Iisalmi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Iisalmi
Idensalmi
Iisalmi.vaakuna.svg Iisalmi.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

www.iisalmi.fi
Sijainti 63°33′40″N, 027°11′20″EKoordinaatit: 63°33′40″N, 027°11′20″E
Maakunta Pohjois-Savon maakunta
Seutukunta Ylä-Savon seutukunta
Perustettu 1627
– kaupungiksi 1891
Kuntaliitokset Iisalmen mlk (1970)
Kokonaispinta-ala 872,18 km²
127:nneksi suurin 2014 [1]
– maa 762,97 km²
– sisävesi 109,21 km²
Väkiluku 22 129
46:nneksi suurin 30.9.2014 [2]
– väestötiheys 29,00 as/km² (30.9.2014)
Ikäjakauma 2012 [3]
– 0–14-v. 15,2 %
– 15–64-v. 63,9 %
– yli 64-v. 20,9 %
Äidinkieli 2012 [3]
suomenkielisiä 98,6 %
– muut 1,4 %
Kunnallisvero 20,50 %
130:nneksi suurin 2014 [4]
Kaupunginjohtaja Jarmo Ronkainen
Kaupunginvaltuusto 43 paikkaa
  2009–2012[5]
 • Kesk.
 • Vas.
 • Kok.
 • SDP
 • Vihr.
 • KD
 • PS

16
8
7
5
3
2
2
Koljonvirta

Iisalmi (ruots. Idensalmi) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Pohjois-Savon maakunnassa. Kaupunki perustettiin vuonna 1891 (kauppala 1860), jolloin se erotettiin ympäröivästä Iisalmen maalaiskunnasta. Kauppalana Iisalmi oli epäitsenäinen kauppala ja kuului Iisalmen maalaiskuntaan. Kaupungin perustamiseen vaikutti itseoppinut kansanmies Petter Kumpulainen. Hän esitti kenraalikuvernööri Fredrik Wilhelm Bergille osoittamassaan anomuskirjelmässä Ylä-Savon suurimpia puutteita, joita olivat oman kaupungin puuttuminen ja vesireitin kanavoimattomuus.

Iisalmen rajanaapureita ovat Kiuruvesi, Lapinlahti, Maaninka, Pielavesi, Sonkajärvi ja Vieremä.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Asutusta alueella on ollut 1500-luvusta ja seudulle suunniteltiin Pohjois-Savon kaupallista keskusta jo 1700-luvulla (toteutui vasta 1856). Iisalmi kasvoi hitaasti. Kaupunkioikeuksien myöntämisen aikaan asukkaita oli noin tuhat ja vuonna 1959 noin 6 000.[6]

Iisalmen maalaiskunta liitettiin kaupunkiin vuoden 1970 alusta. Asukasluku on 22 129[2] ja pinta-ala 872,18 km2, josta maata on 762,97 km2 ja vettä 109,21 km².[1] Rantaviivan pituus on 495 kilometriä.

Rautatien tulo Iisalmeen vuonna 1902 oli eräs ratkaisevista kasvun edellytyksistä. Iisalmen rautatieasema oli pitkään useiden VR:n pikajunien pohjoinen pääteasema, koska sähköistetty rata päättyi sinne. Sähköistys Iisalmesta Kontiomäen kautta Ouluun valmistui 2006.

Iisalmen historian kuuluisimpia tapahtumia on vuonna 1808 käyty Koljonvirran taistelu, jota J.L. Runeberg kuvaa Vänrikki Stoolin tarinoissaan. Kaupungin lähihistorian dramaattisin hetki on Putkolan pamauksen nimellä tunnettu onnettomuus, jossa Iisalmen keskustassa sijainnut tavaratalo Putkola tuhoutui maali-, lakka- ja kaasupullovaraston räjähdettyä 14. syyskuuta 1965.

Iisalmen Peltosalmessa Ohenmäen alueella toimi kymmeniä vuosia Puolustusvoimien Iisalmen Asevarikko (IisAseV, ent. Asevarikko 9 AseV 9), joka lakkautettiin puolustuspoliittisen selonteon perusteella vuoden 2003 alussa.

