Eino Säisä
Eino Julius Säisä (15. joulukuuta 1935 Iisalmen maalaiskunta – 30. lokakuuta 1988 Iisalmi)[1] oli suomalainen kirjailija ja kansakoulunopettaja. Hänet muistetaan parhaiten 1970-luvulla ilmestyneestä romaanisarjastaan Kukkivat roudan maat, joka kuvaa elämää suomalaisessa maalaiskylässä. Siitä tehtiin myös televisiosarja.
Säisä oli lähtöisin maanviljeläperheestä Iisalmen Kurenpolven kylästä. Karu ja ankea lapsuus näkyi hänen myöhemmässä tuotannossaan.[2] Hän kävi keskikoulun ja valmistui sen jälkeen kansakoulunopettajaksi Kajaanin seminaarista 1958. Hän toimi kansankoulunopettajana Kontiolahdella 1958–1959, Iisalmen maalaiskunnassa 1959–1960 ja 1961–1964, Lapinlahdella 1964–1965 sekä Nurmijärvellä 1966. Välissä hän oli 1960–1961 kuvaamataidonopettajana Pielavedellä.[1] Säisä ei viihtynyt opettajan työssä ja haluttuaan ensin taidemaalariksi hän ryhtyi kirjoittamaan. Esikoisromaani Tummat ilmestyi vuonna 1963. Seuraavana vuonna hän muutti Savosta pääkaupunkiseudulle ja luopui lopullisesti opettajantyöstä vuonna 1966.[2]
Säisän pääteos, kuusiosainen romaanisarja Kukkivan roudan maat ilmestyi vuosina 1971–1980. Se kuvaa pohjoissavolaisen kyläyhteisön vaiheita sodanjälkeisestä jälleenrakennuksen ajasta aina kirjoittamsiajankohtaan ja maaseudun tyhjentymiseen. Säisä asui itse vuosia Espoon Soukassa, mutta tuskastui elämään kerrostalossa. Viimeisenä pisarana olivat talon yhteissaunan käyttöön liittyneet ongelmat. Säisä muutti 1974 takaisin Iisalmeen ja vietti myöhempinä vuosinaan yhä suuremman osan ajastaan saaressa sijainneella kesäasunnollaan Iisalmen Haapajärvellä. Hän hukkui lokakuussa 1988 ollessaan paluumatkalla saarelta mantereelle.[2]
Teokset [muokkaa]
- Päiväkirja=Kynä, näytelmä. 1962
- Tummat. Helsinki: Tammi, 1963.
- Yöstä tullut. Helsinki: Tammi, 1964.
- Sinun nurinkäännetyt käskysi, näytelmä. 1964
- Viimeinen kesä. Testamentti. Helsinki: Tammi, 1967.
- Kovat piippuihin. Yksitoista eripituista. Helsinki: Tammi, 1968.
- Mitä me olemme. Helsinki: Tammi, 1968.
- Lehtori Liljeberg. Helsinki: Tammi, 1969.
- Hyviä päiviä. Novelleja ja palasia. Helsinki: Tammi, 1970.
- Päivästä päivään, radiokuunnelma. 1970
- Kukkivat roudan maat. Helsinki: Tammi, 1971.
- Savon poika, tv-näytelmä. 1971
- Kukkivat roudan maat. Kylä elää. Helsinki: Tammi, 1972. ISBN 951-30-2209-9.
- Ensirakkaus ja muita novelleja. Helsinki: Tammi, 1973. ISBN 951-30-2830-5.
- Kukkivat roudan maat. Isät ja pojat. Helsinki: Tammi, 1974. ISBN 951-30-2638-8.
- Ylä-Savon asialla. Taustaa ja ajankuvia Iisalmen Sanomain perustamiseen ja 50-vuotiseen toimintaan liittyvistä vaiheista Ylä-Savossa. Iisalmi: Iisalmen Sanomat, 1975. ISBN 951-99062-4-X.
- Iisalmi. Kuvat: Topi Ikäläinen. Iisalmi: Iisalmen kaupunki, 1976. ISBN 951-99081-7-X.
- Kukkivat roudan maat. Hyvästi nuoruus. Helsinki: Tammi, 1976. ISBN 951-30-3294-9.
- Joonas, Rantamäen isäntä, radiokuunnelma. 1977
- Niin aika menee. Novelleja ja lyhyttä proosaa. Helsinki: Tammi, 1977. ISBN 951-30-4084-4.
- Se kesä. Helsinki: Tammi, 1977. ISBN 951-30-4240-5.
- Kukkivat roudan maat, tv-sarja. 1978
- Kukkivat roudan maat. Kurkien tanssi. Helsinki: Tammi, 1979. ISBN 951-30-4305-3.
- Aika saaressa. Helsinki: Tammi, 1980. ISBN 951-30-5095-5.
- Kukkivat roudan maat. Minun maa. Helsinki: Tammi, 1980. ISBN 951-30-5131-5.
