kunta on ollut pitkään muuttotappioinen.

Paikkakunta on kuuluisa^lähde? myös Ylä-Savon paikallisherkusta, mykyrokasta, eräänlaisesta lihakeitosta, johon kuuluvat perunoiden lisäksi erilaiset sisäelimet ja verestä ja jauhoista valmistetut sattumat, "myvyt".

Kiuruveden kunta aloitti toimintansa vuonna 1873.^[6] Kiuruvedestä tuli kaupunki vuonna 1993. Kiuruveden kaupungin ensimmäinen lapsi/asukas on 4. tammikuuta 1993 syntynyt Jari Taneli Roivainen.

[muokkaa] Kaupunginosat

Kiuruveden taajamassa on keskustan lisäksi kolme isompaa kaupunginosaa; Asemanseutu, Hovi/Korkeakangas ja Yhtylä. Taajamassa on myös muita pieniä kaupunginosia.

Hovi rivi- ja omakotitaloaluetta, jonka rakennukset on rakennettu pääasiassa 1990-luvulla. Suurin osa rivitaloasunnoista on kaupungin vuokrataloyhtiön, Kiurunkulman asuntoja. Alueen läpi kulkee pururata ja talvisin hiihtolatu.

Asemanseudulla on 1980-luvulla suon päälle rakennettuja rivitaloja, jotka sijaitsevat rautatieaseman läheisyydessä.

Yhtylässä 1970-luvulta alkaen rakennettu omakotitaloasutusta. Lisäksi alueelle on 1970-1980-luvuilla rakennettu kerros- ja rivitaloja.

[muokkaa] Kylät

Aittojärvi, Haapakumpu, Hautakylä, Heinäkylä, Honkaranta, Jokela, Kalliokylä, Kiuruvesi (Taajama), Koivujärvi, Korpijoki, Koskenjoki, Kotajoki, Lahnajoki, Lahnanen, Lapinsalo, Laukkala, Luupuvesi, Löytänä, Niemiskylä, Näläntö, Osmanki, Paajakka, Pihlajamäki, Rantakylä, Rapakkojoki, Remeskylä, Ruokomäki, Ruutana, Rytky, Ryönänjoki, Salmijärvi, Salmenkylä, Sulkavanjärvi, Tihilä, Toiviaiskylä ja Turhala.

[muokkaa] Kunnanvaltuusto

Kunnanvaltuustossa paikat jakautuvat kunnallisvaalien 2004 jälkeen seuraavasti (suluissa muutos edelliseen kunnanvaltuustoon):

• Keskusta 18 paikkaa (-2 paikkaa)
• Vasemmistoliitto 7 paikkaa (ei muutosta)
• Yhtäköyttä Kiuruvesi r.y, 6 paikkaa (+6 paikkaa)
• Kokoomus 3 paikkaa (+2 paikkaa)
• SDP 1 paikka (ei muutosta)

Lähde: Oikeusministeriö

[muokkaa] Naapurikunnat

• Iisalmi
• Pielavesi
• Pyhäjärvi
• Pyhäntä
• Vieremä

[muokkaa] Lähteet

1. ↑ ^{1,0 1,1} Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2008 1.1.2008. Maanmittauslaitos. Viitattu 30.3.2008.
2. ↑ ^{2,0 2,1} Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot suuruusjärjestyksessä 10.8.2008. Väestörekisterikeskus. Viitattu 10.8.2008.
3. ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2008 10.12.2007. Verohallitus. Viitattu 5.4.2008.
4. ↑ Kiuruveden tunnukset Kiuruvesi: Kiuruveden kaupunki. Viitattu 19.7.2008.
5. ↑ Historiaa Kiuruveden kaupunki. Viitattu 2.3.2008., ks. myös Eriksson, Reino & Nivalainen, Jouko 1994. Haapakummun Anna-Mari : kansanparantaja ja selvännäkijä. Siilinjärvi: Joksa
6. ↑ Historiaa Kiuruveden kaupunki. Viitattu 31.10.2007.

[muokkaa] Katso myös

• Vihreät Niityt

[muokkaa] Aiheesta muualla

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kiuruvesi.

• Kiuruveden kaupungin kotisivut