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Iisalmen väestönkehitys 1980–2010
Vuosi Asukkaita
1980
  
22 648
1985
  
23 612
1990
  
23 979
1995
  
24 042
2000
  
23 113
2005
  
22 482
2010
  
22 095
Lähde: Tilastokeskus.[7]

Kaupunginosat ja kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huotari, Haapasaari, Hernejärvi, Iisalmi, Jokela, Jordan, Kankaa, Kangaslampi, Kihmula, Kilpisaari, Kirma, Kirkonsalmi, Kotikylä, Kurenpolvi, Kääriänsaari, Lappetelä, Luuniemi, Makkaralahti, Marjahaka, Nerkoo, Nerkoonniemi, Niemisjärvi, Paloinen, Pappila, Partala, Peltosalmi, Pihlajaharju, Pitolamminmäki, Porovesi, Pölönmäki, Pöllösenlahti, Pörsänmäki, Rohmula, Ruotaanlahti, Runni, Ruotaanmäki, Ryhälänmäki, Sankariniemi, Savipelto, Soinlahti, Sourunsalo, Touhula, Ulmala, Valkeamäki, Varpanen, Vieremäjärvi, Viitaa.

Suurin lähiö on Lippuniemi (2 700 asukasta).


Kaupunginvaltuusto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupunginvaltuustossa paikat jakautuvat kunnallisvaalien 2008 jälkeen seuraavasti (suluissa paikkaluvun muutos edelliseen valtuustoon nähden):

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paikkakunnan tunnetuimmat yritykset ovat olutta ja muita mietoja alkoholijuomia sekä virvoitusjuomia valmistava Olvi Oyj, kaiutinvalmistaja Genelec ja erikoisajoneuvoja tuottava Profile Vehicles sekä kaivosajoneuvojen valmistuksesta tunnettu Normet Group Oy. Muita tunnettuja iisalmelaisia yrityksiä ovat lämpöpuun tuottaja Lunawood, maamme johtava nurmikkosiemenien tuottaja Savon Siemen sekä opetusväline ja -kalustovalmistaja Is-vet. Iisalmessa sijaitsevat myös maailman pienin ravintola, Ravintola Kuappi ja panimomuseo.

Lähes kaikki alueen yritykset ovat jäseniä Iisalmen Yrittäjissä, joka on Savon Yrittäjien paikallisyhdistys.

Ilmastokuormitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hiilidioksidiekvivalentti (CO2-ekv. tai CO2-ekvivalentti) on ilmastotieteessä käytetty suure, joka kuvaa kasvihuonekaasujen yhteenlaskettua ilmastoa lämmittävää vaikutusta.

Vuoden 2010 laskelmien mukaan asukaskohtainen hiilijalanjälki oli Iisalmessa Pohjois-Savon kolmanneksi pienin: 10 500 CO2-ekv./asukas. Laskelmissa on huomioitu mm. lämmitys, sähkön kulutus, teollisuuden ym. polttoaine, liikenne ja maatalous. Pohjois-Savossa keskimääräinen hiilijalanjälki oli 12 700 CO2-ekv./asukas. Suomalaisten keskimääräinen hiilijalanjälki oli 13 900 CO2-ekv.[8]

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Iisalmessa toimii kaksi aktiivista harrastajateatteriryhmää, In-teatteri ja Iisalmen teatteri. Mansikkaniemen kesäteatteri esiintyy kesäisin Mansikkaniemellä.

Galleria Art Annan lopetettua Iisalmessa ei ole varsinaista taidegalleriaa, mutta Iisalmen kulttuurikeskuksessa on usein esillä kuvataidetta ja paikallisten keräilijöiden kokoelmia. Kuvataiteilija Kaarina Kaikkonen on syntynyt Iisalmessa. Kuvataiteilija Osmo Monto asuu ja työskentelee Iisalmessa.

Juhani Ahon museo Mansikkaniemellä on kuuluisan kirjailijan lapsuudenkoti ja yläsavolainen kotiseutumuseo.

