1935
Wikipedia
[muokkaa] Tapahtumia
- 1. tammikuuta – Italian siirtokunnat Tripoli ja Kyrenaika yhdistettiin Libyaksi.
- 6. tammikuuta – Mao Zedong esiintyi ensimmäistä kertaa Kiinan kommunistipuolueen puheenjohtajana Tsunyin konferenssissa.
- 7. tammikuuta – Italian Benito Mussolini ja Ranskan ulkoministeri Pierre Laval sopivat, etteivät maat vastusta toistensa siirtomaavaateita.
- 11. tammikuuta – Amelia Earhart lensi ensimmäisenä Havaijilta Kaliforniaan.
- 13. tammikuuta – Kansanäänestyksessä Saarlandissa 90,3 % kannatti liittymistä Natsi-Saksaan.
- 28. tammikuuta – Islanti laillisti ensimmäisenä maana abortin lääketieteellisin perustein.
- 30. tammikuuta – Pankkimies Hjalmar Schacht nimitettiin Saksan rahaministeriksi.
- 26. helmikuuta – Adolf Hitler määräsi Hermann Göringin perustamaan Saksalle uudelleen ilmavoimat, Luftwaffen.
- 28. helmikuuta – Suomessa alkoivat Kalevalan satavuotisjuhlallisuudet.
- 8. maaliskuuta – Suomessa kerättiin yli 100 000 nimen adressi kuolemanrangaistusta vastaan. Tämä oli vastareaktio oikeudenkäynnille, jossa vaadittiin kuolemantuomiota kommunistipoliitikko Toivo Antikaiselle. Antikainen tuomittiin elinkautiseen vankeuteen ja luovutettiin Neuvostoliittoon vuonna 1940. Adressin ansiosta Suomessa ei koskaan hyväksytty oikeiston vaatimaa lakia kuolemanrangaistuksesta.
- 16. maaliskuuta – Hitler ilmoitti Saksan uudelleenaseistamisesta Versaillesin sopimuksen vastaisesti ja julisti yleisen asevelvollisuuden.
- 21. maaliskuuta – Persia muutti nimensä Iraniksi.
- 17. huhtikuuta – Kansainliitto tuomitsi Saksan varustautumisen.
- 15. toukokuuta – Tanskassa valmistui rautatie- ja maantiesilta Vähän-Beltin salmen yli.
- 29. toukokuuta – Hooverin padon rakennustyöt valmistuivat osana suuren laman elvytystä.
- 30. toukokuuta – 26 000 ihmistä kuoli maanjäristyksessä Quettassa, Pakistanissa.
- 5. kesäkuuta – Neuvostoliitossa laskettiin rikosoikeudellinen ikäraja 12 vuoteen ja perustettiin erikoistuomioistuimia nuoria rikoksentekijöitä varten.
- 9. kesäkuuta – Kiinan tasavalta suostui antamaan Ho-Umezun sopimuksella maan koillisosan Japanin hallintaan.
- 14. kesäkuuta – Korkein oikeus vahvisti Lapuan liikkeen lakkauttamisen.
- 18. kesäkuuta – Britannian ja Saksan laivastosopimus: Britannia suostui siihen, että Saksa sai lisätä laivastoaan 35 prosenttiin Britannian tonnistosta.
- 26. kesäkuuta – Saksassa säädettiin laki pakollisesta työpalvelusta.
- 13. elokuuta – Pato-onnettomuus Oradassa Genovan pohjoispuolella, satoja hukkui.
- 17. elokuuta – Vapaamuurariliike kiellettiin Saksassa ja sen omaisuus takavarikoitiin.
- 31. elokuuta – Neuvostoliittolaisen kaivosmiehen Aleksei Stahanovin ilmoitettiin ylittäneen työnorminsa nelinkertaisesti. "Stahanovilaisuus" sai alkunsa. Myöhemmin kerrottiin Stahanovin tekemistä vieläkin suuremmista työnormien ylityksistä.
- 2. syyskuuta – Hurrikaani iski Labor Day -päivänä Florida Keysiin surmaten 423 ihmistä.
- 15. syyskuuta – "Laki Saksan veren ja kunnian suojelemiseksi": avioliitot juutalaisten ja ei-juutalaisten välillä kiellettiin.
- 15. syyskuuta – Hakaristilipusta tuli Natsi-Saksan virallinen lippu.
- 25. syyskuuta – Eevert Kiviniemi löysi Suomen suurimman kultahipun (393g) Saariselän Luttojoelta.
- 2. lokakuuta – Italia hyökkäsi Abessiniaan.
- 20. lokakuuta – Pitkä marssi päättyi Yan'aniin (延安), Shaanxiin.
- 2. marraskuuta – Lauantain toivotut levyt -radio-ohjelma lähetettiin ensimmäisen kerran.
- 3. marraskuuta – Kreikan Yrjö II nousi jälleen valtaan.
- 5. marraskuuta – Parker Brothers julkisti Monopoli-lautapelin.
- 5. joulukuuta – Pääministeri Toivo Kivimäki esitti eduskunnalle hallituksen ulkopoliittisen selonteon, jonka mukaan Suomen ulkopoliittinen suuntautuminen tapahtui Skandinaviaan päin ja sen pohjana tuli olemaan pohjoismainen puolueettomuus.
- 7. joulukuuta – Helsinkiin saapuneet muiden Pohjoismaiden pääministerit ilmaisivat tyytyväisyytensä Suomen ulkopoliittiseen suuntaukseen.
