Iisalmi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Iisalmi
Idensalmi
Iisalmi.vaakuna.svg Iisalmi.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

www.iisalmi.fi
Sijainti 63°33′40″N, 27°11′20″E
Maakunta Pohjois-Savon maakunta
Seutukunta Ylä-Savon seutukunta
Perustettu 1627
– kaupungiksi 1891
Kuntaliitokset Iisalmen mlk (1970)
Kokonaispinta-ala 872,13 km²
127:nneksi suurin 2011 [1]
– maa 762,91 km²
– sisävesi 109,22 km²
Väkiluku 22 113
48:nneksi suurin 30.11.2011 [2]
väestötiheys 28,99 as/km² (30.11.2011)
Ikäjakauma 2010 [3]
– 0–14-v. 15,4 %
– 15–64-v. 65,1 %
– yli 64-v. 19,5 %
Äidinkieli 2010 [4]
suomenkielisiä 98,9 %
– muut 1,0 %
Kunnallisvero 19,75 %
168:nneksi suurin 2012 [5]
Kaupunginjohtaja Martti Harju
Kaupunginvaltuusto 43 paikkaa
  2009–2012[6]
 • Kesk.
 • Vas.
 • Kok.
 • SDP
 • Vihr.
 • KD
 • PS

16
8
7
5
3
2
2

Iisalmi (ruots. Idensalmi) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Pohjois-Savon maakunnassa. Kaupunki perustettiin vuonna 1891 (kauppala 1860), jolloin se erotettiin ympäröivästä Iisalmen maalaiskunnasta. Kaupungin perustamiseen vaikutti itseoppinut kansanmies Petter Kumpulainen. Hän esitti kenraalikuvernööri Bergille osoittamassaan anomuskirjelmässä Ylä-Savon suurimpia puutteita, joita olivat oman kaupungin puuttuminen ja vesireitin kanavoimattomuus.

Iisalmen rajanaapureita ovat Kiuruvesi, Lapinlahti, Maaninka, Pielavesi, Sonkajärvi ja Vieremä.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Historia

Asutusta alueella on ollut 1500-luvusta ja seudulle suunniteltiin Pohjois-Savon kaupallista keskusta jo 1700-luvulla (toteutui vasta 1856). Iisalmi kasvoi hitaasti. Kaupunkioikeuksien myöntämisen aikaan asukkaita oli noin tuhat ja vuonna 1959 noin 6 000.[7]

Iisalmen maalaiskunta liitettiin kaupunkiin vuoden 1970 alusta. Asukasluku on 22 113[2] ja pinta-ala 872,13 km2, josta maata on 762,91 km2 ja vettä 109,22 km².[1] Rantaviivan pituus on 495 kilometriä.

Rautatien tulo Iisalmeen vuonna 1902 oli eräs ratkaisevista kasvun edellytyksistä. Iisalmen rautatieasema oli pitkään useiden VR:n pikajunien pohjoinen pääteasema, koska sähköistetty rata päättyi sinne. Sähköistys Iisalmesta Kontiomäen kautta Ouluun valmistui 2006.

Iisalmen historian kuuluisimpia tapahtumia on vuonna 1808 käyty Koljonvirran taistelu, jota J.L. Runeberg kuvaa Vänrikki Stoolin tarinoissaan. Kaupungin lähihistorian dramaattisin hetki on Putkolan pamauksen nimellä tunnettu onnettomuus, jossa Iisalmen keskustassa sijainnut tavaratalo Putkola tuhoutui maali-, lakka- ja kaasupullovaraston räjähdettyä 14. syyskuuta 1965.

Iisalmessa Ohenmäen alueella on toiminut puolustusvoimien Iisalmen Asevarikko (IisAseV), joka lakkautettiin puolustuspoliittisen selonteon perusteella 2003 alussa.

[muokkaa] Kaupunginosat ja kylät

Haapasaari, Hernejärvi, Iisalmi, Jokela, Jordan, Kankaa, Kangaslampi, Kihmula, Kilpisaari, Kirma, Kirkonsalmi, Kurenpolvi, Kääriänsaari, Lappetelä, Luuniemi, Makkaralahti, Marjahaka, Nerkoo, Nerkoonniemi, Niemisjärvi, Paloinen, Pappila, Partala, Peltosalmi, Pihlajaharju, Pitolamminmäki, Porovesi, Pölönmäki, Pöllösenlahti, Pörsänmäki, Rohmula, Ruotaanlahti, Runni, Ruotaanmäki, Ryhälänmäki, Sankariniemi, Savipelto, Soinlahti, Sourunsalo, Touhula, Ulmala, Valkeamäki, Varpanen, Vieremäjärvi, Viitaa.

Suurin lähiö on Lippuniemi (2 700 asukasta).

[muokkaa] Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuustossa paikat jakautuvat kunnallisvaalien 2008 jälkeen seuraavasti (suluissa paikkaluvun muutos edelliseen valtuustoon nähden):

[muokkaa] Talous

Paikkakunnan tunnetuimmat yritykset ovat olutta ja muita mietoja alkoholijuomia sekä virvoitusjuomia valmistava Olvi Oyj, kaiutinvalmistaja Genelec ja erikoisajoneuvoja tuottava Profile Vehicles sekä kaivosajoneuvojen valmistuksesta tunnettu Normet Group Oy. Lähes kaikki alueen yritykset ovat jäseniä Iisalmen Yrittäjissä, joka on Savon Yrittäjien paikallisyhdistys. Iisalmessa sijaitsevat myös maailman pienin ravintola, Ravintola Kuappi ja panimomuseo.

