Kiuruvesi

Kiuruvesi
vaakuna	sijainti
Kiuruveden keskusta ilmasta kuvattuna kesällä 2007
www.kiuruvesi.fi
Sijainti	63°39′10″N, 26°37′10″E
Maakunta	Pohjois-Savon maakunta
Seutukunta	Ylä-Savon seutukunta
Perustettu	1873
– kaupungiksi	1993
Kokonaispinta-ala	1 422,90 km² 74:nneksi suurin 2011
– maa	1 328,11 km²
– sisävesi	94,79 km²
Väkiluku	9 079 118:nneksi suurin 30.11.2011
– väestötiheys	6,84 as/km² (30.11.2011)
Ikäjakauma	2010
– 0–14-v.	15,5 %
– 15–64-v.	60,9 %
– yli 64-v.	23,6 %
Äidinkieli	2010
– suomenkielisiä	99,2 %
– muut	0,7 %
Kunnallisvero	19,75 % 168:nneksi suurin 2012
Kaupunginjohtaja	Erkki Strömmer
Kaupunginvaltuusto	35 paikkaa
2009–2012  • Kesk.  • Vas.  • Kok.  • KD  • PS  • SDP	16 7 7 3 1 1

Kiuruvesi on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Pohjois-Savon maakunnan luoteisosassa. Kaupunki erosi Iisalmen kirkko- ja hallintopitäjästä vuonna 1862. Kiuruveden kunta on perustettu vuonna 1873. ja kaupungiksi Kiuruvesi muuttui vuoden 1993 alussa. Rajanaapureita ovat Iisalmi, Pielavesi, Pyhäjärvi, Pyhäntä ja Vieremä.

Elinkeinot

Maatalous on Kiuruveden elinkeinoelämän kulmakiviä.

Kiuruvesi on ollut jo keskiajalta lähtien maatalousaluetta. Kiuruvesi on Suomen suurin maitopitäjä ja naudanlihan tuottaja. Paikkakunnan tunnuksena onkin Kiuruvesi – Luomu-Suomen pääkaupunki.

Kiuruvedeltä on peräisin yksi Suomen 12:sta säilyneestä maatiaiskanakannasta. Maatiaiskanan säilymiseen vaikutti ratkaisevasti Yrjö Luttinen, joka keräsi kanayksilöitä Koivujärveltä, Huttumäen ja Naurisahon tiloilta vuonna 1963. Kanta on mukana Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen vuonna 1998 perustamassa säilytysohjelmassa. Kiuruvedellä oli 1980-luvulta lähtien tekstiiliteollisuutta (mm. Kamajan neulomo), joka kuitenkin on nyttemmin kuihtunut. Lisäksi kaupungissa on koneenrakennus- ja korjausalan yrityksiä, joista suurin oli maatalouskoneita kehittänyt ja valmistanut Runnin konepaja. Runnin konepajan tunnettuja tuotteita olivat Runni-lumilingot sekä rehunkäsittelyjärjestelmä, josta yhtiö sai Tuottava idea -palkinnon vuonna 1978. Jälkimmäisestä tehtiin myös elokuva Säilörehu pyörille (1978)

Lähes kaikki Kiuruveden yritykset kuuluvat Kiuruveden Yrittäjiin, joka on Savon Yrittäjien paikallisyhdistys.

Kaupungin suuriin työnantajiin kuuluu muun muassa biovoimalaitoksia valmistava Wärtsilä-Biopower, joka oli aikaisemmin Sermetin omistuksessa. Myös Kiuruveden kaupunki sekä Vieremällä sijaitseva Ponssen metsäkonetehdas ovat merkittäviä työnantajia. Työttömyyslukemat ovat monen itäsuomalaisen kaupungin tapaan korkeat ja kunta on ollut pitkään muuttotappioinen.

