Kiuruvesi
|
|
|
|---|---|
|
sijainti |
|
Kiuruveden keskusta ilmasta kuvattuna kesällä 2007 |
|
| www.kiuruvesi.fi | |
| Sijainti | |
| Maakunta | Pohjois-Savon maakunta |
| Seutukunta | Ylä-Savon seutukunta |
| Perustettu | 1873 |
| – kaupungiksi | 1993 |
| Kokonaispinta-ala | 1 422,90 km² 74:nneksi suurin 2011 [1] |
| – maa | 1 328,11 km² |
| – sisävesi | 94,79 km² |
| Väkiluku | 9 079 118:nneksi suurin 30.11.2011 [2] |
| – väestötiheys | 6,84 as/km² (30.11.2011) |
| Ikäjakauma | 2010 [3] |
| – 0–14-v. | 15,5 % |
| – 15–64-v. | 60,9 % |
| – yli 64-v. | 23,6 % |
| Äidinkieli | 2010 [4] |
| – suomenkielisiä | 99,2 % |
| – muut | 0,7 % |
| Kunnallisvero | 19,75 % 168:nneksi suurin 2012 [5] |
| Kaupunginjohtaja | Erkki Strömmer |
| Kaupunginvaltuusto | 35 paikkaa |
| 2009–2012[6] • Kesk. • Vas. • Kok. • KD • PS • SDP |
16 7 7 3 1 1 |
Kiuruvesi on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Pohjois-Savon maakunnan luoteisosassa. Kaupunki erosi Iisalmen kirkko- ja hallintopitäjästä vuonna 1862. Kiuruveden kunta on perustettu vuonna 1873.[7] ja kaupungiksi Kiuruvesi muuttui vuoden 1993 alussa. Rajanaapureita ovat Iisalmi, Pielavesi, Pyhäjärvi, Pyhäntä ja Vieremä.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Elinkeinot
Kiuruvesi on ollut jo keskiajalta lähtien maatalousaluetta. Kiuruvesi on Suomen suurin maitopitäjä ja naudanlihan tuottaja.[8] Paikkakunnan tunnuksena onkin Kiuruvesi – Luomu-Suomen pääkaupunki.[9]
Kiuruvedeltä on peräisin yksi Suomen 12:sta säilyneestä maatiaiskanakannasta. Maatiaiskanan säilymiseen vaikutti ratkaisevasti Yrjö Luttinen, joka keräsi kanayksilöitä Koivujärveltä, Huttumäen ja Naurisahon tiloilta vuonna 1963. Kanta on mukana Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen vuonna 1998 perustamassa säilytysohjelmassa.[10] Kiuruvedellä oli 1980-luvulta lähtien tekstiiliteollisuutta (mm. Kamajan neulomo), joka kuitenkin on nyttemmin kuihtunut. Lisäksi kaupungissa on koneenrakennus- ja korjausalan yrityksiä, joista suurin oli maatalouskoneita kehittänyt ja valmistanut Runnin konepaja. Runnin konepajan tunnettuja tuotteita olivat Runni-lumilingot sekä rehunkäsittelyjärjestelmä, josta yhtiö sai Tuottava idea -palkinnon vuonna 1978.[11] Jälkimmäisestä tehtiin myös elokuva Säilörehu pyörille (1978)[12]
Lähes kaikki Kiuruveden yritykset kuuluvat Kiuruveden Yrittäjiin, joka on Savon Yrittäjien paikallisyhdistys.
Kaupungin suuriin työnantajiin kuuluu muun muassa biovoimalaitoksia valmistava Wärtsilä-Biopower, joka oli aikaisemmin Sermetin omistuksessa. Myös Kiuruveden kaupunki sekä Vieremällä sijaitseva Ponssen metsäkonetehdas ovat merkittäviä työnantajia. Työttömyyslukemat ovat monen itäsuomalaisen kaupungin tapaan korkeat ja kunta on ollut pitkään muuttotappioinen.
[muokkaa] Urheilu
Luomu-teema toistuu myös urheilussa, paikkakunnalla toimii lentopalloseura Kiuruveden Luomu-Wolley. Kiuruvedellä toimii myös vuonna 1964 perustettu jalkapalloseura Kiuruveden palloilijat, KiuPa.[13] Jääkiekkotoimintaa Kiuruvedellä harjoittaa 1981 perustettu Kiuruveden Kiekko -81 (KK-81).[14] Painonnostolajeissa toimivat Teräs ja Jänne. Kiuruveden Urheilijat (KiurU) on perustettiin kesäkuussa 2011 ja sen on määrä ainakin osittain korvata ja jatkaa Teräksen ja Jänteen toimintaa[15].
[muokkaa] Liikenne
Kiuruveden läpi kulkee valtatie 27. Kiuruveden rautatieasema sijaitsee Iisalmi-Ylivieska rataosuudella ja on yksi rataosuuden junakohtauspaikoista. Kaupungissa on myös lentokenttä pienkoneille sekä vierasvenesatama.