- 9. joulukuuta – Samuel Hoare ja Pierre Laval solmivat salaisen Britannian ja Ranskan välisen sopimuksen Abessinian alueiden luovuttamiseksi Italialle. Sopimuksen paljastuttua Hoare ja Laval joutuivat eromaan.
- 12. joulukuuta – Saksan salainen poliisi Gestapo kiihdytti katolisen kirkon ja sen viranhaltijoiden vainoja vangitsemalla useita pappeja.
[muokkaa] Syntyneitä
- 8. tammikuuta – Elvis Presley, yhdysvaltalainen laulaja ja näyttelijä (k. 1977)
- 4. helmikuuta – Martti Talvela, suomalainen oopperalaulaja (basso) (k. 1989)
- 15. helmikuuta – Pirkko Arhippa, suomalainen kirjailija
- 14. maaliskuuta – Erno Paasilinna, suomalainen kirjailija (k. 2000)
- 26. maaliskuuta – Mahmud Abbas, palestiinalainen poliitikko ja palestiinalaishallinnon presidentti
- 30. maaliskuuta – Olavi Borg, suomalainen politiikan tutkija ja professori
- 3. huhtikuuta – Märta Tikkanen, suomalainen kirjailija
- 6. huhtikuuta – Elisabeth Rehn, suomalainen poliitikko ja puolustusministeri
- 9. huhtikuuta – Aulis Sallinen, suomalainen säveltäjä
- 1. toukokuuta – Julia Elizabeth Wells ("Julie Andrews"), englantilainen laulaja ja näyttelijä
- 3. kesäkuuta – Ted Curson, yhdysvaltalainen jazztrumpetisti
- 6. heinäkuuta – Lhamo Dhondrub ("Tenzin Gyatso"), 14. Dalai-lama
- 8. heinäkuuta – Kai Pahlman, suomalainen muusikko ja jalkapalloilija
- 9. heinäkuuta – Wim Duisenberg, alankomaalainen taloustieteilijä (Euroopan keskuspankin pääjohtaja)
- 17. heinäkuuta – Donald Sutherland, kanadalainen näyttelijä
- 11. syyskuuta – Arvo Pärt, virolainen säveltäjä
- 11. syyskuuta – German Titov, neuvostoliittolainen kosmonautti (toinen ihminen avaruudessa) (k. 2000)
- 29. syyskuuta – Jerry Lee Lewis, yhdysvaltalainen rock-uranuurtaja, pianisti ja laulaja
- 11. lokakuuta – Outi Nyytäjä, suomalainen teatteriohjaaja ja kirjailija
- 12. lokakuuta – Luciano Pavarotti, italialainen oopperalaulaja (k. 2007)
- 14. marraskuuta – Hussein, Jordanian kuningas (k. 1999)
- 1. joulukuuta – Allen Stewart Konigsberg ("Woody Allen"), yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja
- 13. joulukuuta – Juhani Aaltonen, suomalainen jazz-muusikko
- 15. joulukuuta – Eino Säisä, suomalainen kirjailija (k. 1988)
- 16. joulukuuta – Ismo Kallio, suomalainen näyttelijä
- 21. joulukuuta – Lorenzo Bandini, italialainen kilpa-ajaja
- 31. joulukuuta − Tom Westergård, suomalainen hallintomies, maaherra (k. 2009)
[muokkaa] Kuolleita
- 3. helmikuuta – Hugo Junkers, saksalainen teollisuusmies ja lentokonesuunnittelija
- 8. helmikuuta – E. N. Setälä, suomalainen kielitieteilijä, poliitikko ja valtioneuvos
- 12. helmikuuta – Kai Donner, suomalainen kieltentutkija ja itsenäisyysmies
- 12. toukokuuta – Józef Piłsudski, puolalainen valtiomies, marsalkka ja diktaattori 1926–1935
- 15. toukokuuta – Kazimir Malevitš, venäläinen kuvataiteilija
- 21. toukokuuta – Jane Addams, vuoden 1931 Nobelin rauhanpalkinnon saanut yhdysvaltalainen sosiaali- ja rauhanpoliitikko
- 3. heinäkuuta – André Citroën, ranskalainen autopioneeri
- 3. heinäkuuta – Oskari Lahdensuo, suomalainen kansanedustaja
- 12. heinäkuuta – Alfred Dreyfus, ranskalainen upseeri
- 15. elokuuta – Wiley Post, yhdysvaltalainen lentäjä (lensi ensimmäisenä yksin maailman ympäri)
- 8. joulukuuta – Erkki Karu, suomalainen elokuvaohjaaja ja -tuottaja
- 20. joulukuuta – K. A. Poukka, suomalainen matemaatikko
- 24. joulukuuta – Alban Berg, itävaltalainen säveltäjä
[muokkaa] Nobelin palkinnot
- Nobelin fysiikanpalkinto: James Chadwick
- Nobelin kemianpalkinto: Frédéric Joliot ja Irène Joliot-Curie
- Nobelin lääketieteen palkinto: Hans Spemann
- Nobelin rauhanpalkinto: Carl von Ossietzky
[muokkaa] Kirjoja
- Keväästä kevääseen – Artturi Leinonen
- Hyljätty kylä – Arvi Järventaus
- Yks' on tarpeellinen – Arvi Järventaus
- Vanha postineiti: korpiromaani – Ilmari Kianto
- Vienan Karjala - Kalevalan ehto: erämaankävijän elämyksiä – Ilmari Kianto
- Katuojan vettä – Helvi Hämäläinen
- Vaeltava laulaja – Oiva Paloheimo