Urheilu

Luomu-teema toistuu myös urheilussa, paikkakunnalla toimii lentopalloseura Kiuruveden Luomu-Wolley. Kiuruvedellä toimii myös vuonna 1964 perustettu jalkapalloseura Kiuruveden palloilijat, KiuPa. Jääkiekkotoimintaa Kiuruvedellä harjoittaa 1981 perustettu Kiuruveden Kiekko -81 (KK-81). Painonnostolajeissa toimivat Teräs ja Jänne. Kiuruveden Urheilijat (KiurU) on perustettiin kesäkuussa 2011 ja sen on määrä ainakin osittain korvata ja jatkaa Teräksen ja Jänteen toimintaa.

Liikenne

Kiuruveden rautatieasema

Kiuruveden läpi kulkee valtatie 27. Kiuruveden rautatieasema sijaitsee Iisalmi-Ylivieska rataosuudella ja on yksi rataosuuden junakohtauspaikoista. Kaupungissa on myös lentokenttä pienkoneille sekä vierasvenesatama.

Tapahtumat

Kiuruvedellä on järjestetty vuodesta 1999 lähtien iskelmämusiikkiin painottunutta viikkoa. Vuodesta 2009 lähtien tapahtuma kulkee nimellä IskelmäNiityt. Kuvassa tapahtumakävijöitä tapahtumasta heinäkuulta 2007.

Iskelmäfestivaaliyleisöä ja keskipäivän tunnelmaa heinäkuisella torilla 2011.

Kiuruvedellä järjestetään vuosittain iskelmämusiikin suurtapahtuma IskelmäNiityt sekä Elomessut. Paikkakunnalla on vahva körttiperinne ja maine uskonnollisena pitäjänä. Körttiläisten suurin vuosittainen tapahtuma, Herättäjäjuhlat järjestettiin Kiuruvedellä heinäkuussa 2010, sitä ennen 1985 ja ensimmäisen kerran 1899. Kiuruveden sijainti Savon ja Pohjanmaan rajamailla luo paikkakunnalle omia erityispiirteitään.

Ruokakulttuuri

Kiuruveden pitäjäruoka on Ylä-Savon paikallisherkku, mykyrokka, eräänlainen lihakeitto, johon kuuluvat perunoiden lisäksi erilaiset sisäelimet ja verestä ja jauhoista valmistetut sattumat, "myvyt".

Kaupunginosat

Kiuruveden kirkonkylä muodosti vuodesta 1912 lähtien taajaväkisen yhdyskunnan. Tämä asema päättyi, kun taajaväkiset yhdyskunnat lakkautettiin 1. tammikuuta 1956 ja Kirkonkylä jäi osaksi Kiuruveden kuntaa. (Ks. Luettelo Suomen taajaväkisistä yhdyskunnista.)

Kiuruveden taajamassa on keskustan lisäksi kolme isompaa kaupunginosaa: Asemanseutu, Hovi/Korkeakangas ja Yhtylä. Taajamassa on myös muita pieniä kaupunginosia.

Hovi on rivi- ja omakotitaloaluetta, jonka rakennukset on rakennettu pääasiassa 1990-luvulla. Suurin osa rivitaloasunnoista on kaupungin vuokrataloyhtiön, Kiurunkulman asuntoja. Alueen läpi kulkee pururata ja talvisin hiihtolatu. Asemanseudulla on 1980-luvulla suon päälle rakennettuja rivitaloja, jotka sijaitsevat rautatieaseman läheisyydessä. Yhtylään on 1970-luvulta alkaen rakennettu omakotitaloasutusta. Lisäksi alueella sijaitsee 1970–1980-luvuilla rakennettuja kerros- ja rivitaloja.