[muokkaa] Tapahtumat
Kiuruvedellä järjestetään vuosittain iskelmämusiikin suurtapahtuma IskelmäNiityt sekä Elomessut. Paikkakunnalla on vahva körttiperinne ja maine uskonnollisena pitäjänä. Körttiläisten suurin vuosittainen tapahtuma, Herättäjäjuhlat järjestettiin Kiuruvedellä heinäkuussa 2010, sitä ennen 1985 ja ensimmäisen kerran 1899.[16] Kiuruveden sijainti Savon ja Pohjanmaan rajamailla luo paikkakunnalle omia erityispiirteitään.[17]
[muokkaa] Ruokakulttuuri
Kiuruveden pitäjäruoka on Ylä-Savon paikallisherkku, mykyrokka, eräänlainen lihakeitto, johon kuuluvat perunoiden lisäksi erilaiset sisäelimet ja verestä ja jauhoista valmistetut sattumat, "myvyt".[18]
[muokkaa] Kaupunginosat
Kiuruveden kirkonkylä muodosti vuodesta 1912 lähtien taajaväkisen yhdyskunnan. Tämä asema päättyi, kun taajaväkiset yhdyskunnat lakkautettiin 1. tammikuuta 1956 ja Kirkonkylä jäi osaksi Kiuruveden kuntaa. (Ks. Luettelo Suomen taajaväkisistä yhdyskunnista.)
Kiuruveden taajamassa on keskustan lisäksi kolme isompaa kaupunginosaa: Asemanseutu, Hovi/Korkeakangas ja Yhtylä. Taajamassa on myös muita pieniä kaupunginosia.
Hovi on rivi- ja omakotitaloaluetta, jonka rakennukset on rakennettu pääasiassa 1990-luvulla. Suurin osa rivitaloasunnoista on kaupungin vuokrataloyhtiön, Kiurunkulman asuntoja. Alueen läpi kulkee pururata ja talvisin hiihtolatu. Asemanseudulla on 1980-luvulla suon päälle rakennettuja rivitaloja, jotka sijaitsevat rautatieaseman läheisyydessä. Yhtylään on 1970-luvulta alkaen rakennettu omakotitaloasutusta. Lisäksi alueella sijaitsee 1970–1980-luvuilla rakennettuja kerros- ja rivitaloja.
[muokkaa] Kylät
Aittojärvi, Haapakumpu, Hautakylä, Heinäkylä, Honkaranta, Jokela, Kalliokylä, Kiuruvesi (Taajama), Koivujärvi, Korpijoki, Koskenjoki, Kotajoki, Lahnajoki, Lahnanen, Lapinsalo, Laukkala, Luupuvesi, Löytänä, Niemiskylä, Näläntö, Osmanki, Paajakka, Pihlajamäki, Rantakylä, Rapakkojoki, Remeskylä, Ruokomäki, Ruutana, Rytky, Ryönänjoki, Salmijärvi, Salmenkylä, Sulkavanjärvi, Tihilä, Toiviaiskylä ja Turhala.
[muokkaa] Uskonnolliset yhteisöt
Kiuruvedellä toimii evankelisluterilainen Kiuruveden seurakunta[19]. Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä paikkakunnalla toimii herännäisyys[20], sekä vanhoillislestadiolaisuus, jolla on paikkakunnalla Kiuruveden rauhanyhdistys[21].
Muita kirkkokuntia edustavat Suomen ortodoksiseen kirkkoon kuuluva Kiuruveden ortodoksinen seurakunta[22] ja helluntaiherätykseen lukeutuva Kiuruveden helluntaiseurakunta[23].
[muokkaa] Tunnettuja kiuruvetisiä
Tunnettuihin kiuruvetisiin kuuluvat muun muassa:
- Ismo Apell, näyttelijä
- Pyry Kärkkäinen, jalkapalloilija
- Markku Laukkanen, penkkipunnerruksen MM-mitalisti [24]
- Paavo Lonkila, olympiavoittaja
- Malmivaaran pappissuku
- Anna-Maria Mård (Haapakummun Anna-Mari), selvänäkijä ja parantaja [25].
