Lapinlahti

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Suomen kuntaa. Helsingissä on Lapinlahti-niminen kaupunginosa ja Savonrannalla Lapinlahti-niminen kylä.
Lapinlahti
Lapinlahti.vaakuna.svg Lapinlahti.sijainti.suomi.2011.svg

vaakuna

sijainti

www.lapinlahti.fi
Sijainti 63°22′00″N, 027°23′31″EKoordinaatit: 63°22′00″N, 027°23′31″E
Maakunta Pohjois-Savon maakunta
Seutukunta Ylä-Savon seutukunta
Perustettu 1874
Kuntaliitokset Varpaisjärvi (2011)
Kokonaispinta-ala 1 245,12 km²
91:nneksi suurin 2014 [1]
– maa 1 096,51 km²
– sisävesi 148,61 km²
Väkiluku 10 100
101:nneksi suurin 30.9.2014 [2]
– väestötiheys 9,21 as/km² (30.9.2014)
Ikäjakauma 2012 [3]
– 0–14-v. 16,6 %
– 15–64-v. 61,2 %
– yli 64-v. 22,2 %
Äidinkieli 2012 [3]
suomenkielisiä 98,5 %
ruotsinkielisiä 0,1 %
– muut 1,4 %
Kunnallisvero 19,50 %
258:nneksi suurin 2014 [4]
Kunnanjohtaja Marko Korhonen
Kunnanvaltuusto 35 paikkaa paikkaa
  2013-2016[5]
 • Kesk.
 • PS
 • Kok.
 • SDP
 • Vas.
 • Vihr.
 • KD
 • Lapinlahti 2013

15
7
4
3
3
1
1
1

Lapinlahti (ruots. Lapinlax) on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Savon maakunnan keskiosassa. Kunnassa asuu 10 100 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 1 245,12 km2, josta 148,61 km2 on vesistöjä[1]. Väestötiheys on 9,21 asukasta/km2. Lapinlahden naapurikuntia ovat Iisalmi, Kuopio, Maaninka, Rautavaara, Siilinjärvi ja Sonkajärvi.

Lapinlahden kirkko kevätauringossa

Miltei koko kunnan läpi etelästä pohjoiseen ulottuu Iisalmen reittiin kuuluva Onkivesi. Kuntakeskus sijaitsee järven itärannalla rautatien ja valtatie 5:n varrella. Järven länsirannalla sijaitsee korkea Väisälänmäki. Myös kunnan itäosat ovat selvästi keskiosia korkeampaa mäkimaastoa. Lapinlahti sijaitsee 58 kilometrin päässä Kuopiosta ja 24 kilometrin päässä Iisalmesta. Lapinlahdella on oma karting-rata, joka sijaitsee Humpilla.

Halosten taiteilijasuku on lähtöisin Lapinlahdelta, jonka vuoksi kunta on ottanut teemakseen taiteen ja kirkonkylällä onkin jopa kymmeniä erilaisia taidekohteita. Suomen ensimmäinen taidevalimo, Halosen taidevalimo, toimi Lapinlahdella. Halosen taidevalimossa valettiin mm. Kolmen sepän patsas ja Marsalkka Mannerheimin ratsastajapatsas. Halosen taidevalimon perinteitä jatkavat useat pienet taidevalimot Lapinlahdella. Lisäksi paikkakunnalla toimii Lapinlahden Lukio ja Kuvataidelukio.

Varpaisjärvi liittyi Lapinlahden kuntaan vuoden 2011 alussa. Kunnilla on ollut yhteinen kunnanjohtaja jo vuodesta 2007 saakka.

Kuuluisia entisiä tai nykyisiä lapinlahtelaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nähtävää[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Lapinlahden taidemuseo
  • Eemil Halosen museo
  • Suomen asutusmuseo, Alapitkä
  • Lapinlahden evankelis-luterilainen puukirkko
  • Väisälänmäki
  • Taidekatu, Lapinlahden keskustaa kiertävä reitti, jonka varrella sijaitsevat Lapinlahden tärkeimmät taidenähtävyydet
  • Taidevalimo
  • Portaanpää ja lähiruokaravintola Maansuola
  • Galleria-cafe Luova puu
  • Väärnin Pappila