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupungin tunnetuimmat urheiluseurat ovat melkein tuhannen jäsenen ulkoiluun keskittynyt Iisalmen Latu, jalkapalloseurat PK-37 (2. divisioona), Iisalmen Pallo-Veikot (5. divisioona) ja Klubi-36 (Naisten kakkonen), salibandyseura FBI (2. divisioona), jääkiekkoseura Iisalmen Peli-karhut eli IPK, uimaseura Iisalmen Uimarit sekä lähinnä yleisurheiluun ja hiihtoon keskittyvä Iisalmen Visa. Myös Iisalmen naisvoimistelijat (Iina), Iisalmen Urheilu-Vesat (IUV) ja ratsastusseura Koljonvirran ratsastajat (KvR) ovat tunnettuja ja toiminnassaan aktiivisia urheiluseuroja.

Uskonnolliset yhteisöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Iisalmessa toimii evankelisluterilainen Iisalmen seurakunta[9]. Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä paikkakunnalla toimii herännäisyys[10], sekä lestadiolaiset uusheräys[11] ja vanhoillislestadiolaisuus, jolla on paikkakunnalla Iisalmen rauhanyhdistys[12]. Viidesläisyyttä edustaa paikkakunnalla Kansanlähetys[13]. Lisäksi Iisalmella toimii Luther-säätiön jumalanpalvelusyhteisö[14].

Muita kirkkokuntia edustavat Suomen ortodoksiseen kirkkoon kuuluva Iisalmen ortodoksinen seurakunta, jonka toimialueena on Iisalmen lisäksi Sonkajärven, Vieremän ja Lapinlahden kunnat[15], helluntaiherätykseen lukeutuva Iisalmen helluntaiseurakunta[16], Suomen vapaakirkkoon kuuluva Iisalmen Vapaaseurakunta[17] sekä Suomen Adventtikirkon Iisalmen adventtiseurakunta[18].

Ystävyyskaupungit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2014 1.1.2014. Maanmittauslaitos. Viitattu 15.3.2014.
  2. a b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 30.9.2014. Väestörekisterikeskus. Viitattu 11.10.2014.
  3. a b Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2012, laaja alueluokitusryhmittely 31.12.2012. Tilastokeskus. Viitattu 27.5.2013.
  4. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2014 26.11.2013. Verohallinto. Viitattu 23.9.2014.
  5. Kuntavaalit 2008 tulospalvelu 30.10.2008. Yleisradio Oy. Viitattu 23.3.2009.
  6. "Tämä on Iisalmea 1–2". Oy Suomen Filmiteollisuus, 1959.
  7. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
  8. Kuntakoko ei kerro kaikkea. Savon Sanomat, 9.5.2012, s. 5.
  9. Iisalmen seurakunta Iisalmen seurakunta. Viitattu 24.1.2012.
  10. Herättäjä-Yhdistys ry Uskonnot Suomessa. Viitattu 24.1.2012.
  11. Lestadiolainen Uusheräys ry Uskonnot Suomessa. Viitattu 24.1.2012.
  12. Iisalmen Rauhanyhdistys ry Iisalmen Rauhanyhdistys ry. Viitattu 24.1.2012.
  13. Iisalmen tapahtumat Pohjois-Savon Ev.Lut. Kansanlähetys. Viitattu 24.1.2012.
  14. Iisalmi Suomen Luther-säätiö. Viitattu 24.1.2012.
  15. Iisalmen ortodoksinen seurakunta Suomen ortodoksinen kirkko. Viitattu 24.1.2012.
  16. Iisalmen helluntaiseurakunta Iisalmen helluntaiseurakunta. Viitattu 24.1.2012.
  17. Iisalmen Vapaaseurakunta Iisalmen Vapaaseurakunta. Viitattu 24.1.2012.
  18. Iisalmen adventtiseurakunta Iisalmen adventtiseurakunta. Viitattu 24.1.2012.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Tauno Räisänen: Iisalmen kauppalan ja kaupungin historia 1860–1930, Kuopio 1959.
  • Anja Tsokkinen: Iisalmen kaupungin historia 1930–1969, 1996, ISBN 952-90-7441-7.
  • Matti Klinge: Iisalmen ruhtinaskunta, 2006, ISBN 951-746-841-5.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]