- Kotipuu. Helsinki: Tammi, 1981. ISBN 951-30-5532-9.
- Parhaat päivämme eli kuvitelma onnesta ja sen mureneminen, radiokuunnelma. 1982
- Kuvat kertovat. Lastuja, muisteluksia, kuvauksia. Helsinki: Tammi, 1983. ISBN 951-30-5920-0.
- Rahasuonten risteykseen. Ylä-Savon säästöpankki 1883–1983. Iisalmi: Ylä-Savon säästöpankki, 1983. ISBN 951-99450-5-9.
- Valitut novellit. Helsinki: Tammi, 1984. ISBN 951-30-5921-9.
- Markuksen tarina. Helsinki: Tammi, 1984. ISBN 951-30-6056-X.
- Iisalmi. Tämän päivän kotiseutu kuvina. Kuvat: Pentti Kakkori. Helsinki: Tammi, 1985. ISBN 951-30-6285-6.
- Afrikan tähti. Porvoo, Helsinki, Juva: WSOY, 1987. ISBN 951-0-14238-7.
- Kevättä kohti. Porvoo, Helsinki, Juva: WSOY, 1988. ISBN 951-0-14669-2.
- Haloset. Porvoo, Helsinki, Juva: WSOY, 1989. ISBN 951-0-15854-2.
- Mahtava mies, tv-näytelmä. 1989
Palkinnot [muokkaa]
- Kritiikin Kannukset 1965
- Valtion kirjallisuuspalkinto 1965, 1972 ja 1980
- Kirkon kirjallisuuspalkinto 1978
- Aleksis Kiven rahaston palkinto 1984
- Pro Finlandia -mitali 1986
- Savonia-palkinto 1987
Lähteet [muokkaa]
- ↑ a b Iisalmen kirjaston sivu Eino Säisästä Viitattu 6.3.2013.
- ↑ a b c Lasse Koskela: Säisä, Eino (1935 - 1988) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. 23.3.2007. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
1962 kapellimestari Jorma Panula | 1963 ohjaaja Ralf Långbacka | 1964 säveltäjä Kari Rydman | 1965 kirjailija Eino Säisä | 1966 ohjaaja Risto Jarva | 1967 ohjaaja Kalle Holmberg ja lavastaja Kari Liila | 1968 kuvataiteilija Kimmo Pyykkö | 1969 ohjaaja Timo Bergholm | 1970 ohjaaja Jouko Turkka | 1971 Iso mies ja keijukainen -levytyöryhmä | 1972 kuvaaja, ohjaaja Lasse Naukkarinen | 1973 säveltäjä Ilpo Saastamoinen | 1974 kuvataiteilija Riitta Nelimarkka | 1975 ohjaaja Pekka Milonoff | 1976 tanssija Ulrika Hallberg | 1977 ohjaaja Timo Linnasalo | 1978 ohjaaja Arto af Hällström | 1979 Eurooppalainen Odysseia -kuunnelmatyöryhmä | 1980 valokuvaaja Pentti Sammallahti | 1981 kuvataiteilija Marjatta Tapiola | 1982 säveltäjä Jouni Kaipainen | 1983 näyttelijä Kari Väänänen | 1984 kirjailija Olli Jalonen | 1985 kuvataiteilija Maaria Wirkkala | 1986 klarinetisti Kari Kriikku | 1987 äänisuunnittelija, muusikko Juhani Liimatainen | 1988 kuvataiteilija Mox Mäkelä | 1989 kuvittaja Sami Toivonen | 1990 Rahkonen-radioteostyöryhmä | 1991 kuvataiteilija Marjatta Oja | 1992 kuvataiteilija Julia Vuori | 1993 tanssiryhmä Suomussalmi | 1994 näyttelijä Martti Suosalo | 1995 kirjailija Juha Lehtola | 1996 ohjaaja-käsikirjoittajat Susanna Helke & Virpi Suutari | 1997 kääntäjä Jukka-Pekka Pajunen | 1998 urkuri Håkan Wikman | 1999 säveltäjä Tuomas Kantelinen | 2000 kuvataiteilija Sándor Vály | 2001 runoilija Johanna Venho | 2002 kuvataiteilija Salla Tykkä | 2003 jazzyhtye U-Street All Stars | 2004 sarjakuvataiteilija Ville Tietäväinen | 2005 säveltäjä, muusikko Taito Hoffrén | 2006 näytelmäkirjailija, dramaturgi Anna Krogerus | 2007 ohjaaja-käsikirjoittaja Pauliina Feodoroff | 2008 tanssija-koreografi Eeva Muilu | 2009 elokuvaohjaaja Jukka-Pekka Valkeapää | 2010 runoilija Timo Harju | 2011 nukketeatteriohjaaja Merja Pöyhönen | 2012 arkkitehdit Selina Anttinen ja Vesa Oiva | 2013 saksofonisti Linda Fredriksson