- Soini Nikkinen, keihäänheittäjä
- Viljo Nousiainen, yleisurheiluvalmentaja
- Onni Palaste, sotakirjailija
- Aku Räty, herännäissaarnaaja
- Berat Sadik, jalkapalloilija
- Elias Simojoki, kansanedustaja, pastori
- Taneli Tenhunen, pyörätuolitenniksen pelaaja
- Raimo Väyrynen, professori, Suomen akatemian johtaja
[muokkaa] Kaupunginvaltuusto
Kaupunginvaltuustossa paikat jakautuvat kunnallisvaalien 2008 jälkeen seuraavasti (suluissa muutos edelliseen valtuustoon):[26]
- Keskusta 16 paikkaa (−2 paikkaa)
- Kokoomus 7 paikkaa (+4 paikkaa)
- Vasemmistoliitto 7 paikkaa (ei muutosta)
- Kristillisdemokraatit 3 paikkaa (+3 paikkaa)
- SDP 1 paikka (ei muutosta)
- Perussuomalaiset 1 paikka (+1 paikka)
[muokkaa] Matkailu
Kiuruveden tärkeimpiä matkailukohteita, -nähtävyyksiä ja tapahtumia ovat mm.:
- Kotiseutumuseo
- Raivaajapatsas
- Hingunniemen maatalousoppilaitos
- Kaupungintalo
- Kulttuuritalo
- Kuorevirran vapaa-aikakeskus
- Kiuruvesi-päivät heinäkuussa
- Kiuruveden Iskelmäviikko
[muokkaa] Katso myös
[muokkaa] Lähteet
- Kylien savut: kotiseututietoa Kiuruvedestä (toim. Aulis Laukkanen, Ossi Tikkanen & Lauri Winberg) Kiuruvesi: Kiuruveden kotiseutuyhdistys, 1988
[muokkaa] Viitteet
- ↑ Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2011 1.1.2011. Maanmittauslaitos. Viitattu 24.2.2011.
- ↑ Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 30.11.2011. Väestörekisterikeskus. Viitattu 19.12.2011.
- ↑ Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2010. Tilastokeskus: demography. Viitattu 31.3.2011.
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 31.12.2010. Tilastokeskus. Viitattu 31.3.2011.
- ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2012 30.11.2011. Verohallinto. Viitattu 5.1.2012.
- ↑ Kuntavaalit 2008 tulospalvelu 30.10.2008. Yleisradio Oy. Viitattu 23.3.2009.
- ↑ Historiaa Kiuruveden kaupunki. Viitattu 31.10.2007.
- ↑ Kiuruveden maatalous Kiuruveden kaupunki. Viitattu 2.9.2008.
- ↑ Kiuruveden tunnukset Kiuruvesi: Kiuruveden kaupunki. Viitattu 19.7.2008.
- ↑ Majaharju: Kiuruvetinen maatiaiskana
- ↑ Tuottava idea: kilpailun historiikki 1977-2007
- ↑ Elonet: Säilörehu pyörille
- ↑ Kiupa-historia (Sporttisaitti.com)
- ↑ Kiuruveden Kiekko-81 (www.KK-81.com)
- ↑ Kiuruveden urheilijat - Seuran esittely kiuruvedenurheilijat.sporttisaitti.com. Kiuruvesi: Kiuruveden urheilijat. Viitattu 8.1.2012.
- ↑ Herättäjäjuhlat odottavat 30 000 vierasta (Suomenmaa 3.7.2010)
- ↑ Leskinen, Lauri: Mitä on kiuruvetisyys? Teoksessa:Kylien savut: kotiseututietoa Kiuruvedestä (toim. Aulis Laukkanen, Ossi Tikkanen & Lauri Winberg), s.10-17
- ↑ Kylien savut: kotiseututietoa Kiuruvedestä 1988, s. 183
- ↑ Kiuruveden seurakunta Kiuruveden seurakunta. Viitattu 24.1.2012.
- ↑ Herättäjä-Yhdistys ry Uskonnot Suomessa. Viitattu 24.1.2012.
- ↑ Kiuruveden Rauhanyhdistys Viitattu 24.1.2012.
- ↑ Kiuruveden ortodoksinen seurakunta Suomen ortodoksinen kirkko. Viitattu 24.1.2012.
- ↑ Kiuruveden helluntaiseurakunta Kiuruveden helluntaiseurakunta. Viitattu 24.1.2012.
- ↑ http://kiuruvedenteras.sporttisaitti.com/voimailu/
- ↑ Historiaa Kiuruveden kaupunki. Viitattu 2.3.2008., ks. myös Eriksson, Reino & Nivalainen, Jouko 1994. Haapakummun Anna-Mari : kansanparantaja ja selvännäkijä. Siilinjärvi: Joksa
- ↑ Oikeusministeriö
[muokkaa] Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kiuruvesi Wikimedia Commonsissa- Kiuruveden kaupungin kotisivut
- matkailutietoa Kiuruveden kaupungista
| Iisalmi - Juankoski - Kaavi - Keitele - Kiuruvesi - Kuopio - Lapinlahti - Leppävirta - Maaninka - Nilsiä - Pielavesi - Rautalampi - Rautavaara - Siilinjärvi - Sonkajärvi - Suonenjoki - Tervo - Tuusniemi - Varkaus - Vesanto - Vieremä |
| Entiset kunnat Iisalmen mlk - Karttula - Kuopion mlk - Muuruvesi - Riistavesi - Säyneinen - Varpaisjärvi - Vehmersalmi |