Iisalmi

Wikipedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun
Iisalmi
Iisalmen vaakuna Iisalmen sijainti
vaakuna sijainti
www.iisalmi.fi
Sijainti 63°33′40″N, 27°11′20″E
Lääni Itä-Suomen lääni
Maakunta Pohjois-Savon maakunta
Seutukunta Ylä-Savon seutukunta
Perustamisvuosi 1627, kaupungiksi 1891
Pinta-ala
- maa
- sisävesi
872,12[1] km²
762,91 km²
109,21 km²
Väkiluku
- väestötiheys
22 323[2] (31.3.2008)
29,3 as/km² 
Kunnallisvero 19,00 % (2008)
Kunnanjohtaja Martti Harju
Kunnanvaltuusto
KESK

VAS
SDP
KOK
KD
VIHR

43 paikkaa
18

8
7
6
3
1

Iisalmi (nimen saamenkielinen alkumuoto tarkoittaa Yösalmea, ruots. Idensalmi) sijaitsee Pohjois-Savon pohjoisimmassa, Ylä-Savoksi kutsutussa osassa, Itä-Suomen läänissä. Kaupunki perustettiin vuonna 1891 (kauppala 1860), jolloin se erotettiin ympäröivästä Iisalmen maalaiskunnasta. Kaupungin perustamiseen vaikutti itseoppinut kansanmies Petter Kumpulainen. Hän esitti kenraalikuvernööri Bergille osoittamassaan anomuskirjelmässä Ylä-Savon suurimpia puutteita, joista tärkeimmät olivat oman kaupungin puuttuminen ja vesireitin kanavoimattomuus.

Iisalmen rajanaapureita ovat Kiuruvesi, Lapinlahti, Maaninka, Pielavesi, Sonkajärvi ja Vieremä.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Historia

Asutusta alueella on ollut 1500-luvusta ja seudulle suunniteltiin Pohjois-Savon kaupallista keskusta jo 1700-luvulla (toteutui vasta 1856). Iisalmi kasvoi hitaasti; kaupunkioikeuksien myöntämisen aikaan asukkaita oli noin tuhat ja vuonna 1959 noin 6 000.[3]

Iisalmen maalaiskunta liitettiin kaupunkiin vuoden 1970 alusta. Asukasluku on 22 312 ja pinta-ala 872,65 km², josta maata on 763,38 km² ja vettä 109,27 km². Rantaviivan pituus on 495 km.

Rautatien tulo Iisalmeen vuonna 1902 oli eräs ratkaisevista kasvun edellytyksistä. Iisalmen rautatieasema oli pitkään useiden VR:n pikajunien pohjoinen pääteasema, koska sähköistetty rata päättyi sinne. Sähköistys Iisalmesta Kontiomäen kautta Ouluun valmistui 2006.

Iisalmen historian kuuluisimpia tapahtumia on Koljonvirran taistelu vuonna 1808, jota J.L Runeberg kuvaa Vänrikki Stoolin tarinoissaan. Kaupungin lähihistorian dramaattisin hetki on Putkolan Pamauksen nimellä tunnettu onnettomuus, jossa Iisalmen keskustassa sijainnut tavaratalo Putkola tuhoutui ruutivaraston räjähdettyä 1960-luvun alussa.

[muokkaa] Kaupunginosat ja kylät

Haapajärvi, Hernejärvi, Iisalmi, Jokela, Jordan, Kangaslampi, Kihmula, Kilpisaari, Kirma, Kirkonsalmi, Kääriänsaari, Lappetelä, Luuniemi, Makkaralahti, Marjahaka, Nerkoo, Nerkoonniemi, Niemisjärvi, Paloinen, Pappila, Partala, Peltosalmi, Pihlajaharju, Pitolamminmäki, Porovesi, Pöllösenlahti, Pörsänmäki, Ruotaanlahti, Ruotaanmäki, Ryhälänmäki, Soinlahti, Ulmala, Valkeamäki, Varpanen, Vieremäjärvi, Viitaa, Runni.

Suurin lähiö on Lippuniemi (2700 asukasta).

[muokkaa] Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuustossa paikat jakautuvat kunnallisvaalien 2004 jälkeen seuraavasti, suluissa paikkaluvun muutos edelliseen valtuustoon nähden:

[muokkaa] Talous

Iisalmessa sijaitsevat myös maailman pienin ravintola, Ravintola Kuappi ja muun muassa Pohjoismaiden ainoa panimomuseo. Paikkakunnan tunnetuimmat yritykset ovat Olvi Oy, kaiutinvalmistaja Genelec ja erikoisajoneuvoja tuottava Profile Vehicles.

[muokkaa] Urheilu

Kaupungin tunnetuimmat urheiluseurat ovat jalkapalloseurat PK-37 (2. divisioona), PAVE (3. divisioona) ja Klubi-36 (Naisten kakkonen), jääkiekkoseura Iisalmen Peli-karhut eli IPK, uimaseura Iisalmen Uimarit sekä lähinnä yleisurheiluun ja hiihtoon keskittyvä Iisalmen Visa. Myös Iisalmen naisvoimistelijat (Iina), Iisalmen Urheilu-Vesat (IUV) ja ratsastusseura Koljonvirran ratsastajat (KvR) ovat tunnettuja ja toiminnassaan aktiivisia urheiluseuroja.

[muokkaa] Tunnettuja iisalmelaisia

Sankariniemen yleisurheilustadion kesällä 2006
Sankariniemen yleisurheilustadion kesällä 2006

[muokkaa] Lähteet

  1. Maanmittauslaitoksen kuntien pinta-alatiedot 2008 2.3.2008. Maanmittauslaitos. Viitattu 2.3.2008.
  2. Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot suuruusjärjestyksessä 9.4.2008. Väestörekisterikeskus. Viitattu 9.4.2008.
  3. "Tämä on Iisalmea 1-2". Oy Suomen Filmiteollisuus, 1959.

[muokkaa] Kirjallisuutta

  • Tauno Räisänen: Iisalmen kauppalan ja kaupungin historia 1860–1930, Kuopio 1959.
  • Anja Tsokkinen: Iisalmen kaupungin historia 1930–1969, 1996, ISBN 952-90-7441-7.
  • Matti Klinge: Iisalmen ruhtinaskunta, 2006, ISBN 951-746-841-5.

[muokkaa] Ystävyyskaupungit

[muokkaa] Aiheesta muualla

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Iisalmi.
Henkilökohtaiset työkalut