Iisalmi

Iisalmi Idensalmi
vaakuna	sijainti
www.iisalmi.fi
Sijainti	63°33′40″N, 27°11′20″E
Maakunta	Pohjois-Savon maakunta
Seutukunta	Ylä-Savon seutukunta
Perustettu	1627
– kaupungiksi	1891
Kuntaliitokset	Iisalmen mlk (1970)
Kokonaispinta-ala	872,18 km² 127:nneksi suurin 2013
– maa	762,97 km²
– sisävesi	109,21 km²
Väkiluku	22 136 48:nneksi suurin 31.1.2013
– väestötiheys	29,01 as/km² (31.1.2013)
Ikäjakauma	2011
– 0–14-v.	15,4 %
– 15–64-v.	64,4 %
– yli 64-v.	20,2 %
Äidinkieli	2011
– suomenkielisiä	98,8 %
– muut	1,2 %
Kunnallisvero	19,75 % 193:nneksi suurin 2013
Kaupunginjohtaja	Jarmo Ronkainen
Kaupunginvaltuusto	43 paikkaa
2009–2012  • Kesk.  • Vas.  • Kok.  • SDP  • Vihr.  • KD  • PS	16 8 7 5 3 2 2

Iisalmen rautatieasema

Iisalmi (ruots. Idensalmi) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Pohjois-Savon maakunnassa. Kaupunki perustettiin vuonna 1891 (kauppala 1860), jolloin se erotettiin ympäröivästä Iisalmen maalaiskunnasta. Kaupungin perustamiseen vaikutti itseoppinut kansanmies Petter Kumpulainen. Hän esitti kenraalikuvernööri Bergille osoittamassaan anomuskirjelmässä Ylä-Savon suurimpia puutteita, joita olivat oman kaupungin puuttuminen ja vesireitin kanavoimattomuus.

Iisalmen rajanaapureita ovat Kiuruvesi, Lapinlahti, Maaninka, Pielavesi, Sonkajärvi ja Vieremä.

Historia

Asutusta alueella on ollut 1500-luvusta ja seudulle suunniteltiin Pohjois-Savon kaupallista keskusta jo 1700-luvulla (toteutui vasta 1856). Iisalmi kasvoi hitaasti. Kaupunkioikeuksien myöntämisen aikaan asukkaita oli noin tuhat ja vuonna 1959 noin 6 000.

Iisalmen maalaiskunta liitettiin kaupunkiin vuoden 1970 alusta. Asukasluku on 22 136 ja pinta-ala 872,18 km², josta maata on 762,97 km² ja vettä 109,21 km². Rantaviivan pituus on 495 kilometriä.

Rautatien tulo Iisalmeen vuonna 1902 oli eräs ratkaisevista kasvun edellytyksistä. Iisalmen rautatieasema oli pitkään useiden VR:n pikajunien pohjoinen pääteasema, koska sähköistetty rata päättyi sinne. Sähköistys Iisalmesta Kontiomäen kautta Ouluun valmistui 2006.

Iisalmen historian kuuluisimpia tapahtumia on vuonna 1808 käyty Koljonvirran taistelu, jota J.L. Runeberg kuvaa Vänrikki Stoolin tarinoissaan. Kaupungin lähihistorian dramaattisin hetki on Putkolan pamauksen nimellä tunnettu onnettomuus, jossa Iisalmen keskustassa sijainnut tavaratalo Putkola tuhoutui maali-, lakka- ja kaasupullovaraston räjähdettyä 14. syyskuuta 1965.

Iisalmessa Ohenmäen alueella on toiminut Puolustusvoimien Iisalmen Asevarikko (IisAseV), joka lakkautettiin puolustuspoliittisen selonteon perusteella vuoden 2003 alussa.

Väestönkehitys

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Iisalmen väestönkehitys 1980–2010
Vuosi			Asukkaita
1980			22 648
1985			23 612
1990			23 979
1995			24 042
2000			23 113
2005			22 482
2010			22 095
Lähde: Tilastokeskus.

Kaupunginosat ja kylät

Huotari, Haapasaari, Hernejärvi, Iisalmi, Jokela, Jordan, Kankaa, Kangaslampi, Kihmula, Kilpisaari, Kirma, Kirkonsalmi, Kurenpolvi, Kääriänsaari, Lappetelä, Luuniemi, Makkaralahti, Marjahaka, Nerkoo, Nerkoonniemi, Niemisjärvi, Paloinen, Pappila, Partala, Peltosalmi, Pihlajaharju, Pitolamminmäki, Porovesi, Pölönmäki, Pöllösenlahti, Pörsänmäki, Rohmula, Ruotaanlahti, Runni, Ruotaanmäki, Ryhälänmäki, Sankariniemi, Savipelto, Soinlahti, Sourunsalo, Touhula, Ulmala, Valkeamäki, Varpanen, Vieremäjärvi, Viitaa.

Suurin lähiö on Lippuniemi (2 700 asukasta).