Tapahtumia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • KorpiGallialaiset
  • Savo Games, yleisurheilun eliittikisat
  • Lapinlahden juusto- ja viinijuhlat
  • AikaTaika, syksyisin yhden päivän järjestettävä ympäri kirkonkylää pidettävien taidetapahtumien kokonaisuus
  • Karjankutsunnan SM-kilpailut
  • Lapinlahden musiikkileiri
  • SM-hiihdot 2006
  • Hopeasompa 2008

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Väestönkehitys nykyisten rajojen mukaan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Lapinlahden väestönkehitys 1980–2010
Vuosi Asukkaita
1980
  
11 392
1985
  
11 608
1990
  
11 569
1995
  
11 511
2000
  
11 082
2005
  
10 581
2010
  
10 412
Lähde: Tilastokeskus.[6]

Väestönkehitys ennen Varpaisjärven liitosta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1960 10 203
1970 8 431
1980 7 679
1990 8 070
1995 8 070
2000 7 822
2001 7 759
2002 7 657
2003 7 623
2010 7 533
2011 10 389 (huom. Varpaisjärvi liittyi Lapinlahteen)

Väestön ikäjakauma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

0–15 v. 15–64 v. yli 64 v.
1970 24,0 % 65,3 % 10,7 %
1995 20,6 % 61,7 % 17,7 %
2000 18,6 % 63,4 % 18,0 %
2001 18,7 % 63,1 % 18,2 %
2002 18,3 % 63,2 % 18,5 %

Elinkeinot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lapinlahden yritykset kuuluvat Lapinlahden Yrittäjiin, joka on Savon Yrittäjien paikallisyhdistys. Lapinlahden merkittävin yksittäinen työllistäjä on 300 työpaikkaa tarjoava Valion tehdas. Muita merkittäviä työllistäjiä ovat Nelko-keittiöt, Suomen MediaCenter, hieman päälle 100 työpaikkaa tarjoava Mellano Oy sekä entisen Varpaisjärven alueen suurin työllistäjä Koneurakointi Lukkarinen Oy

Elinkeinorakenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alkutuotanto 15,4 %
Jalostus 29,2 %
Palvelut 52,3 %
Muut 3,1 %

Ilmastokuormitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hiilidioksidiekvivalentti (CO2-ekv tai CO2-ekvivalentti) on ilmastotieteessä käytetty suure, joka kuvaa kasvihuonekaasujen yhteenlaskettua ilmastoa lämmittävää vaikutusta.

Vuoden 2010 laskelmien mukaan lapinlahtelaisten asukaskohtainen hiilijalanjälki oli Pohjois-Savon suurin: 19 100 CO2-ekv/asukas. Laskelmissa on huomioitu mm. lämmitys, sähkön kulutus, teollisuuden ym. polttoaine, liikenne ja maatalous. Pohjois-Savossa keskimääräinen hiilijalanjälki oli 12 700 CO2-ekv/asukas. Suomalaisten keskimääräinen hiilijalanjälki oli 13 900 CO2-ekv.[7]

Kyliä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alapitkä, Heinäaho, Horsmanmäki, Karvasalmi, Kivistö, Kiukonmäki, Lahdenperä, Lappetelä, Leppälahti, Luhi, Martikkala, Mäkikylä, Mäntylahti, Nerkoo, Ollikkala, Pajujärvi, Pitkämäki, Puoliväli, Pällikäs, Taipale, Tölvä, Väisälänmäki

Kunnanvaltuusto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lapinlahden kunnanvaltuuston paikat jakaantuvat kunnallisvaalien 2012 jälkeen seuraavasti

Kunnanvaltuuston puheenjohtajana toimii kaudella 2013- 2016 Juha-Pekka Rusanen (kesk.) Oikeusministeriön sivu aiheesta

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lappalainen – lappalainen-nimityksen historia ja vaikutus paikannimistöihin

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2014 1.1.2014. Maanmittauslaitos. Viitattu 15.3.2014.
  2. a b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 30.9.2014. Väestörekisterikeskus. Viitattu 11.10.2014.
  3. a b Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2012, laaja alueluokitusryhmittely 31.12.2012. Tilastokeskus. Viitattu 27.5.2013.
  4. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2014 26.11.2013. Verohallinto. Viitattu 23.9.2014.
  5. Kuntavaalit 2012 Vahvistettu tulos 06.11.2012. Oikeusministeriö. Viitattu 11.3.2013.
  6. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
  7. Kuntakoko ei kerro kaikkea. Savon Sanomat, 9.5.2012, s. 5.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]