[muokkaa] Urheilu

Kaupungin tunnetuimmat urheiluseurat ovat jalkapalloseurat PK-37 (2. divisioona), PAVE (5. divisioona) ja Klubi-36 (Naisten kakkonen), salibandyseura FBI (2. divisioona), jääkiekkoseura Iisalmen Peli-karhut eli IPK, uimaseura Iisalmen Uimarit sekä lähinnä yleisurheiluun ja hiihtoon keskittyvä Iisalmen visa. Myös Iisalmen naisvoimistelijat (Iina), Iisalmen Urheilu-Vesat (IUV) ja ratsastusseura Koljonvirran ratsastajat (KvR) ovat tunnettuja ja toiminnassaan aktiivisia urheiluseuroja.

[muokkaa] Uskonnolliset yhteisöt

Iisalmessa toimii evankelisluterilainen Iisalmen seurakunta[8]. Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä paikkakunnalla toimii herännäisyys[9], sekä lestadiolaiset uusheräys[10] ja vanhoillislestadiolaisuus, jolla on paikkakunnalla Iisalmen rauhanyhdistys[11], Viidesläisyyttä edustaa paikkakunnalla Kansanlähetys[12]. Lisäksi Iisalmella toimii Luther-säätiön jumalanpalvelusyhteisö[13].

Muita kirkkokuntia edustavat Suomen ortodoksiseen kirkkoon kuuluva Iisalmen ortodoksinen seurakunta, jonka toimialueena on Iisalmen lisäksi Sonkajärven, Vieremän, Lapinlahden ja Varpaisjärven kunnat[14], helluntaiherätykseen lukeutuva Iisalmen helluntaiseurakunta[15], Suomen vapaakirkkoon kuuluva Iisalmen Vapaaseurakunta[16] sekä Suomen Adventtikirkon Iisalmen adventtiseurakunta[17].

[muokkaa] Tunnettuja iisalmelaisia yrityksiä

  • Finnritilä, ritilätuotevalmistaja
  • Genelec, äänentoistolaitevalmistaja
  • Lunawood, lämpöpuun tuottaja.
  • Normet Oy, kaivosajoneuvovalmistaja
  • Olvi, panimo
  • Profile Vehicles, erikoisajoneuvojen valmistaja
  • Savon siemen, mm nurmikkosiemenien johtava tuottaja Suomessa

[muokkaa] Ystävyyskaupungit

[muokkaa] Lähteet

  1. a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2011 1.1.2011. Maanmittauslaitos. Viitattu 24.2.2011.
  2. a b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 30.11.2011. Väestörekisterikeskus. Viitattu 19.12.2011.
  3. Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2010. Tilastokeskus: demography. Viitattu 31.3.2011.
  4. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 31.12.2010. Tilastokeskus. Viitattu 31.3.2011.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2012 30.11.2011. Verohallinto. Viitattu 5.1.2012.
  6. Kuntavaalit 2008 tulospalvelu 30.10.2008. Yleisradio Oy. Viitattu 23.3.2009.
  7. "Tämä on Iisalmea 1–2". Oy Suomen Filmiteollisuus, 1959.
  8. Iisalmen seurakunta Iisalmen seurakunta. Viitattu 24.1.2012.
  9. Herättäjä-Yhdistys ry Uskonnot Suomessa. Viitattu 24.1.2012.
  10. Lestadiolainen Uusheräys ry Uskonnot Suomessa. Viitattu 24.1.2012.
  11. Iisalmen Rauhanyhdistys ry Iisalmen Rauhanyhdistys ry. Viitattu 24.1.2012.
  12. Iisalmen tapahtumat Pohjois-Savon Ev.Lut. Kansanlähetys. Viitattu 24.1.2012.
  13. Iisalmi Suomen Luther-säätiö. Viitattu 24.1.2012.
  14. Iisalmen ortodoksinen seurakunta Suomen ortodoksinen kirkko. Viitattu 24.1.2012.
  15. Iisalmen helluntaiseurakunta Iisalmen helluntaiseurakunta. Viitattu 24.1.2012.
  16. Iisalmen Vapaaseurakunta Iisalmen Vapaaseurakunta. Viitattu 24.1.2012.
  17. Iisalmen adventtiseurakunta Iisalmen adventtiseurakunta. Viitattu 24.1.2012.

[muokkaa] Kirjallisuutta

  • Tauno Räisänen: Iisalmen kauppalan ja kaupungin historia 1860–1930, Kuopio 1959.
  • Anja Tsokkinen: Iisalmen kaupungin historia 1930–1969, 1996, ISBN 952-90-7441-7.
  • Matti Klinge: Iisalmen ruhtinaskunta, 2006, ISBN 951-746-841-5.

[muokkaa] Aiheesta muualla


Henkilökohtaiset työkalut
Nimiavaruudet
Muuttujat
Toiminnot
Valikko
Osallistuminen
Tulosta tai vie
Työkalut
Muilla kielillä