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuustossa paikat jakautuvat kunnallisvaalien 2008 jälkeen seuraavasti (suluissa paikkaluvun muutos edelliseen valtuustoon nähden):

• Keskusta: 16 paikkaa (−2 paikkaa)
• Vasemmistoliitto: 8 paikkaa (+0)
• Kokoomus: 7 paikkaa (+1)
• SDP: 5 paikkaa (−2)
• Vihreä liitto: 3 paikkaa (+2)
• Kristillisdemokraatit: 2 paikkaa (−1)
• Perussuomalaiset: 2 paikkaa (+2)

Talous

Paikkakunnan tunnetuimmat yritykset ovat olutta ja muita mietoja alkoholijuomia sekä virvoitusjuomia valmistava Olvi Oyj, kaiutinvalmistaja Genelec ja erikoisajoneuvoja tuottava Profile Vehicles sekä kaivosajoneuvojen valmistuksesta tunnettu Normet Group Oy. Lähes kaikki alueen yritykset ovat jäseniä Iisalmen Yrittäjissä, joka on Savon Yrittäjien paikallisyhdistys. Iisalmessa sijaitsevat myös maailman pienin ravintola, Ravintola Kuappi ja panimomuseo.

Kulttuuri

Iisalmessa toimii kaksi aktiivista harrastajateatteriryhmää, In-teatteri ja Iisalmen teatteri. Mansikkaniemen kesäteatteri esiintyy kesäisin Mansikkaniemellä.

Galleria Art Annan lopetettua Iisalmessa ei ole varsinaista taidegalleriaa, mutta Iisalmen kulttuurikeskuksessa on usein esillä kuvataidetta ja paikallisten keräilijöiden kokoelmia. Kuvataiteilija Kaarina Kaikkonen on syntynyt Iisalmessa. Kuvataiteilija Osmo Monto asuu ja työskentelee Iisalmessa.

Juhani Ahon museo Mansikkaniemellä on kuuluisan kirjailijan lapsuudenkoti ja yläsavolainen kotiseutumuseo.

Urheilu

Kaupungin tunnetuimmat urheiluseurat ovat melkein tuhannen jäsenen ulkoiluun keskittynyt Iisalmen Latu, jalkapalloseurat PK-37 (2. divisioona), Iisalmen Pallo-Veikot (5. divisioona) ja Klubi-36 (Naisten kakkonen), salibandyseura FBI (2. divisioona), jääkiekkoseura Iisalmen Peli-karhut eli IPK, uimaseura Iisalmen Uimarit sekä lähinnä yleisurheiluun ja hiihtoon keskittyvä Iisalmen Visa. Myös Iisalmen naisvoimistelijat (Iina), Iisalmen Urheilu-Vesat (IUV) ja ratsastusseura Koljonvirran ratsastajat (KvR) ovat tunnettuja ja toiminnassaan aktiivisia urheiluseuroja.

Uskonnolliset yhteisöt

Iisalmessa toimii evankelisluterilainen Iisalmen seurakunta. Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä paikkakunnalla toimii herännäisyys, sekä lestadiolaiset uusheräys ja vanhoillislestadiolaisuus, jolla on paikkakunnalla Iisalmen rauhanyhdistys. Viidesläisyyttä edustaa paikkakunnalla Kansanlähetys. Lisäksi Iisalmella toimii Luther-säätiön jumalanpalvelusyhteisö.

Muita kirkkokuntia edustavat Suomen ortodoksiseen kirkkoon kuuluva Iisalmen ortodoksinen seurakunta, jonka toimialueena on Iisalmen lisäksi Sonkajärven, Vieremän, Lapinlahden ja Varpaisjärven kunnat, helluntaiherätykseen lukeutuva Iisalmen helluntaiseurakunta, Suomen vapaakirkkoon kuuluva Iisalmen Vapaaseurakunta sekä Suomen Adventtikirkon Iisalmen adventtiseurakunta.

Tunnettuja iisalmelaisia yrityksiä

• Genelec, äänentoistolaitevalmistaja
• Lunawood, lämpöpuun tuottaja.
• Normet Oy, kaivosajoneuvovalmistaja
• Olvi, panimo
• Profile Vehicles, erikoisajoneuvojen valmistaja
• Savon siemen, mm. nurmikkosiemenien johtava tuottaja Suomessa
• is-vet, opetusväline ja opetuskalusto valmistaja

Ystävyyskaupungit

• Norja: Notodden
• Unkari: Pécel
• Ruotsi: Nyköping
• Saksa: Lüneburg
• Tanska: Nykøbing Falster
• Venäjä: Kiriši
• Viro: Võru

Kirjallisuutta

• Tauno Räisänen: Iisalmen kauppalan ja kaupungin historia 1860–1930, Kuopio 1959.
• Anja Tsokkinen: Iisalmen kaupungin historia 1930–1969, 1996, ISBN 952-90-7441-7.
• Matti Klinge: Iisalmen ruhtinaskunta, 2006, ISBN 951-746-841-5.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Iisalmi Wikimedia Commonsissa
• Iisalmen kaupungin kotisivu
• Suomi24:n Iisalmi-keskustelu
• Oikeusministeriön sivu vaaleista
• YLE Elävä arkisto: Tämä on Iisalmea (matkailufilmitallenne vuodelta 1959)
• Iisalmi ryhmä Facebookissa
• Iisalmen Yrittäjät

Pohjois-Savon maakunnan kunnat

Iisalmi - Juankoski - Kaavi - Keitele - Kiuruvesi - Kuopio - Lapinlahti - Leppävirta - Maaninka - Pielavesi - Rautalampi - Rautavaara - Siilinjärvi - Sonkajärvi - Suonenjoki - Tervo - Tuusniemi - Varkaus - Vesanto - Vieremä

Entiset kunnat Iisalmen mlk - Karttula - Kuopion mlk - Muuruvesi - Nilsiä - Riistavesi - Säyneinen - Varpaisjärvi - Vehmersalmi