Kylät

Aittojärvi, Haapakumpu, Hautakylä, Heinäkylä, Honkaranta, Jokela, Kalliokylä, Kiuruvesi (Taajama), Koivujärvi, Korpijoki, Koskenjoki, Kotajoki, Lahnajoki, Lahnanen, Lapinsalo, Laukkala, Luupuvesi, Löytänä, Niemiskylä, Näläntö, Osmanki, Paajakka, Pihlajamäki, Rantakylä, Rapakkojoki, Remeskylä, Ruokomäki, Ruutana, Rytky, Ryönänjoki, Salmijärvi, Salmenkylä, Sulkavanjärvi, Tihilä, Toiviaiskylä ja Turhala.

Uskonnolliset yhteisöt

Kiuruvedellä toimii evankelisluterilainen Kiuruveden seurakunta. Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä paikkakunnalla toimii herännäisyys, sekä vanhoillislestadiolaisuus, jolla on paikkakunnalla Kiuruveden rauhanyhdistys.

Muita kirkkokuntia edustavat Suomen ortodoksiseen kirkkoon kuuluva Kiuruveden ortodoksinen seurakunta ja helluntaiherätykseen lukeutuva Kiuruveden helluntaiseurakunta.

Tunnettuja kiuruvetisiä

Tunnettuihin kiuruvetisiin kuuluvat muun muassa:

• Ismo Apell, näyttelijä
• Pyry Kärkkäinen, jalkapalloilija
• Markku Laukkanen, penkkipunnerruksen MM-mitalisti
• Paavo Lonkila, olympiavoittaja
• Malmivaaran pappissuku
• Anna-Maria Mård (Haapakummun Anna-Mari), selvänäkijä ja parantaja .
• Soini Nikkinen, keihäänheittäjä
• Viljo Nousiainen, yleisurheiluvalmentaja
• Onni Palaste, sotakirjailija
• Aku Räty, herännäissaarnaaja
• Berat Sadik, jalkapalloilija
• Elias Simojoki, kansanedustaja, pastori
• Taneli Tenhunen, pyörätuolitenniksen pelaaja
• Raimo Väyrynen, professori, Suomen akatemian johtaja

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuustossa paikat jakautuvat kunnallisvaalien 2008 jälkeen seuraavasti (suluissa muutos edelliseen valtuustoon):

• Keskusta 16 paikkaa (−2 paikkaa)
• Kokoomus 7 paikkaa (+4 paikkaa)
• Vasemmistoliitto 7 paikkaa (ei muutosta)
• Kristillisdemokraatit 3 paikkaa (+3 paikkaa)
• SDP 1 paikka (ei muutosta)
• Perussuomalaiset 1 paikka (+1 paikka)

Matkailu

Kiuruveden tärkeimpiä matkailukohteita, -nähtävyyksiä ja tapahtumia ovat mm.:

• Kotiseutumuseo
• Raivaajapatsas
• Hingunniemen maatalousoppilaitos
• Kaupungintalo
• Kulttuuritalo
• Kuorevirran vapaa-aikakeskus
• Kiuruvesi-päivät heinäkuussa
• Kiuruveden Iskelmäviikko

Katso myös

• Kiuruveden Iskelmäviikko

Lähteet

• Kylien savut: kotiseututietoa Kiuruvedestä (toim. Aulis Laukkanen, Ossi Tikkanen & Lauri Winberg) Kiuruvesi: Kiuruveden kotiseutuyhdistys, 1988

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kiuruvesi Wikimedia Commonsissa
• Kiuruveden kaupungin kotisivut
• matkailutietoa Kiuruveden kaupungista

Pohjois-Savon maakunnan kunnat

Iisalmi - Juankoski - Kaavi - Keitele - Kiuruvesi - Kuopio - Lapinlahti - Leppävirta - Maaninka - Nilsiä - Pielavesi - Rautalampi - Rautavaara - Siilinjärvi - Sonkajärvi - Suonenjoki - Tervo - Tuusniemi - Varkaus - Vesanto - Vieremä

Entiset kunnat Iisalmen mlk - Karttula - Kuopion mlk - Muuruvesi - Riistavesi - Säyneinen - Varpaisjärvi - Vehmersalmi